– Tiguartisimanera ingerlarsuutigaara

ICC 1983. Iqaluit.

Ingap 19-inik ukioqartup Kalaallit Nuaannut assingunerujussua tupigusuutigaa.

Inuit inuktitut oqaluttut arnallu meeqqatik amaatinik amaaraat. Aamma ooqanngitsumik neqitortarlutillu inussiarnernerat. Angerlarsimaffippalaaqaaq.

Unnuit tamaasa aamma qilaatersortoqartarpoq, Ingallu inuit Alaskameersut tiguartiffigai. Tivanerat, inngernerat atisaallu, wow! Uummataa eqqoqqissaarlugu.

Inga inuusuttullu kattuffiup ataatsimeersuarnerani peqataasut allat Canadap avannaani tupermi najugaqarput.

- Tassani suna tamarmi aallartippoq, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Nunap inoqqaavinik kulturimillu tiguartisimanerujussuani, tusagassiortuunermini suliaqarfigingaatsiarsimasani eqqartorpaa.

Arnaata, Bebiane Hansenip, kulturi naggueqatillu pillugit soqutiginnikkaluttuinnarnera aamma malugisimavaa, taamaammallu Inga ujamimik tupilattalimmik tunivaa. Tamanna 1970-ikkunni Nunatsinni pivoq, taamani – Ingap nammineq oqarneratuut – ”piffissami suut tamarmik qallunaatuujunissaanni”.

Ilaqutai allat taamaattunik ujameqanngillat. Ingap soqutigisaanut kajumissaataavoq eqqortoq, tamannalu siunissami suliffissaanut pingaaruteqartoq kingusinnerusukkut erserpoq.

Tusagassiortoq, kulturilerisoq arnarlu Nunatsinni tusagassiutilerinermi avaqqutiinnarneqarsinnaanngitsoq Inga Hansen kinaassusaa sunniisinnaasoq nunamullu tunngasoq paasisaqarfiginiarlugu AG-mit naapipparput.

Kulturip Illorsuani Katuami issiavugut, Ingalu aallaqqaammut nalunngisarpassuinit ajoqusersorneqannginniassagatta sutorniartarfiup inoqannginnersaani qulaani issianiaraluarpoq. ”Ilinniit pitsaaneruvunga”-mik pissuseqarani oqaatigaa, taamaalillungalu issiaqatiginera minutsini siullerniilli nuannaraara.

Inga Hansen 1964-imi Qaqortumi inunngorpoq. Elias aamma Bebiane Hansen angajoqqaarai. Angutaa pisiniarfimmik piginnittuuvoq arnaalu nakorsamut ikiortaalluni. Qatanngutini arfinillit ilagalugit Kujataani peroriartorpoq.

- Kingusinnerusukkut ataatannit qatanngutitaaqqippunga. Taamaalillunga katillugit qulinik qatannguteqarpunga, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Qaarsutsiami aasarsiortarnerit

Eqqaamasai siulliit Qaqortumiipput, tassani Inga ikinngutinilu silami aneertaqaat. Arfinillit missaani ukioqarluni Qaarsutsiami aasarsiortalerpoq, tassani piniartunik aalisartunillu ilaqutaqarput.

- Meeraagama piuminarpunga. Angerlarsissanangalu qianeq ajorpunga, taamaammat angajoqqaama ilaqutariittut ataatsimoornissarput pingaartikkamikku tikeraartittarpaannga, Inga Hansen eqqaamasarsorpoq.

Niviarsiarannguaq Inga aasat tamaasa qaammatit marluk missaani Qaarsutsiami marlunnik illulimmiittarpoq. Angallattakkanik oqarasuaateqanngilaq, taamaallaat raatiuaqqat angallattakkat. Sissami pinnguartarlutillu piniartut natsersuarnik tulaassigaangata ikiuuttarput.

- Puisip neqaanik silami uutamik nerisaqaagut, mamaq!, eqqaamasarsorpoq.

Qaarsutsiami meeqqat namminneerlutik saarullinniarlutillu, tisallutillu panertitsisarput.

- Uffarfissanngoraangat qeqertaaqqamut ipulluta ikaartarpugut. Qanga qallunaatsiaat uffartarfigisimassagunarpaat. Uffarfingavoq, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Aalisartut aalisariaasii, arnat amilereriaasii Qaarsutsiamilu inooriaaseq ajasoornartoq takusarpai.

- Uangali oqaluinnaavittuuvunga. Taamaammat ammerinermik assigisaanilluunniit ilikkagaqarnikuunngilanga, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Meeqqat atuarfiani atuarnermini qiimasuullunilu, aallaamasuullunilu minitaajumanngitsuuvoq. Alliguni atisaarniarfimmi sulerusuppoq.

- Assigerusuppakka! Atisaarniarfinni sulisut kukitik qalipassimagaat tunissutissanillu poortuillaqqinnersui, taanna oqaluttuarpoq.

Meeqqat atuarfiannit soraarummeerami Knud Rasmussen pillugu atuakkamik tunisippoq, nunanullu, illoqarfinnut nunaqarfinnullu allanut tikikkusunnera aallartisalerpoq.

