– Kalaallit Nunaannut tikikkaangama angerlartutut misigisarpunga

Mie Roesdahlip Kalaallit Nunaat peqqarniinnerpaammat – kusanarnerpaammallu misigisimavaa. 

Tassalu nunanit tamalaanit ilisimasassarsiorlutik Sermersuarmik itivinnermi siuttutut.

Mie – taamanikkut Graversen – kalaaleq Karo Thomsen, russeq Amerikamiorlu peqatigalugit Sermersuarmik itiviivoq. 

Tamarmik ulluni 47-mi qamutit 100 kilot sinnerlugit oqimaassusillit Tunumi Kangerlussuarmit Tasiilap Ittoqqortoormiillu akornanni Kalaallit Nunaata kitaanut Kangerlussuarmut sisoraaserlutik kalippaat. Arnat sisamat 40-nik issittumi anorersuartarlunilu aqqummi ilungersunartumi sisoraatinik 1000 kilometerinik pisupput. Sermersuarmi 14 kilometerit kingulliit pisukkamik erngup aattup kuuinik quppanillu ulikkaarmat timmisartumik qulimiguulimmik attartukkamit ikiorneqartariaqarsimapput.

Angusaalli imaannaanngeqaaq. Mie Roesdahl ilisimasassarsiorneq pillugu Brutal Skønhed (Pinissuseq peqqarniittoq) atuakkiaraa, tassani arnat ataatsimoortumik oqaaseqanginnamik timertik atorlugu paaseqatigiittariaqartarsimapput. Russeq ilisimasassarsioqataasoq tuluttut annikitsuinnarmik oqalussinnaavoq. Ilisimasassarsiorneq Miemut taamanikkut 24-nik ukioqartumut Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuarmik alianaaqisumik misigisaqarfiuvoq.

Koldingimeersuuvoq Kalaallit Nunaannili peroriartorluni, angutaa tassani sulimmat. Arfineq marlunnik ukioqarluni angunni Pituffimmi sulisoq tikeraarpaa. Taanna kingorna Maarmorilimmut nuuppoq, tassani aatsitassarsiorfimmi qaarsumi piiaanermut pisortaalluni. Miep tikeraakulavaa. Ningittagarsorneq meeqqallu allat pinnguaqatigissallugit nuannaraa. Qimusserartarlunilu sisorartarpoq.

Saniatigut aamma eqaarsaartartuugami Danmarkimi eqaarsaarnermi pissartanngorpoq.

Angutaa Jørn Graversen kingorna Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmi pisortanngorpoq. Miep taamaalilluni Nuuk inuusuttuaraanermini najorpaa.

Kuultisiortoq

- Kalaallit Nunaannut tikikkaangama angerlartutut misigisarpunga, Mie Roesdahl oqaluttuarpoq.

Ujarassiuut Tunumi kujataanilu ilaatigut kuultisiortut ujarlerfianni ikiortarlugit suliffittaarpoq.

- Tamalaanik suliaqarpunga. Ujarassiuut danskit, Amerikamiut Canadamiullu umiartoqatigisarpakka. Iigartartuni misileragassanik katersinerini ikiortarpakka. Naak pikkoriffigisorsuunngikkaluarlugu nerisassiortarpunga. Frøken Jensenip Kalaallit Nunaanni iganermut atuakkiaa nassiussarsiaraara, Mie Roesdahl eqqaamasarsorpoq qungujullunilu.

Saniatigut nakorsatut bachelorinngorpoq, suliassaqarfimmulli allamut nuulluni nunat tamalaat ineriartorneranni kandidatinngorpoq. Ilaatigut Danidamut Inuillu pisinnaatitaaffii pillugit ingerlatsivimmi ikiuiniarnissamut suliniutini sulisarpoq.

Ukiuni 30-ni kingullerni nunani siuarsagassani eqqissineqalernissaanut, inuit pisinnaatitaaffiinik piorsaanissamut suliniutini sulisarpoq. Nunat tamalaat akornanni inuinnaat suliniaqatigiiffiat Conductive Space for Peace, ilaatigut nunat tamat ingerlatsineranni nunasiaataajunnaarsitsinermik naligiinnerulersitsinissamillu suliaqartoq, 2016-imi pilersippaa.

Naja Danmarkimi Nepalimilu

Mie Roesdahl maanna allarluinnarnik sammisaqalerpoq. Danskit kalaallillu akornanni pissutsit pillugit atuakkiorpoq. Isummiutiinnakkat nunasiaateqarnerlu.

Mie Roesdahl nalornivoq:

Danskiullunga ilaatigut kalaallinik Danmarkimiittunik immikkoortitsinermut tunngasumik atuakkiorsinnaavunga?

Kalaallinut arlalinnut apeqquteqarpoq, ilaatigut Paulinemut Liinamullu. Aappaa naaggaartoq aappaa angerpoq.

