”Palaarsuunikuuvunga”

Niels Haarbo-Nygaardip meeraalluni Nuummi Kigutileriffimmi kigutit nakorsaata issiaviani issianeq nuannarivallaanngilaa

- Nuannarinngeqaagut (kigutilerisut, aaqq.). Atuarfimmi atortut oqaloqatiginnissutit nipilu suli eqqaamavakka: „Niels maani takorusuppara!“ Eqqarsartarpungalu: „Aah, naamik..."

Kigutilerisup 53-inik ukiullip, naak anaanani, Aase, peqqissaasutut ilinniarsimallunilu immaqa ilisimasaqarnerusariaqartussaasimagaluartoq kigutini sooq putusimanersut nalunnginnamiuk eqqaamasani anersaaruluutigalugulu illaatigilaaginnarpaa.

Nielsip ataataa, Knud, "immiaaraarniartuusimavoq", tassa Carlsbergimiit Tuborgimiillu Kalaallit Nunaanni siammarterinermut ingerlatsisoq, taamaammallu Nielsi imerusukkaangami imiinnarmik imeruersaaserneq ajorpoq. Aamma Cola Zeroqaranilu imeruersaatinik sukkoqanngitsoqanngilaq:

- Meeraaninni imikkakka tamapajaamik sodavandiupput. Sukkullit. Taamaammat kigutikka putorpassuaqartut peroriartorpunga. Kigutinullu nakorsamukarnissaq ersigisorujussuuara, oqaluttuarpoq imalu nangilluni:

- Ullumikkut ilisimasavut eqqarsaatigalugit taakkua (angajoqqaat, aaqq.) taamaaliorsimassaniaviarunganngikkaluarput.

Meeraanermiilli kigutit peqqissut inuunermi kingusinnerusukkut peqqissutsimut aalajangiisuusut ullumikkut ilisimaneqartoq Niels Haarbo-Nygaardip tikkuarpaa. Nappaatit amerlasuut qanermut attuumassuteqarsinnaapput, assersuutigalugu parodontitis, aamma ikkinik aseruuttoornermik taaneqartartoq, diabeteseqarnermut toqqaannartumik attuumassuteqartoq. Aamma uummatikkut taqakkullu nappaateqarnissaq toqunissarlu navianaateqarneruvoq.

Taamanili 1970-ikkunni 80-ikkunnilu pissutsit allaanerupput. Assersuutigalugu angerlarsimaffippassuarni, aamma Nielsip meeraanermini angerlarsimaffiani Nuummiittumi, cigarettit pujuat ulluinnarsiutaavoq. Nielsi nammineerluni ukiut 19-it matuma siorna pujortassaarsimavoq, tassanimi Karenip, kingusinnerusukkut katissimasaata, aappariilissagunik pujortassaartariaqartoq erseqqissarpaa. Taamaaliorporlu. Karen Nuummi Kigutilerivimmi bøjlilerisuusoq (kigutinik nikingajunnaarsaanermi kigutilerisoq, aaqq.) ilisarisimasaata naapitikkusulugit ilisaritimmagit taakku marluk Nuummi naapipput. Aappariit 2007-imi katipput.

Karenip uinittaaq marlunngornerit tamaasa ualikkut sulisaqqunagu qinnuigisimavaa, taamaammallu AG-p piffissami tassani naapippaa.

- Sapaatip-akunnerata ingerlanerani ullup affaani sulinngiffeqarneq isumassarsiatsialaavoq. Tamanna immikkut pisinnaatitaaffiuvoq, kisianni isumaqarpunga ajunngitsoq, tassami sapaatip-akunnerata sinnerani ilungersorluta sulisarpugut, Niels Haarbo-Nygaard angerlarsimaffimmi nerriviup nalaani issiasoq oqarpoq.

Illumi qorsummi Tuapannguaniittumi quleriinni alleq kigutileriffiummat, tassanilu sulisut aqqaniliusut taakkunani kigutilerisut sisamaammata, qulaani ineqarput. Aappariit Haarbo-Nygaardikkut ammukartarfikkuuinnarsinnaagamik illoqarfiit pingaarnersaanni naannerpaamik suliartortarfeqarsimassapput.

Kigutileriffik najukkami tassani 2003-mi ammarmalli Nuummi Sisimiunilu kigutileriffinnik namminersortunik allanik peqartarsimagaluarpoq, arlaannaalli taamak sivisutigisumik ingerlanngilaq.

Kigutileritittartullu ukiut tamaasa amerlisarput. Nuummeersuupput, aammali avannaaneersuullutillu, kujataaneersuullutillu, kangianeersuullutillu kitaaneersuupput, Nielsilu naapertorlugu kigutit paarilluarnerunissaannik kissaateqarnerup eqqartorneqarnerulerneranik tamanna peqquteqarpoq.

