Aka Høegh aamma
Bolatta Silis-Høegh immikkut ittumik saqqummersitsinermi, Johannes Larsenip
katersugaasiviani Kertemindemiittumi maajip 23-ani ammarneqartussami,
saqqummersitseqatigiissapput.
Takusaasut
kinguaariit marluk eqqumiitsuliornikkut oqaluttuaat takusinnaassavaat. Anaanaq
paninilu siornatigut ataasiaannarlutik saqqummersitseqatigiinnikuupput, tamannalu
2004-mi pivoq. Taamaammat takuniaasut saqqummersitseqatigiittut
takukulanngilaat.
Eqqumiitsuliorneq, pinngortitaq ilaqutariinnerlu
Saqqummersitat Johannes Larsenip katersugaasiviata
eqqumiitsuliornermut pinngortitamullu katersugaasivittut, Fynimiullu
ilaqutariit eqqumiitsuliortut sammisaqarfigisaattut, ilisarnaataanut
ersarissumik naapertuupput. Ilaqutariinni eqqumiitsuliortutut aqqutissaq qanoq
nassaarineqarsinnaava? Katersugaasiviup saqqummersitsinikkut pinngortitamut
qanittumi inuuneq eqqumiitsuliornerlu ullumikkut nunani avannarlerni
isiginnittaasikkut, katersugaasiviup anersaavanut naapertuuttumik,
saqqummiuppaa. 2025-mi Johannes Larsenip Kalaallit Nunaannut angalaneranit
ukiuni 100-nngortorsiortoqassaaq, tassani Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa
sinerlugu timmissanik misissuinermut peqataavoq. Angalaneq inuunerani immaqa
pingaarnerpaajusussanngortoq.
Tigulaariffik: Fynip kangiani
katersugaasiviit tusagassiutitigut nalunaarutaat
Aka Høegh aamma
Bolatta Silis-Høegh immikkut ittumik saqqummersitsinermi, Johannes Larsenip
katersugaasiviani Kertemindemiittumi maajip 23-ani ammarneqartussami,
saqqummersitseqatigiissapput.
Takusaasut
kinguaariit marluk eqqumiitsuliornikkut oqaluttuaat takusinnaassavaat. Anaanaq
paninilu siornatigut ataasiaannarlutik saqqummersitseqatigiinnikuupput, tamannalu
2004-mi pivoq. Taamaammat takuniaasut saqqummersitseqatigiittut
takukulanngilaat.
Saqqummersitsineq
ateqarpoq Aqqut – namminerlu aqqutissaq nassaarineqarsinnaanersoq
saqqummersitsinermi akissutisiniarneqarpoq.
Aka Høegh: Siku aappoq. Kigartuilluni assilialiaq, 2007.
Assi: Østfyns Museer
Eqqumiitsuliortullu
ilisimaneqartut taakku marluk nammineq aqqutertik qanoq nassaarisimaneraat.
Anaanaasup
panini sunnersimaneraa aamma/imaluunniit paniusup arni sunnersimaneraa. Eqqumiitsuliani
saqqummersinneqartuni immaqa tamanna takusinnaassavarput.
Pinngortitarmi
eqqumiitsuliortut nammineq eqqumiitsuliortutut aqqutissaminnik ujaasinerannut
annertuumik sunniuteqarsimavoq.
Qamuuna
misigissutsit malillugit sulisartoq
Aka Høegh, 1947-mi
inuusoq, eqqumiitsuliortutut ilisimaneqarlunilu ataqqineqartoq sumiiffinni
arlalippassuarni saqqummersitsinikuuvoq. Eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsut
soorlu uulialinnik qalipaaneq, imilersarissanik qalipaaneq, qissianik
ujaqqanillu qiperuineq aamma annoraaminernik eqqumiitsuliorneq
suliarisarsimavai.
