Nunap ukiuni
3.700-ni oqaluttuassartaa – quppernerni 253-iinnarni – qanoq
oqaluttuarineqartarpa?
Pisut pisariusut atuartartut katakkumanagit qanoq
pisariinaarpallaarnaveersaarneqartarpat? Qanorlu inuuttut tunuliaquttat,
piginnaasatigut soqutigisat oqaluttuarisaanermilu nikinnerit, atuakkiortut
immikkut isiginnittaasillit ataatsimut oqaluttuamik allanniarneranni
oqimaaqatigiissinniarneqartarpat?
Apeqqut
tamanna Mira Maria Jo Kleistip atuakkioqataasalu marluk, Jens Henrichip Bo
Lidegaardillu atuakkiamik ”Grønland – En rejse fra de tidligste tider til
moderne samfund”-imik (Kalaallit Nunaat - pileqqaarnermit inuiaqatigiinnut
muteerniusunut angalaneq) aallartikkamikku imminnut apeqqutigaat.
Pilertortumillu suut ilanngunneqartussaanerat kisimi pineqarnani – aamma suut
ilanngunneqannginnissaannut tunngasoq paasinarsivoq.
-
Assigiinngitsunik tamatta aallaaveqarlutalu eqqarsartaaseqarluta
ilisimajuaannarsimavarput. Tamannalu siunnerfeqartumik atorniarsimavarput
iluaqutinngortinniarlugulu – taamaaliornitsinni arlaannaannulluunniit
attuumanngivinnissaq anguniarnagu, tamannami piviusuunngilaq,
assigiinngiiaarnermillu pilersitsiumalluta, Mira Kleist AG-mut oqarpoq.
Suliniut
iluatsikkumallugu atuakkiortut pingasut ersarissunik qinersisariaqarput. Pisut
ilaat initunnginnerupput, taakkumi inuiaqatigiit ineriartornerannut sunniutaat
killeqarmat. Allat – soorlu marluinnik oqaaseqartuuneq – taassuma ullutsinni
annertuumik sunniuteqarnera pillugu ilanngunneqarpoq. - Oqaatsivut pillugit oqallinneq oqaluttuarisaanitsinni arlalippassuariarlugu
uteqqiattuunermigut assersuutissatsialaavoq. Kalaallit danskillu akornanni
pissanganartorsiortoqartuaannarpoq – pissanganartorsiornerlu tamanna suli
piuvoq, ingammik Nuummi, kalaallisuinnaq oqaseqartuunerup
ajornakusoorfigisaani. Kalaallilli oqaasiinik attassisimanerput aamma nukiuvoq
– tamanna politikerit immikkullu ilisimasallit sivisuumik suliniuteqarnerannik
patsiseqarpoq, taanna erseqqissaavoq.
Assersuut
alla tassaavoq 1979-mi Namminersornerulernerup eqqunneqarneratigut
oqartussaaffinnik tigusineq. Oqartussaaffinnik tigusinerit arlallit sukkasuumik
ingerlanneqarput, ullumikkullu
utaqqilluarsinnaanerusimasariaqanngikkaluarnerput suli oqallisaavoq.
- Pisut
sukkavallaartumik ingerlanneqarnerat Jonathan Motzfeldtip nammineerluni
nassuerutigaa. Kalaallit pisariaqartitaat malillugit suliassaqarfiit
ilusilersorneqanngitsoorput, taamaammallu qitiusumik allaffeqarfissuarmi
ullutsinni suli danskit aaqqissugaat amerlasuut suli piupput. Inuit Junnuttut
Lars-Emilitullu ittut qasujaallutik allaffissornermik kalaallit
tunngavissarititaannik toqqammaveqartumik pilersitsiniaraluarnerat
eqqaamassallugu paasissallugulu pingaaruteqarpoq. Nersorneqartariaqarpummi, taanna
oqarpoq.
Atuakkami
nalilersuiniartoqanngitsoq Mira Kleistip erseqqissarpaa. Taarsiullugu
aalajangernerit qanoq naliminni pinerisa – toqqammaviillu suut piunerisa
takutinnissaat atuakkiortut kissaatigaat.