- Amerlanerujartuinnartut kigutitik atatiinnarusukkaat ukiut 20-it ingerlanerini erseqqissigaluttuinnarpoq. Inuusuttullu kigutimik paarilluarnissaannut pikkorinnerupput. Kisiannili ullumikkut pissutsit naapertorlugit 25-leereersimagaamik kigutigissaasunit nakkutigineqarunnaartarnerat ajornartorsiutaavoq, Niels Haarbo-Nygaard maani amerlanerpaat akeqanngitsumik kigutileritissinnaanerat soorlu kigutigissaanani kigutaarsinnernik ukiumullu ataasiarluni saliinernik suliaqarfiusoq pillugu oqarpoq.

Nuummioq

Niels Haarbo-Nygaard Sanap eqqaani peroriartorpoq, tassani Aasep Knudillu angajullequtaattut 1971-imi decembarimi inunngorpoq.

Ukiut tallimat kingorna najaminut Dorthemut, Danmarkimi najugaqartumut, aninngorpoq. Periarfissaqartillutik takujuaannartarput.

- Qatanngutigiittut qanippugut. Katinnikuuvoq, marluullutillu atorfiliupput. Uialu Kalaallit Nunaannukarusunngilaq, oqarluttuarpoq, niviarsiaqqanullu marlunnut angaajulluni ilisimatitsivoq.

Ilaqutariit Nygaardikkut 1970-ikkunni meeqqat peroriartorneranni Nuummi napparsimmaviup eqqaani inissiarsuarni aamma Qapiarfiusaami najugaqarput. Niels Atuarfik Samuel Kleinschmidtimi, ASK-imi, atuarpoq.

Tassa "najugaqarfiga". Meeqqat najugaqarfitta nalaani najugaqartut tassani atuartarput. Aamma allaniittut USK-imi atuartarlutillu allat Qorsussuarmi atuartarput. Illoqarfiup immikkoortuini assigiinngitsuneersut taamatut immikkoortitaarpugut, nassuiaavoq.

Taamanikkut Nuuk ullumikkut illoqarfiup affaata missaanitut angissuseqarpoq, innuttaasullu 10.000-t missaannaanniipput. Immaqaluunniit ullumikkut innuttaasut affaata missaannaanik inoqarpoq.

Niels Haarbo-Nygaardip, imminut „N-mik angisuumik allassimasumik Nuummiutut “ taasartup, atuarnini nuannersutut, aammali nammineq meeqqami misigisaanniit allaanerusutut, eqqaamavaa. Katillugit sisamanik qitornaqarpoq: Pania Nivé 27-nik ukioqalertussaq, aasamut kigutit nakorsaatut ilinniarnermini naammassisussaq, Nielsillu aapparisimasaminit qitornaa. Karenilu marluullutik Isak 17-inik ukiulik, Samuel 15-inik ukiulik nukaallu David 11-nik ukiulik qitornaraat.

Taamanimi kalaallit qallunaallu atuarfimmi immikkoortitaavugut. Tamatuma pitsaaqutaa tassaavoq pikkorissunik ilinniartitsisoqaratta ilitsoqqussaralugu oqaatsivut atorlugit ilinniartinneqarpugut. Akuliutsinneqarpiarnerli ajorpugut, Niels oqarpoq.

Nammineq ASK-imi atuarfimmi silataani qallunaat kalaallillu klassii marluk akerleriilersinnaasimasut oqaluttuarpoq. USK-imeersulli sanioqqukkaangata ASK-imi atuartut assigiinngitsunik oqaaseqaraluarlutik ataatsimoortarput. Aamma Qapiarfiusaarmiuugaanni ataatsimoortoqartarpoq.

- Kammagiiaavararpassuaqarpoq. Ullumikkut Nuummi pissutsiniit allaanerulluinnarpoq, peroriartorninniit inuppassuaqalernikuungaarmat, meeqqami atuarfigisimasaannik atuarfiannillu NIF-imik (Nuuk Internationale Friskole) pilersitseqataasimasoq, oqarpoq.

Meeqqat atuarfianni atuareerluni Sorø Akademimi kostskolemut atuariartorpoq. Qujanartumik tassani aamma atuartut amerlasuut Kalaallit Nunaanneersuupput. Taamaakkaluartoq atuarunit allanit kalaallinut nikaginnippalaartumik oqaaseqartoqakulasarpoq. Assersuutigalugu "grønlanderstiv" (kalaallisut aalakoortoq, aaqq.) oqaatigineqakulasarluni.

Tamanna pimmatiginninneruvoq, Niels Haarbo-Nygaardimulli akerlerluinnaanik sunniuteqarpoq.

