SIULERSUISUNI SIULITTAASOQ
Tusagassiorfik ingerlalluartoq
Tusagassiuuteqarnermi nutaarsiassaannaat tunngavigalugit ingerlatsisoqarsinnaanngilaq, Tusagassiorfimmi Sermitsiami siulersuisuni siulittaasoq taama oqarpoq, tusagassiorfiit allat ilungersunartorsiuleruttorneranni, tusagassiorfik sinneqartooruteqarpoq.
Tusagassiorfiit nutaarsiassat kisiisa tunngavigalugit ingerlatsisinnaanngitsut, Lars Vesterløkke, Tusagassiivimmut Sermitsiamut siulersuisut siulittaasuat isumaqarpoq.
Leiff Josefsen
Tusagassiortut, aaqqissuisut
tusagassiuutinillu ingerlatsisut ukiut 25-iinnaat matuma siornagut
isumaqartarput, atuartartut nutaarsiassanik pissarsiniarlutik aviisinik
pisisartut.
- Tamanna periaaserineqartutut
kukkunerujussuuvoq – tamannalu Danmarkimi tusagassiorfippassuit ullumikkut ajutoorutigisarpaat
millionilikkaanik amigartooruteqartarnermikkut soraarsitsiortortuartarlutillu,
tusagassiorfimmi Sermitsiami siulersuisuni siulittaasoq Lars Vesterløkke taama
isumaqarpoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
- Ikittunnguilli taamaanngillat, soorlu
Bornholms Tidende aamma Tusagassiorfik Sermitsiaq, tamarmik siorna 1,5
millionit koruunit missaannik sinneqartooruteqarput. Inuussutissarsiortunut
aviisi Børsen aamma sinneqartooruteqarpoq.
- Internet inoqatinut
attaveqaqatigiittarfiilluunniit sioqqullugit aviisinik pisinissamut
pissutissarpassuaqarsimavoq. Aviiseqaranimi nalinginnaasumik
inuusoqarsinnaanngilaq. Nutaarsiassat tamatumani pissutaanngillat,
ussassaarutilli pissutaallutik, tassami filmertarfinni
isiginnaartitsisarfinnilu suut ingerlanneqarnersut aviisitigut
takuneqarsinnaasarmata. Aviisitigut suliffimmik nassaartoqarsinnaasarpoq,
inissiamillu nutaamik pissarsisoqarsinnaasarluni. Tamanna tusagassiuutinut
aningaasatigut isertitsissutaasarpoq, isertitallu nutaarsiassaqartitsivimmut
atorneqartarlutik – tassa nutaarsiassalerinermut.
Aningaasarsiorfiujunnaartoq
- Aningaasarsiorfik tamanna maanna –
aningaasarsiorfiujunnaarpoq, ingammik Danmarkimi nutaarsiassaqartitsivinni.
Tamanna Internetimit aamma inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnit isumagineqalersimavoq.
Taamaalilluni ussassaarutinit isertinneqartartut ilarpassui teknologiimik
suliffeqarfissuarnut tuttalerlutik, aviisinik saqqummersitsisartunut
pisarunnaarlutik. Tusagassiorfiit suliarisartakkaminnit –
nutaarsiassalerinermit allaanerusunik aningaasarsiorfissarsiortariaqarput.
Ineriartornerummi takutereermagu tusagassiorfiit ussassaarutinit
isertinngitsuukkatik aviisinik pisartagalinnit
Tusagassiuutit pingaarnertut suliassaminnit – nutaarsiassanit –
aningaasarsiortariaqarput. Ineriartornermimi takuneqarsinnaammat
tusagassiorfiit ussassaarutinit isertittakkatik aviisinik pisartagalinnit
isertiinnarsinnaanngikkaat, Lars Vesterløkke nassuiaavoq.
LARS VESTERLØKKE
Lars Vesterløkke Aningaasaateqarfimmi
inuussutissarsiornermik ingerlatsisumi Sermitsiaq.AG-mi siulersuisuni marsimi
2022-miilli siulittaasuuvoq.
Vesterløkkep saniatigut siulersuisuni ilaasortaapput Klaus Nygaard, Ulla Lynge
aamma Linda Rachlitz.