-
Taamanikkut qanoq isumaliuteqarsimanerat ilisimanngilarput. Utimut qiviarnermi
kakkannissaq ajornanngitsuararsuuvoq, aalajangernerilli taakku aalajangigaat
amerlasuut ullumikkut atugarissaarluta inuunissatsinnik, kalaallillu kulturiata
ullumikkut nukittuumik inissisimanerannik pisinnaanngortitsivoq. Tamanna
puigussanngilarput.
Siorsuiaaneq
Suliap
ingerlanerata nalaani pisut ”pingaartorsuit” tamarmik atuakkami
inissaqartariaqannginneranik tunngaviusumik aalajangertoqarpoq. Ingammik suliat
ilaat ’kanngunartuliatut’ taaneqartut – politikikkullu inuttarsiuilluni
akersuunnerit, tusagassiorfinni initusaqisut, atuakkami annikitsuaraliarineqarput.
-
Immitsinnut aperivugut: Taakku inuiaqatigiit ineriartornerannut ilumut
sunniuteqarsimappat? Tusagassiorfinniluunniit inituinnarsimappat? Suliat
tamakku ilaat tusagassiorfinni allani isummersorfigilluarneqareerput – pisullu
nalaanni sorsualiarineqarnermisut immaqa sunniuteqartigisimanngillat.
Akerlianik
atuakkiortut piffissaq akimorlugu siunnerfiliinissamik kissaateqarput.
Oqaluttuarisaanerup narlumuinnaq ingerlannginneranik, uteqattaarinernillu
ingerlaavartunik allanngornernillu imaqarneranik. Mira Kleistip assersuutitut
Nuup illoqarfiillu allat nunaqarfiillu akornanni qitiusumik eqiterineq
siammartiterinerlu – imaluunniit piniarnerup aalisarnerullu ineriartornerata
allatut assersuutitut taavai. Akerleriinnerit taakku assigiinngiiaartumik sakkortussuseqarlutik
atuuttuarsimapput.
-
Qinersinerup ataatsip suut tamaasa allanngortittuaannanngilai. Piffissap
ingerlanerani pisut qiviaraanni, sooq ullumikkut inisissimaffitsinnut
killissimanerput paasiartorneqalersarpoq. Suulluunniit suunngitsumit pilerneq
ajorput.
Oqaluttuarisaanermi
allanngorneq
Atuagarmi
2025-mi tupaallartumik qinersinerup, Jens-Frederik Nielsenip Demokraatineersup
Naalakkersuisunut siulitaasunngorneranik – Naleqqallu partiit annersaannut
tullinngorneranik tupaallannartumik naaneqarsimasuuppat qanoq
issimassagaluarpa?
- Tamanna
oqaluttuarisaanermi allanngorneruvoq. Demokraatit siornatigut Naalakkersuisunut
siulitaasuutitaqarsimanngisaannarput. Tamanna qanoq oqaluttuarisaanermut
kinguneqarumaarnera utaqqisariaqarparput, Mira Kleist oqarpoq. Taamaakkaluartorli tamanna tupaallaataarujussuartutut isiginngilaa.
- Piffissap
ingerlanerani Siumumi allanngoriartortoqarpoq. Taannali suli kalaallit Nunaanni
partiini sorlaqarnerpaajugunarpoq ingammik sineriammi nukittuunik
immikkoortortalik. Partii qangatut nukittutigilerseqqissaneraat –
Kalaallilluunniit Nunaata politikikkut
oqaluttuarisaaneranut tamanna aallarniutaanersoq apeqqutaavoq. Tamanna
piffissap takutikkumaarpaa, taanna oqarpoq.
-
Inuiaqatigiinni avissaartuunnerup annertusiartorneranik apeqqummik 2025-mi
qinersineq eqeersaannginnerpa?
- Immaqa,
aap, tamannali imminermini nutaajunngilaq. Inuiaqatigiit allat assigalugit
avissaartuuneq inuiaqatigiitsinni piujuarsimavoq – piffissap ilaani
sakkortuneruliinnartarpoq. Qinersinermi qinersisartut amerlasuut piffinni
pissutsinik aallussinerattut isigaara – pissutsit taakku ulluinnarni
inuunerannut pingaarutillit. Tulliullugu namminiilivinnissamik apeqqutip
tusagassiortut akornanni nuimanerillu ilinniarsimasut ilaanni
soqutigineqarnerusoq paasinarpoq. Demokraatit piffinni pissutsinik sammisaqarnerat
angusarissaarnerannut patsisit ilagisinnaavaat.
