Hans Lynge pillugu Lemvigimi saqqummersitsineq angisooq

“Aallussilluarnissaq pisariaqarpoq.”

Lemvigimi Upperisaq pillugu Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmi eqqumiitsuliortoq Hans Lynge pillugu saqqummersitsineq angisooq taama qulequtaqarpoq.

Taama taaguuserneqarnera Lyngep isiginnaartitsissusiaanut Inuiaat Itilersut-nut najoqqutassiami assaannarmik allagaanneersuuvoq.

Saqqummersitat 200-ngajaapput, Hans Lyngellu qalipagai, titartagai, assiliartat qiperukkallu tupinnangaartut takuneqarsinnaapput — inuusunnerminiit suliaanut kingullermut ullormi toquffissami tungaanut atsiortagaanut — Danmarkimi.

Saqqummersitat amerlanersaat uillarnerata Inge Lyngep katersugaanneersuupput, aammali katersukkanit allanit atukkiussisoqarsimalluni – ilaatigut Nunatta Københavnimi sinniisoqarfianeersunik.

Asaneqartoq maluginiarneqartorlu

Aamma tassani katersugaasiviup pisortaata Christine Løvenskjoldip aamma Hans Lyngep ernutaata atuakkiortup oqalugiartartullu Nauja Lyngep angisuumik saqqummersitsinissaq isumassarsiaraat.

- Naalakkersuisut 2023-mi ukiortaarsiorlutik ilasseqatigiissitsineranni Christine Løvenskjold naapikkakku aallartippoq – saqqummersitsinissarlu isumassarsiaraarput, Nauja Lynge oqaluttuarpoq.

- Meeraallunga Hansimut feeriakulasarama – tamannalu peroriartorninni uannut pingaaruteqartorujussuulluni. Meeraallunga qallunaajusorujussuugama ilaatigullu nutsama qalipaatai nuannarivallaarnagit. ikkama. Taava nutsakka qaamanerusunngorlugit misukkakkit. Taava Hansip titartaraminga, nutsakka sungaartumik qalipaaserlugit. Tamanna torrallataavallaanngitsoq takusinnaavara.

- Hansip kalaallisut kinaassuseq pingaartitarigamiuk. Inuttut eqqumiitsuliortutullu kinaassutsinnut uannut ilusilersueqataasimavoq. Pingaarnertulli nalunaaquttap akunnerpassuini peqatigisarnera eqqaamasaqarfigaara, tassami Hansi ilagitillugu maluginiarneqarluartutut asaneqartutullu misigisimasarama.

Politikeriusimasoq

Hans Lynge, 1906-imi inuusoq 1988-imilu toqusoq, inuunini tamaat eqqumiitsuliortuuvoq sulilu inuusoqaluni taalliortarlunilu isiginnaagassiortarluni. Aamma politikeriusimavoq, 1939-milu Kujataata landsrådianut qinigaalluni. 1945-mi angalaqatigiinnut Danmarkiliartinneqartunut ilaavoq, sorsunnersuup kingorna Nunatsinni iluarsartuusseqqinnissanut peqataalluni.

Danmarkimiitilluni eqqumiitsuliornerup silarsuaani periarfissat takuai, taamaalillunilu politikeriujunnaarluni Københavnimi Det Kongelige Danske Kunstakademi-mi ilinniartunngorluni, tassanilu 1947-mit 1950-imut ilinniartuulluni. Oqartarnerattut oqaluttuassartaata sinnera ilisimavarput.

- Hans Lynge arlalippassuartigut siuttuusimasoq, katersugaasiviup pisortaa Christine Løvenskjold isumaqarpoq.

- Eqqumiitsuliai piviusuusarput, tamannalu 40-kkut naalerneranni nuannarineqarpallaarani, tamatumali peqatigisaanik qalipaasersuillaqqissuuvoq assassullaqqissuullunilu.