Lars Vesterløkke aallaqqaammut sanasutut
ilinniagaqarsimavoq, 1987-imilu Danmarks Journalisthøjskolemi Aarhusimiittumi
soraarummeersimalluni. Aviisiliortutut ilaatigut atorfeqarsimavoq Dagbladet
Holstebromi, DR Midt & Vestimi, DR Københavnimi aaqqissuisutut, DR-imi
ilinniartitaanermut immikkoortortaqarfimmi siunnersortitut, DR Fynimi
pisortatut 1999-imiilli DR-ip radiukkut aallakaatitassiornerani
aallakaatitassianut qullersatut. DR-imi aallakaatitassiornermut 2001-imit
2007-imut pisortatut aamma ukiumi ataasingajammi 2004-2005-imi
pisortaanerugallartutut atorfeqarluni. Vesterløkke januaarip aallaqqaataanni
2008-mi Københavnimi Ritzaus Bureauimi aaqqissuisutut pisortaanertullu
atorfinippoq.
- Sipaarniartoqartussanngoraangat,
pitsaanngitsumik uteqattaartoqalersarpoq – taava Danmarkimi tusagassiorfinni
amerlasuuni takusimasatsitut pisoqartarpoq, tassa aviisit akisunerulerlutillu
qupperneri ikinnerulersarput. Tamanna piffissami sivisunerusumi attanneqarsinnaanngilaq.
- Kalaallit Nunaanni pikkorillutalu
iluatsitsisimavugut, taamaammat Tusagassiivik Sermitsiaq suliffissanik
inuttassarsiuussisarnerminik ingerlatsiinnarsinnaasimavoq. Niuernermut
tunngatillugu aamma sunniuteqarsimassaaq tusagassiivik aviisinik pisartagaqarnernit
isertitaqaannarani aamma aviisinik tapiliussanik suliaqartarmat, aamma Air
Greenlandip timmisartumi atuagassiaataanik Sulummik saqqummersitsisarmat.
- Kingullertut inuussutissarsiortut
pisartagaqarsinnaanerat atuutilersipparput, taamaalillutik suliffeqarfiit
aviisit pdf-inngorlugit pissarsiarisinnaalissallugit, aammattaaq
Nutserisoq.gl-imut isersinnaalerlutik. Tusagassiorfiup inuussutissarsiortunik suliffeqarfinnillu
suleqateqarnera inuiaqatigiinnut kalaallinut tamanut iluaqutaavoq, isertitammi
nutaarsiassanik pitsaasunik suli pilersuinissamut iluaqutaammata.
Neqeroorut pitsaasoq
- Aamma taamaattariaqarpoq. Kikkummi
tamarmik pissarsisariaqarput. Suliffeqarfiit sulisuminnut aviisinik
neqerooruteqaraangamik sulisunik pikkorissunik, suliffimmi tatineqartumi
amigaataasinnaasunik, atorfinitsitsiniarlutik iliuuseqartarput. Sulisullu inuiaqatigiinni
oqallinnermi malinnaasut peqataasullu suliffeqarfinnut naleqaqaat, Lars
Vesterløkke isumaqarpoq.
- Tamatuma akerlianik tusagassiuutinik
atuarneqartartunik pilersuisarpugut – tamannalu ussassaarisunut
suliffeqarfinnullu pitsaasuuvoq. Inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqarpoq
tusagassiuutinik kiffaanngissuseqartunik attuumassuteqanngitsunillu inuiaqatigiinni
oqallinnermut peqataasinnaasunik peqarmat. Tamanna Kalaallit Nunaanni tamanut
pitsaasuuvoq.
- Kiisalu aamma pingaaruteqarpoq
Tusagassiorfik Sermitsiaq ingerlalluartuummat, sulisut misilittagartuut ullut
tamaasa suliaqarluartarlutik, – tassaasut aviisiliortut, quppernernik
ilusilersuisartut, nutserisut, allaffimmiut imaluunniit tuniniaanermi sulisorineqartut.
Taama suliaqartut suusupagineqarsinnaanngillat – ineriartortitsinermummi
tapersersueqataammata, soorlumi tamanna nittartakkap nutaap
saqqummiunneqarneranut atatillugu takusinnaagipput.
- Tamanna peqataaffigalugu nuannerpoq –
taamaattumillu tusagassiorfimmi siulersuisuni siulittaasutut
ingerlaqqinnissannut akuersivunga, naak maanna ukiut 15-it missaanni Ritzauimi
pisortaaninnit aaqqissuisutullu suliunnaaraluarlunga.