- Tamannali Kalaallit Nunaanneersuuninnik tulluusimaarutiginnilluinnarninnut uppernarsaataaginnarpoq, oqarpoq nangillunilu:

- Peroriartorninni qallunaajullunga oqarfigineqartarpunga. Tamannalu tassani illersortarpara. Danmarkimiinninni kalaaliunera illersortarpara, oqarpoq.

Nielsip nammineq misigisani tunngavigalugit meeqqatik - allallu assingusumik misigisaqarsimasut tunuarsimaaqqunagit allallu ajornartorsiutigigaat eqqaamasaqqullugu siunnersortuaannarpai.

Qallunaatut oqaasilik

Niels Haarbo-Nygaardip qallunaajaqqani atuarneranut angerlarsimaffimmi kalaallisut oqaluttoqannginnera pissutaavoq.

Ilaatigut ataataa qallunaajummat Jyllandimi peroriartorsimasoq. Aammali anaanaa Ittoqqortoormiini peroriartorsimagami (KGH-mi pisortaasut aappariit Jørgen aamma Lone Borchersenip paniattut, aaqq.) tunumiutut oqalummat.

- Anaanama ilinniartitsisinnaagaluarluni sooq kalaallisut ilinniartinngikkaanga arlaleriarlunga aperisarlugulu avoqqaarisarpara. Kisiannimi, tunumiusut oqaluppoq, Niels oqarpoq, eqqaallugulu angaani Hans, Danmarkimi najugaqaraluarluni kalaallisut oqalussinnaasoq oqaatsinillu atuillaqqinnerpaasoq.

Taannartaa uanga ilikkanngitsoorpara. Taamaattussaannaavoq. Meeqqat qallunaatut marluinnilluunniit oqaasillit tamarmik qallunaajaqqani atuarput, Niels oqarpoq.

Kalaallisuulaarsinnaanini meeqqerivimmi, meeqqanik peqatiminik pinnguaqateqarnermini timersornerminilu, soorlu arsartarnermini, ilikkarpaa.

- Oqaatsit assigiinngitsorpassuit ilikkapallanneqartarput. Oqaatsit assigiinngitsorpassuit paasisinnaavakka, kisianni qanoq atussanerlugit ilikkanngitsoornikuuara. Oqaatsillu taakku atortussangniraanni killissamik qaangiinerujussuuvoq. Meeraallunimi illaatigitikkaanni tunuarsimaartoqalertarpoq. Nikanarsarniarlutit illartoqarneq ajortoq – pisulli tissinarnera pissutigalugu illartoqartartoq aatsaat peroreerluni paasineqartarpoq, Niels Haarbo-Nygaard nassuiaavoq.

Tungujortunik iseqaraluarluni qaamasuugaluarlunilu kalaallisut oqalussinnaanini iluaqutigalugit ullumikkut nalunngilaa.

- Kajortunik iseqarlunga oqaatsit taakku pisinnaasarigaluarukkit taama ataqqineqartiginavianngilanga. Tamanna imminut akerleriippoq. Paasisinnaavarali. Taamaannerali uggornarpoq, oqarpoq nangillunilu:

- Kalaallit Nunaanni najugallit uannut kalaaliupput. Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaamik sunniuteqarusuttut, taamaanngippat nooqqiinnassapput.

Palaarsuaq

Meeraalluni sunngiffimmini timersorneq — arsaanneq, sulorarneq sisorarnerlu — aallutaraa.

- Nuummi Illorsuaq Timersortarfimmiiginnavippugut. Ujakkaartarfimmiluunniit, arfinilinnik ukioqarluni arsartalersimasoq Sanallu inissiaataaniit kammani ilagalugu Nuummi Illorsuaq Timersortarfimmut angerlaqqillunilu pisuttarsimasoq, eqqaamasarsorpoq.

Angajoqqaavisa timersortarfimmut timersortarfimmiillu biilerlutik aasarnissaat eqqartorneqanngisaannarpoq.

- Oqaloqatigiissutigineqartariaqanngilaq. Suniaraanni pisuttoqartarpoq. Uanga meeqqakka taammaanngivipput, Niels illarpoq.

Timersorneq ilinnut qanoq pingaaruteqartigaa?

- Pingaaruteqaqaaq. Kammappassuit illoqarfimmi sumi tamaaneersut ilisimasarilerpakka. Aamma sunngiffimmi allanik sammisassaqarpallaannginnera pissutigalugu.

Inuusuttuugavit qanoq ippit?

- Palaarsuuvunga (inupiluaraq, aaqq.), Niels Haarbo-Nygaard illarluni oqarpoq nassiuiaallunilu:

- Aallaamasuuvunga. Issiaannarsinnaanangalu. Taamaammat anitsiarfiit nuannernerpaanikuupput!