Aamma Kunstakademi-miitilluni ajoqitut ilinniagaqarsimasup Hans Lyngep eqqumiitsuliortoq eqqumiitsuliornerullu oqaluttuarisaaneranik ilisimasalik Bodil Kaalund naapippaa, piviusunik eqqumiitsuliornermik pingaartitaqartoq. Naapinnermik kingorna inuunermik sinnerani ikinngutigiipput. Taakku marluullutik ilaatigut Grafisk Værksted suliniutigalugu pilersippaat, taannalu kingusinnerusukkut Nuummi eqqumiitsuliornermut ilinniarfinngorpoq. Soorlumi aamma qanimut suleqatigiinnermikkut Hans Lyngep qalipagai assilillugit ikaartitikkat tusaamasat siulliit Nuummi kommunalbestyrelsip ataatsimiittarfianiittut suleqatigiissutigigaat.

Hans Lyngep toqunerata kingorna Bodil Kaalund ikaartitikkanut suliniutigineqartunut eqqumiitsuliortutut siunnersortaavoq, 1998-imilu naammassinissaasa tungaanut taama atuulluni – tassa eqqumiitsuliortup toquneranit ukiut qulit qaangiuttullu.

Lemvigimut attuumasuteqarluartoq

Piaarinaatsoornerinnaanngitsumik Lemvigimi Upperisaq pillugu Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmit Hans Lynge pillugu saqqummersitsineq angisooq saqqummersinneqarpoq. Katersugaasivimmi taanna Bodil Kaalundip pilersitaraa.

Hans Lynge aamma Lemvig kommuniusimasumi najugaqarsimavoq. Hans Lynge Kalaallit isiginnaartitsisartunngorniat ilinniarfiannut Tuukkaq Teaterimut aamma suleqattaasarsimasimavoq taannalu Fjaltringimiilluni, soorlumi aamma Fjaltringip kujataani Vester Husbymi aasarsiortarfeqarsimasoq.

Saqqummersitat ilarpassui uillarnerata Inge Lyngep katersugaasa ilagai. Inge Lynge ullumikkut 96-inik ukioqarpoq katersugaatinilu Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivianut tunissutigisimallugit. Saqqummersitsineq siunissami naammassisimaleriarpat, katersugarpassuit taakku Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivianit pigineqalersussaapput.

- Taamaattumik Lemvigimi saqqummersitsineq qularnanngitsumik Hans Lyngep inuunermini suliaanik Danmarkimi takutitsineruvoq kingulleq, Christine Løvenskjold oqarpoq.

Saqqummersitsineq

 Saqqummersitsinerup ammarneqarnera Inge Lyngep nammineq najuuffigisinnaanngilaa. Taamaattumik ernutaqqiutaata Martine Lynge Lyngesenip, Inge Lyngep saqqummersitsinermut suleqataalluarsimasup, inuulluaqqussutaa apuuppaa.

Saqqummersitsineq Lemvigimi Museet for Religiøs Kunst-imi decembarip 14-iata tungaanut takuniarneqarsinnaavoq. Saqqummersitsineq Christine Løvenskjoldimit aamma eqqumiitsulianik oqaluttuarisaanermik ilisimasalimmit Laila Lund Altinbasimit aaqqissuunneqarpoq. Taakkua marluk Birgit Kleist Pedersen peqatigalugu Hans Lyngep inuuneranit 1906-imi inunngorneranit 1988-imi toquneranut tunngasunik saqqummersitsinermut allattuipput.

Saqqummersitat allattorsimaffiat aamma allaaserisamik 24-nik quppernilimmik Inge Lyngep Nunatsinni eqqumiitsuliortut immaqa annerpaartaannik inooqateqarnini oqaluttuaraa.

Saqqummersitsineq Augustinus Fondenimit, Aage aamma Johanne Louis-Hansens Fondimit, A.P. Møller aamma nulianit Chastine McKinney Møllers Fondimit, Edith & Godtfred Kirk Christiansenip Fondianit kiisalu Færchfondenimit tapiiffigineqarpoq.