Nunatsinni
oqaluttuatoqqat avatangiisitsinnilu pinngortitaq kiisalu inunnik assiliilluni
qalipaaneq isumassarsiorfigisarsimavai.
Bolatta
Silis-Høegh, 1981-imi inuusoq, eqqumiitsuliornermini qmauuna misigissutsit
ineriartornerlu najoqqutarinerusarpai.
Marluullutik
qamuuna misigissutsit malillugit sulisarnertik assigiissutigaat, suliaalli
assigiinngitsuusarput.
Aka Høeghip
kangerlummi qeqertat Qaqortumi sullivimmi igalaavaniit takusinnaavai. Pinngortitap
allanngorarnera ersersinniarlugu qeqertat ullut tamaasa qalipassinnaavai.
Ima
oqarsimanerminut issuarneqarsimavoq: ”Pinngorartitserusuppunga, qamaniittuutikka
anillakkumasut pinngorartikkusuppakka, aatsaallu pinngorartitsereeruma
uangaasutut misigileqqissaanga”.
”Qaqortumi
angerlarsimaffinni iteraangama sila qanoq innersoq takoqqaartuaannarpara, silami
naalagaavoq. Pinngortitamiikkaangama misigisarpara, angerlaraangamalu
pinngortitaq pissutigalugu assilianik qalipaarusulersarpunga,” Aka Høegh saqqummersitsinerup
tusagassiutitigut nalunaarutigineqarnera naapertorlugu oqarpoq.
Bolatta Silis-Høegh: Uagut. Akryl atorlugit annoraaminermut qalipataq, 2021. Assilialiami kinguaariit pingasut Aka Høegh, Bolatta Silis-Høegh panialu takutinneqarput.
Assi: Nammineq pigisaq
Tassuunakkullu
paniata arni assigaa.
Bolatta Silis-Høeghimi aamma
eqqumiitsuliornissaminik pisariaqartitsisarpoq, qamuunali aporaanneq
tunngavigisarpaa, Aka Høeghip pinngortitami akunnattoorfiit najoqqutarisarai.
”Pinngortitaq uannut eqqissinarpoq. Ilaannikkut
pakkunneqarnissaq pisariaqartittarparput, ilaannikkullu eqqissineq taanna
assilialiornikkut pilersinneqarsinnaavoq. Uanga saqqummersitassakka inuunerup ingerlarnganut
aammalu anaanap panillu ataqatigiinnerannut tunngassappput. Suna
kingornunneqartarpa? Kingunipilutsitsinermi pitsaasumillu atugaqarnermi suna
pissarsiarineqartarpa? Sulininni pinngortitaq taanna suliarinerusarpara,” Bolatta
Silis-Høegh tusagassiutitigut nalunaarummi nassuiaavoq.
Qalipagaannaanngitsut aammali
annoraaminernik eqqumiitsuliat saqqummersissavai, tassani ilaqutariittut atassutit kiisalu anaanap
anaanaanit ataatallu anaanaanit kiisalu anaanamit sunnerneqarnerit,
kinguaariillu annoraaminernik qanoq atorluaasarnersut saqqummersissavai.
– Anaanama anaanaaniit nerriviup qalitoqaa kingornuppara. Taanna taamanikkut
aanannut naleqarnermisuulli ullumikkut naleqanngilaq. Kisianni aanama
angerlarsimaffianut eqqaanarami soorunami uannut eriagisatut naleqarpoq. Ilaqutariit
kinguaariillu eqqumiitsulianni saqqummersinniakkanni pingaaruteqarluinnarput, oqarpoq.
– Saqqummersitsineq manna ammallunilu assigiinngitsumik suleriuseqarnitsinnik
ersersitsigami soqutiginarpoq.
– Aqqutigut takutippai, suut ataatsimoorluta immikkoorlutalu
misigisimanerigut.
– Saqqummersitsinissatsinnut qilanaarpunga, Bolatta Silis-Høegh Sermitsiamut oqarpoq.