Taamaammat meeqqat atuarfiannit soraarummeereerami Nuummut aallarluni HF-erluni ilinniariarpoq. Danmarkimukarnissaminut kajumissaarneqaraluarpoq, Ingali Nuummi ilinniarnertuunngorniarusuppoq.

- Piffissami tassani Aasivik pileruttorpoq, taamanilu naggueqatigullu ataatsimoornerput nakusassarneqaraluttuinnarpoq, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Piffissami tassani ICC-p ataatsimeersuarnerani Iqalunniippoq.

Tusagassiortunngorniarfik

Inga Hansen Tusagassiortunngorniarfimmi Nuummiittumi 1986-mi ilinnialerpoq.

- Angalarusullungalu misigisassarsiorneq inuuniutigerusukkakku, taanna oqarpoq.

Ingap tusagassiortunngorniarnini nuannaraa, suliffimmillu misiliinermini tusagassiortutut siullermeerluni Avannaanut angalavoq.

- Nunap Isuanimiutut sumiorpaluuteqangaatsiaraluarlunga Avannaani suliffimmik misiliivunga. Tassami tiguartisimalluaraanni soqutiginnikkaannilu allat soqutaajunnaartarput, taanna oqarpoq.

Qaammatit arfinillit ingerlanerini illoqarfiit nunaqarfiillu soorlu avannaani Qaanaaq aamma Saqqaq tikippai. Avanersuarmi 1988-imi qimmit nappaalanersuat immikkut eqqaamasaqarfigaa.

Ingap oqaluttuaq tusagassiarerusullugu Avanersualiarusulluinnarpoq. Aningaasanik tapertinnissamut kattuffimmiit itigartitaanini unissutiginngilaa, naggataagullu Ingap timmisartumi naalagaq nammineerluni oqaloqatigiigamiuk akuerisaavoq.

Taamaalilluni tusagassiortunngorniaq Inga Hansen kujamaamiorpaloqisoq piniartut Thulemeersut marluk ilaaqatigalugit qimmit akornanni Pituffimmut timmisartorpoq.

- Takorluugara piviusunngorpoq. Knud Rasmussen pillugu atuakkat arlallit atuarnikuuakka, taamaalillunga Thule takorusulerpara, Thulemullu apuukkama soorlu atuakkamut pulaannarlunga, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Inga Else Løvstrøm, Sofie Geisler maannalu toqukkut qimagussimasoq Janus Maqe naammasseqatigalugit 1989-imi tusagassiortunngorpoq.

Inga Hansenip nunarsuarmi angalanissaminik takorluugaa ilaana piviusunngorpoq. Canadap qeqqata avannaata kitaani Northwest Territoriesimi Dene eqqillit, Great Slave Lakep nalaani najugallit akornanni najugaqarnikuuvoq. Norgemi saamit akornanni ukiut sisamat najugaqarnikuuvoq. Perumi inuit naatsiiaannarnik inuussuteqartut akornanni najugaqarnikuuvoq.

- Perumiikkama nuna sajuttoq misigivara, tassani inuit tusindilikkaat inuunertik annaavaat. Nuna sajoreeraangat qanoq nillertartiginera qiianartartigineralu misigivara, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

Saamit akornanni ilisimatusarneq

Inga Hansen 2009-mi qaratsamigut milikartoorpoq, taamaalillunilu aamma qaratsamigut suliaritilluni.

- Timima affaa nukillaarmat suna tamarmi allanngorpoq. Ullumikkut ajunngilanga, sulilu nukissaqarluarama suli angalasaqaanga, Inga Hansen eqqissisaavoq.

Ullumikkut Bispebjergimi Danmarkimiittumi najugaqarpoq.

- Nuuk nuannarisupilussuugaluarpara, pitsaasumilli peqqinnissaqarfilimmiikkusukkama taamaammat Danmarkimi najugaqarpunga, taanna oqarpoq.

Inga qaratsamigut milikartooriasaarnermi kingorna Kautokeinomi Sámi University Collegemi masteritut ilisimatusarniarluni aallarpoq.

- Kandidatitut naammassissutissannik suliaqarninni nunasiaataanerup kinguneri pillugit tv-kkut piviusulersaarusiorpunga, taannalu nunani assigiinngitsorpassuarni takutinneqarpoq, Inga Hansen, sunngiffimmini angalaneq pillugu atuakkanik atuarnissamik nuannarisaqartoq, oqaluttuarpoq.

- Qitornaqarpit?

- Naagga, kisiannili paneqartuuguma Knud Rasmussen pillugu atuakkanik atuassanngitsoq uattullu taamarsuaq angalassanngitsoq oqarfigissagaluarpara. Tassami kinguneri timikkut malugisinnaavakka. Timera ukiuni taakkunani qanoq piumaffigitigisimanerlugu malugisinnaavara, Inga Hansen oqaluttuarpoq.

- Imminut tatiginissat pingaaruteqarpoq. Suliannut tiguartisimanera nakussassaatigiuaannarpara, tamannalu isumalerujussuuvoq. Imminut assersuutigissaguma, ’træskuuginnaqaraluarlunga’ nunarsuarmi sumi tamaaniippunga, Inga Hansen oqarpoq.