Nunatta Katersugaasivia Nuup ukiunik
250-nngortorsiorneranut atatillugu 1978-imi saqqummersitsimmat, katersugaasiviup taamanikkut pisortaa Jens Rosing
Sermitsiamit apersorneqarpoq.
Apersorneqarneralu nuannivippoq.
Nunatta Katersugaasivia Nuup ukiunik
250-nngortorsiorneranut atatillugu 1978-imi saqqummersitsimmat, katersugaasiviup taamanikkut pisortaa Jens Rosing
Sermitsiamit apersorneqarpoq.
Apersorneqarneralu nuannivippoq.
Jens Rosing saqqummersitat, mikinerpaartaannut allaat, uumassuseqalersillugillusooq
oqaluttuassartaannik oqaluttuallaqqissorsuusimavoq. Aamma kridtit kippakut itsarnisarsiuut
Illuerunnerni saffiorfiusimasumi nassaarisimasaat pillugit. Tassani ukiuni
arfineq-marlunni, tassa 1721-miit 1728-imut saffiortuusimasoq Olle Johannesenimik
ateqartoq, Hans Egedep allagaataaneersunit naluneqanngilaq.
– Ollelu tassa puffajasuusimavoq, Jens Rosing taamanikkut oqaluttuarpoq.
– Tamanna qanoq nalunngissinnaaviuk?
– Pujortaatini kridtiusut kaattartilluni ima kimmiangaatsiartarsimatigai allaat
aserortarsimallutik. Pujortaatinik kridtiusunik kimmiakkanik saffiorfimmi
nassaarpugut, taakkualu tassa Ollep puffakkaangami teqeqqumut miloriussimasarai.
Pujortaatit taakkua kusanarput; ilarpaalui Hollandimeersuupput.
Tassa Jens Rosingip nassaarisimasatik tiguartinnarluinnartumik taamanikkut
taama oqaluttuarai.
Tusagassiortoq allaat naggataatigut qulalersimavoq.
– Oqaatigisatit tamarmik ilumorluinnaq ilumoorpat?
– Aap, soorunami ilumoorput, eqqaamassavarpulli piviusoq uukapaatitsiniutaanani
eriagisassaasoq, Jens Rosing qungujulaarluni akivoq.
Frimærkit 130-t – rekortiliivoq!
Jens Rosing Ilulissani palasip illorsuani, Knud Rasmussenip ukiut 46-t
sioqqullugit aamma inunngorfigisimasaani, 1925-mi juulip ulluisa 28-anni
inunngorpoq, Humlebækimilu 2008-mi maajip ulluisa 28-anni toqulluni. Ukiuni
83-ingajanni inuunermini inuit amerlanersaanninngarnit
naammassisaqarluarsimavoq, naak nammineq oqartarsimagaluartoq inuunermini
sulisimanngisaannarluni, aliikkutassarsiuinnarsimallunili.
Tuttuutilik, assilialiorluni eqqumiitsuliortoq, atuakkiortoq, katersugaasivimmi
pisortaq, filmiliornermi ilitsersuisoq.
Tassa Jens Rosing naammassisaqangaatsiarnikuuvoq; taakkununnga ilaalluni,
Nunatta Allakkeriviata frimærkit 1957-ip 2007-llu akornanni
saqqummersissimasaata 130-t assiliartassaannik titartaaneq. Titartagai taakkua
ilaatigut oqaluttuatoqaatitsinnut nunatsinni pinngortitamut uumasunullu, nalliuttorsiornernut
ullorsiornernullu attuumassuteqarput. Tassa Jens Rosing frimærkeeqqat
assiliartassaannik titartaaneq piginnaasaqarfigilluarsimaqaa.
Taamaammat Tusass Greenlandip ukiunik 100-nngortorsiornissaminut atatillugu
kalaaleq frimærkit assiliartassaannik titartaallammaasimasoq, tassa Jens Rosing
nersorniarlugu, taassuma assilinera frimærkeliamik nutaamik Jens Rosingillu
frimærkit assiliartalersorlugit titartarsimasai 130-usut pillugit
mappersakkamik saqqummersitsissaaq.
Eqqumiitsuliortup Martin Mörckip, Ivars Silisip assilisaa najoqqutaralugu
kigartugaata annoraaminermut naqitaasup frimærkitaassami tassani naleqaaluttuusussaasumi
assiliartarineqarpoq.