- Danskiusup kalaallit oqaluttuassartaanik allannera ajornartorsiutitaqarpoq. Nunasiaateqarnerup nanginneraa, Pauline isumaqarpoq.

- Oqaluttuarisaanerup inuit, aap tassa qallunaat, paasisinnaasaannik oqaluttuarineqarnissaa pingaartuuvoq. Immaqa uanga ullut arlaanni atuakkiarissavara. Siuttoqarnissaali pingaartuuvoq, danskit kukkussutaannik innarliinerannullu paasitinnissaq arlaata piareersaatigisariaqarpaa, Liina oqarpoq.

Mie Roesdahlip nalornineq illuarteriarlugu suliani nangillugu atuakkiani Urkraft arnamik danskiullunilu kalaaliusumik Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu perroriartortumik Najamik atuakkiani saqqummersippaa. Naja Københavnimi ilinniarpoq. Uummannamut, ilaquttaminut, ikinngutiminut nunaminilu pinngortitarsuarmut angerlarseqaaq. Uteriiserporli. Københavnimi ikinnguteqarpoq. Danskiusumik inutsialammik angutaateqarpoq, isummiutiinnakkalli ammillu qalipaataanut tunngasumik immikkoortinneqartarneq misillerfigisarpai. Ilinniakkani naammassillugulu Nepalimi danskit ikiuiniaqatigiiffiani pilerinartumik atorfinippoq.

Misigisassarsiortussanngorpoq. Nunarsuaq allanngortikkusullugulu malunniuteqarusuppoq. Najalli nammineq nunami piitsuusumi Nepalimi nunanit tamalaanit aggerfeqartuni nuimasunut ilaalersimalluni paasilertorpaa. Nepalimiut nunanillu tamalaanit immikkut ilisimasalippassuit akornanni naligiinngeqisumik pissaaneqarneq takuaa. Naja suleqatimisuulli ikiuinissamik pitsaanerpaamik siunertaqarluni Nepaliliarpoq. Tamatigulli nunaqavissut kissaataallu aallaavigineqarneq ajortut misigaa.

Naligiinnginneq

Nunarsuarmi naligiinnginnermik pisut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pisunut assingusut Mie Roesdahl isumaqarpoq. Inuit pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiup Danmarkimi kalaallit ilinniartut pitsaanngitsunik soorlu isummiutiinnakkanik ammillu qalaipaataa najoqqutaralugu immikkoortitsinermi misillertarnersut ukiut marlussuit matuma siorna aperinikuugaat eqqaavaa. 73 procentii angerput.

- Nunasiaateqarnermiit aaqqissuussinernik suli peqarmat taamaalilluni Kalaallit Nunaat danskit naalagaaffianut naligiissitaanngilaq. Oqaluttuarisaanermi pisimasorpassuit suli atuupput. Aaqqissuussinermi tamarmi aaqqissuussamik immikkoortitsineq suli atuuppoq. Taxartitsisartut kalaallinik ilaasoqarusunngitsut, imaluunniit kalaallit pillugit nikassaaniutit immaqa quiasaaginnarani oqaatigineqartut, taamatullu misigineqarlutik. Inuiaqatigiit danskillu tamarluinnarmik tamanna iluarsiniarlugu iliuuseqartariaqarput, Mie Roesdahl isumaqarpoq.

Danmarkip Kalaallit Nunaat ilinniarfigissagaa

Miep Danmarkimi kalaallit meerartaasa kalaallisut ilinniartinneqarnissaminnik neqeroorfigineqarneq ajornerat tupigaa. Danskillu meerartai atuarfinni Kalaallit Nunaat pillugu ilinnianngippallaartut isumaqarpoq.

Kalaallit inuusuttorpassuit assigiinngisitsineq iluarsiniarlugu nammineq oqaluttuassartaminnik allattarnerat, isiginnaagassiortarlutillu filmiliortarnerat, nuannaarutigaa.

- Atuakkiara aallartikkakku kalaallit arlaatigut ingiarnerlugit kalaallit atuakkiortut arlaqartut apersorpakka. Taamaaliorusunngeqaangami. Aammali uagut danskit oqalliseqataasariaqartugut isumaqarpunga.

- Avissaartuuffeqariaannaavugut. Taamaammat atuakkiap isornartorsiornissaa pillugu ilaatigut Naussunguaq Lyberth aamma Kalánguak Absalonsen aperaakka, Mie Roesdahl oqaluttuarpoq.

- Kalaallit Danmarkimiittut naligiinnerusumik pineqaqqullugit pitsaasumik allannguinissara atuakkianni anguniarpara. Naligiinnerusumik attavigiittariaqarpugut. Danskit ataqqinninnerullutillu akaarinninnerussapput. Kalaallit tusaaniarlugillu ilinniarfigissavagut. Kalaallimmi nukittuupilussuupput. Kalaallit Nunaat ukiuni tusindilikkaani annertuumik misigisaqarfiusimammat inuianni nukik annertuvoq.