Mira Kleist
naapertorlugu Demokraatit qinersinermi angusaat oqaluttuarisaanerup
ilaminiinnannguarissaneraa – nutaamulluunniit alloriarnerunersoq piffissap
takutikkumaarpaa.
Misilittakkat
alloriarnissarlu tulleq
Atuakkamik
suliaqarneq oqaluttuarisaanermik allattuinerinnaanngilaq – tamannali aamma Mira
Kleistimut inuttut paasisaqarfiuvoq. Suliap ingerlanerani siulinut
ataqqinninneq sakkortusiartorpoq. - Siulitta sunik aqqusaagaqarsimaneranik – aalajangikkanillu taakku
aalajangersimasaannik itinerusumik paasinninneq uannut pissarsiaavoq
pingaarnerpaaq. Ingammik arnanut tusarpiarneq ajukkatsinnut tunngatillugu. Ilungersunartut
samminiarnerukkajuttarpagut, inuiaqatigiitsinnili aamma nukerujussuaqarpoq:
inuuinnarsinnassuseq, pisunit pitsaanerpaamik pissarsisinnaassuseq, taanna
oqarpoq.
Ingammik
inuusuttut tassunga neriuuteqalersitsipput.
- Kalaallit
ileqquisa, piniartarnerup, oqaatsitta nerisassaatittalu nuannarineqarnerat
takuara. Kulturikkut sorlaqarfivut nassaareqqikkiartorlugillu
nukittorsaqqikkiartorpagut. Tamannalu pitsaasuusoq isumaqarpunga.
Jens
Heinrichimik Bo Lidegaardimillu suleqateqarneq qanittumik naligiissutullu
pisimasoq, taassuma oqaluttuaraa. - Tamatta atuagaq tamakkerlugu misissorparput, aaqqissuisullu
aaqqigulliinermik oqimaaqatigiinneranillu qulakkeerinermik ikiorpaatigut.
Taakku
inunnut oqaluttuarisaanermik pilersitseqataasunut pingaaruteqarnerpaanut
”atuakkamik tungujortumik” ilanngunnissaq isumaliutigisimavaat.
-
Naggataagut ”atuakkamik tungujortumik” suliaqassanata aalajangerparput, inuimmi
amerlavallaat ilannguttussaavagut, taakkulu atuakkami inituallaassapput.
Tamannali imminermini
suliatsialaasimassagaluarpoq, inuimmi arlallit oqaluttuarisaanermi
annikippallaamik ilaatinneqarput. Issittumi ilisimasassarsiortoq Arnarulunnguaq
assersuutissaavoq – inuk pingaarnertut tamani ilisarisimaneqalersoq,
atuakkamilu aamma ilisarititarput.
Taamattaaq
sammisanik itisilerusutaqarpoq.
- Kalaallit
Nunatta Kangiani kulturikkut oqaluttuarisaaneq, qilaatersortarneq, Kalaallit
Nunaata USA-mut NATO-mullu attaveqarnera – taakku tamarmik atuakkamut
ataatsimut ulikkaarisinnaapput. Paasisaqarfigulli sammisimavagut, taakkulu
immikkoortut ilaanni ajoraluartumik annikissimapput. Tamanna inissaaleqinerlu
pissutigalugu ilanngunneqanngillat. Siunissami qaninnermi atuakkamik allamik takkuttussaqanngilaq.
-
Oqalugiarnernik arlalialunnik ingerlatsisimavunga, taakkulu pitsaasumik
qisuariarfigineqarput. Naqitat siulliit 4.000-nik amerlassusillit
nungungajareerput, naqitallu tullii piariingajalerput. Soqutiginninneq
misigalugu assut nuannerpoq.
Maannalu
Mira Kleistip qasuersaarnissaq– immaqalu isumassarsianik sanarfinissaq
tullinnguuppa.
- Qanittumi
ernisussaavunga. Matumali suli annertunerusumut nukissaqalersippaanga. Tamanna
atuagaasariaqanngilaq alla – allatulli periuseqarluni siaruarterineq
itisiliinerlu.
