KL

DK

AVATANGIISIT

Umiarsuit silaannarmik mingutsitsinerat nunarsuarmi oqaluuserineqartoq

Umiarsuit silaannarmik mingutsitsinerat ajornartorsiutaavoq annertooq, taamaattumillu maanna imaani sumiiffinnik mingutsinneqartussaanngitsunik amerlanerusunik pilersitsisoqartariaqarpoq. Maannakkorpiaq Atlantikumi nunarsuarmi sumiiffiit mingutsinneqartussaanngitsut annersaanik pilersitsiniartoqarpoq

Mingutsitsinerup annikillisarnissaanut sakkussat ilagaat sumiiffinnik mingutsinneqartussaanngitsunik pilersitsineq, taamaalilluni svovldioxidimik kvælstofoxidinillu aniatitsinermut sukannernerusunik piumasaqaateqarluni. Maannakkorpiaq Altantikup imartaani taamaattumik pilersitsinissaq sulissutigineqarpoq.
Trine Juncher Jørgensen
TUSAGASSIORTOQ / JOURNALIST
Offentliggjort

Umiarsuit tunngaviatigut katalysatoreqaratillu minguiaateqanngillat annermillu uuliamik kinertumik ikummateqarlutik dieseloliamit nalinginnaasumit 500-riaammik annertunermik ikuallassaateqarlutik. Umiarsuarniit silaannarmik mingutsitsineq nunanut ingerlaartarpoq pinngortitamillu aserortereqataasarlunilu peqqissutsimik innarliisarluni, nunarsuarmilu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffik WHO naapertorlugu nunarsuarmi toqqutaasinnaasut annersaralugu.

EU-mi silaannarmik mingutsitsineq peqqutigalugu toqussutaasumik nappaataalersartunut tamarmiusunut 8 procentit missaannut pisuusarpoq, Europami avatangiisinut suliniaqatigiiffik naapertorlugu. Taamaattumik umiarsuit silaannarmik mingutsitsinerat nunarsuarmi imarsiornikkut suliniaqatigiiffiup (IMO) 82-issaanik ataatsimiinnerani Londonimi septembarip 30-anit oktobarip 4-anut ingerlanneqartumi oqaluuserineqarpoq.

Umiarsuit tunngaviatigut katalysatoreqaratillu minguiaateqanngillat annermillu uuliamik kinertumik ikummateqarlutik dieseloliamit nalinginnaasumit 500-riaammik annertunermik ikuallassaateqarlutik. Umiarsuarniit silaannarmik mingutsitsineq nunanut ingerlaartarpoq pinngortitamillu aserortereqataasarlunilu peqqissutsimik innarliisarluni, nunarsuarmilu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffik WHO naapertorlugu nunarsuarmi toqqutaasinnaasut annersaralugu.

EU-mi silaannarmik mingutsitsineq peqqutigalugu toqussutaasumik nappaataalersartunut tamarmiusunut 8 procentit missaannut pisuusarpoq, Europami avatangiisinut suliniaqatigiiffik naapertorlugu. Taamaattumik umiarsuit silaannarmik mingutsitsinerat nunarsuarmi imarsiornikkut suliniaqatigiiffiup (IMO) 82-issaanik ataatsimiinnerani Londonimi septembarip 30-anit oktobarip 4-anut ingerlanneqartumi oqaluuserineqarpoq.

Mingutsitsiffiusussaanngitsut amerlanerit

Silaannaap mingutsinneqarneranik ajornartorsiutinut aaqqiissutissat siunnersuutigineqartut ilaat tassaavoq sumiiffinnik mingutsinneqartussaanngitsunik amerlanerusunik pilersitsinissaq – ”Emission Control Areas” (ECA) taaguutigalugu, svovldioxidimik kvælstofoxidimillu qanoq annertutigisumik aniatitsisoqarsinnaanersoq sukateriffigineqarluni.

Sumiiffiit taamaattut eqqunneqarnissaat maannamut mingutsitsinerup annikillisarnissanut sakkussat pingaarnerit pitsaanerpaallu ilagaat. Nordsømi, Tuluit Nunaata Ikerani Østersømilu ECA-nik peqareerpoq. 2025-miit 2026-miillu aamma Akullersuarmi, Canadap Norgellu imartaanni aamma ECA-qalissaaq.

Atlantikup imartaani sumiiffiit mingutsitsiffioqqusaanngitsut

Sumiiffinnik mingutsinneqartussaanngitsunik ECA-nik pilersitsiffiusussat annersaannut siunnersuut atlantikup imartaaniippoq.

Londonimi nunarsuarmi imarsiornikkut suliniaqatigiiffimmi IMO-mi ataatsimiinnermi naammasseqqammersumi peqataasut ilagaat inuinnaat suliniaqatigiiffiani Green Global Futuremi siunnersortaaneq Kåre Press-Kristensen, Atlantikup imartaani ECA-mik pilersitsinissamut suliami tamakkiisumi peqataasimasoq siunnersuummi misissueqqissaarnermit ilisimasanik tunniussisuulluni, sumiiffinniillu taamaattunit pioreersunit misilittakkat saqqummiullugit.

– ECA-t taakku IMO-p umiarsuit angallannerannik silaannaap mingutsinneqarnerata peqqissutsimik innarliineranik annikillisaaniarnerani sakkussat pingaarnerpaat ilagaat. Nammineq Akullersuarmi ECA-mik pilersitsinermi upernaaq atuutilersumi qanimut suleqataavunga. Tulluusimaarutigaara Atlantikup imartaani ECA-mik pilersitsiniarnerup piareersarnerani qanimut peqataagama, taannami nunarsuarmi ECA-t annersarilersinnaavaat, Kåre Press-Kristensen umiarsuit angallannerannik immikkut sammisaqartoq oqarpoq.

– Ajornartorsiutitaqanngitsumik Canadap issittortaani Norgellu imartaani ECA-mik pilersitsinerup saniatigut neriuppunga Atlantikup imartaani ECA-mik pilersitsiniarnermi naalagaaffinnit Atlantikumut imartaqartunit ersarissumik oqariartuuteqartoqassasoq, taamaalilluni tamanna siunnersuutigineqarsinnaalluni akuerineqarlunilu upernaaru IMO-p ataatsimiinnissaani siullermi, Kåre Press-Kristensen nangilluni oqarpoq, tikkuarlugulu siunnersuut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertuumik iluaqutaassasoq, silaannaap mingutsinneqarnerata annikillineratigut annikitsuinnarnillu aningaasartutitaqarluni.

– Maannakkut pingaarnerpaavoq Altantikumi naalagaaffiit Kalaallit Nunaallu siunnersuutip ingerlateqqinnissaanut pisinnaatitsissasut, taamaalilluni 2025-mi upernaakkut ataatsimiinnissami akuersissutigineqarluni, Kåre Press-Kristensen oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

emission control areas dieseloli silaannarmik mingutsitsineq imo umiarsuit inuussutissarsiutit

ATORFIIT Se alle jobs

Powered by Labrador CMS