Umiarsuit tunngaviatigut katalysatoreqaratillu minguiaateqanngillat annermillu uuliamik kinertumik ikummateqarlutik dieseloliamit nalinginnaasumit 500-riaammik annertunermik ikuallassaateqarlutik. Umiarsuarniit silaannarmik mingutsitsineq nunanut ingerlaartarpoq pinngortitamillu aserortereqataasarlunilu peqqissutsimik innarliisarluni, nunarsuarmilu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffik WHO naapertorlugu nunarsuarmi toqqutaasinnaasut annersaralugu.
EU-mi silaannarmik mingutsitsineq peqqutigalugu toqussutaasumik nappaataalersartunut tamarmiusunut 8 procentit missaannut pisuusarpoq, Europami avatangiisinut suliniaqatigiiffik naapertorlugu. Taamaattumik umiarsuit silaannarmik mingutsitsinerat nunarsuarmi imarsiornikkut suliniaqatigiiffiup (IMO) 82-issaanik ataatsimiinnerani Londonimi septembarip 30-anit oktobarip 4-anut ingerlanneqartumi oqaluuserineqarpoq.
Umiarsuit tunngaviatigut katalysatoreqaratillu minguiaateqanngillat annermillu uuliamik kinertumik ikummateqarlutik dieseloliamit nalinginnaasumit 500-riaammik annertunermik ikuallassaateqarlutik. Umiarsuarniit silaannarmik mingutsitsineq nunanut ingerlaartarpoq pinngortitamillu aserortereqataasarlunilu peqqissutsimik innarliisarluni, nunarsuarmilu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffik WHO naapertorlugu nunarsuarmi toqqutaasinnaasut annersaralugu.
EU-mi silaannarmik mingutsitsineq peqqutigalugu toqussutaasumik nappaataalersartunut tamarmiusunut 8 procentit missaannut pisuusarpoq, Europami avatangiisinut suliniaqatigiiffik naapertorlugu. Taamaattumik umiarsuit silaannarmik mingutsitsinerat nunarsuarmi imarsiornikkut suliniaqatigiiffiup (IMO) 82-issaanik ataatsimiinnerani Londonimi septembarip 30-anit oktobarip 4-anut ingerlanneqartumi oqaluuserineqarpoq.
Mingutsitsiffiusussaanngitsut amerlanerit
Silaannaap mingutsinneqarneranik ajornartorsiutinut aaqqiissutissat siunnersuutigineqartut ilaat tassaavoq sumiiffinnik mingutsinneqartussaanngitsunik amerlanerusunik pilersitsinissaq – ”Emission Control Areas” (ECA) taaguutigalugu, svovldioxidimik kvælstofoxidimillu qanoq annertutigisumik aniatitsisoqarsinnaanersoq sukateriffigineqarluni.
Sumiiffiit taamaattut eqqunneqarnissaat maannamut mingutsitsinerup annikillisarnissanut sakkussat pingaarnerit pitsaanerpaallu ilagaat. Nordsømi, Tuluit Nunaata Ikerani Østersømilu ECA-nik peqareerpoq. 2025-miit 2026-miillu aamma Akullersuarmi, Canadap Norgellu imartaanni aamma ECA-qalissaaq.
Atlantikup imartaani sumiiffiit mingutsitsiffioqqusaanngitsut
Sumiiffinnik mingutsinneqartussaanngitsunik ECA-nik pilersitsiffiusussat annersaannut siunnersuut atlantikup imartaaniippoq.
Londonimi nunarsuarmi imarsiornikkut suliniaqatigiiffimmi IMO-mi ataatsimiinnermi naammasseqqammersumi peqataasut ilagaat inuinnaat suliniaqatigiiffiani Green Global Futuremi siunnersortaaneq Kåre Press-Kristensen, Atlantikup imartaani ECA-mik pilersitsinissamut suliami tamakkiisumi peqataasimasoq siunnersuummi misissueqqissaarnermit ilisimasanik tunniussisuulluni, sumiiffinniillu taamaattunit pioreersunit misilittakkat saqqummiullugit.
– ECA-t taakku IMO-p umiarsuit angallannerannik silaannaap mingutsinneqarnerata peqqissutsimik innarliineranik annikillisaaniarnerani sakkussat pingaarnerpaat ilagaat. Nammineq Akullersuarmi ECA-mik pilersitsinermi upernaaq atuutilersumi qanimut suleqataavunga. Tulluusimaarutigaara Atlantikup imartaani ECA-mik pilersitsiniarnerup piareersarnerani qanimut peqataagama, taannami nunarsuarmi ECA-t annersarilersinnaavaat, Kåre Press-Kristensen umiarsuit angallannerannik immikkut sammisaqartoq oqarpoq.
– Ajornartorsiutitaqanngitsumik Canadap issittortaani Norgellu imartaani ECA-mik pilersitsinerup saniatigut neriuppunga Atlantikup imartaani ECA-mik pilersitsiniarnermi naalagaaffinnit Atlantikumut imartaqartunit ersarissumik oqariartuuteqartoqassasoq, taamaalilluni tamanna siunnersuutigineqarsinnaalluni akuerineqarlunilu upernaaru IMO-p ataatsimiinnissaani siullermi, Kåre Press-Kristensen nangilluni oqarpoq, tikkuarlugulu siunnersuut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertuumik iluaqutaassasoq, silaannaap mingutsinneqarnerata annikillineratigut annikitsuinnarnillu aningaasartutitaqarluni.
– Maannakkut pingaarnerpaavoq Altantikumi naalagaaffiit Kalaallit Nunaallu siunnersuutip ingerlateqqinnissaanut pisinnaatitsissasut, taamaalilluni 2025-mi upernaakkut ataatsimiinnissami akuersissutigineqarluni, Kåre Press-Kristensen oqarpoq.