Kisianni aallamasoq allaat unilluni issianissaanut ilinniartinneqarsinnaavoq. Niels kisitsisilerinermut pikkorippoq, atuakkallu atuarneqartartut angerlarsimaffimmini sungiusimavaa. Taamaammat atuartarpoq. Suliaqarfimminilu atuakkiat sulianut tunngasut maanna atuarnerusaraluarlugit suli atuartarpoq, taamaanngippat Marley arfinilinnik ukiulik pisuttuaatissagaangamiuk pinerluttulersaarummik tusarnaartarpoq.

Ilaqutariit

Niels Haarbo-Nygaard sulinngikkaangami kangerlummi Qooqqut eqqaaniikkajuppoq, tassanimi ilaqutariit illuaraqarput.

- Oqarasuaat angallattagaq attaveqanngimmat tassani eqqissisimaartoqarsinnaavoq, nassuiaavoq internetimullu attaveqannginnera meeraanut kajuminnarpallaanngitsoq ilanngullugu oqaatigaa.

- Alliartortillutik uumigigaluttuinnarpaat. Ilummukartarnerput, Niels Haarbo-Nygaard oqarpoq.

Peroriartorami kangerlummiittarlunilu, aalisariartarlunilu aavartarpoq, tassami inunngoreersoq angajoqqaavi angallatisisimapput, sapaatillu akunnerisa naaneri tamaasa Kangerluarsunnguanut Qooqqunulluunniit akunnerit tallimat ilummukartarput. Pinngortitaq sunngiffimmilu aalisartuuneq pinialuttarnerlu inuunermini pinngitsoorsinnaanngilai.

- Aalisartarlunga perorpunga. Anaanamali immuaniit pinikuugakku ataatanniit piniartuunerugunarpunga, ataataminiit Knudimiit aamma illulereqataanerusartoq oqarpoq.

- Peroriartorama anaanama illup iluani suliassat kisimi suliarisarpai. Maani avillugit agguataarnerusarpagut, Niels, niuerniarlunilu iganerusartoq oqarpoq:

- Sutussanerluni nammineq aalajangiisinnaaneq nerisassiornerup iluaqutigaa, illarpoq.

Neqitorumatuujuvoq, kisiannili sunaluunniit aalisarlugulu piniarneqarsinnaasoq nerisarpaa. Kisianni puisiunngitsoq. Taanna nerissallugu ilikkanngitsoornikuuaa.

- Meeqqat aperigukkit saarulliit immuup kinertortaanik qajulerlugit uutat imaluunniit lasagnia tuttup neqaanik akulik mamarinerussavaat, oqarpoq.

Niels Haarbo-Nygaardip meeqqat ilagalugit ilaqutariittut inuuneq - ilaqutariinneq - pingaartippaa. Imaassinnaavoq ilaqutariittut ataqatigiinnerup annertuallaannginnera pissutigalugu, nassuiaavoq. Nielsip angajoqqaavi 2007-imi 2019-imilu toqupput, sakikkuilu Jyllandimi najugaqarput.

Ilinniarnera

Niels Haarbo-Nygaard meeraallunili peqqinnissaqarfimmi ilinniarusuppoq, ilaquttami peqqinnissaqarfimmi sulineq ilinniarfigiuarsimagamikku, aataqqiianit Hjalmar Borchersenimik aallartittumik, 1916-imiit 1920-mut Kalaallit Nunaanni nakorsaasimasumit.

Aallaqqaammut Nielsip kigutilerisunngornissani takorloorsimanngilaa:

- Aallaqqaammut timimut sungiusaasunngorusuppunga. Kisianni ilinnialerniarlunga qinnuteqarnissannut inuusuppallaarama anaanama naammattunik ukioqalernissama tungaanut nakorsatut ilinnialersinnaasunga siunnersorpaanga. Asuli sunngeruusaassannginnama, oqaluttuarpoq.

Ukiut marluk affarlu nakorsanngorniarluni ilinniareerluni kigutilerisunngorusunnini pissutigalugu ilinniarnini unitsippaa.

Nielsip Kalaallit Nunaannut uterluni kigutilerisutut sulinissani qularutigisimanngisaannarpaa. Aamma namminersortutut kigutilerisussalluni nalunngilaa, tassami pisortat neqeroorutaanniit tamakkiinerusumik neqerooruteqarluni sulisinnaaniassagami.

- Maani Nuummi Kalaallit Nunaannilu najugaqarusuppunga, oqarpoq, Karenilu taamani aappariilereerlutik nooqatigissallugu akuersisissimagamiuk nuannaarutigaa.

- Karen ukiuni pingasuni misileeqqullugu isumaqatigiissuteqarfigaara. Taamaanngippat Danmarkimut nooqatigiumaarlugu. Maanna manna illoqarfigalugulu nunagivaa, Niels Haarbo-Nyggard oqaluttuarpoq.