FREDERIK ELSNER

Tigummineqartunut neriuuteqalersitserusuppoq

Frederik Elsnerip upernaaq manna nunatsinni inissiisarfinni arlaleriarluni tusarnaartitsinissamini nuannaartorisami Johnny Caship iliuuserisimasaata assinganik iliussaaq.

Frederik Elsner naapertorlugu nipilersorneq taarsiornermi tarnikkut qiimmassaataasinnaavoq. - Nipilersornerup qanoq sunniuteqarsinnaanera puiorneqakulasarpoq. Inunnut ajornartorsiortunut iluaqutaangaatsiarsinnaavoq.
Saqqummersinneqarpoq

- Aarlerivunga. Pissangallungalu. Nuannersumik.

Frederik Elsnerip arfininngorneq apriilip tallimaat qilanaaraa. Tassani Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik suleqatigalugu nutaamik misiliinissaaq: Inissiisarfinni tallimani tamani tigummineqartunut kisimiilluni guitarerlunilu arlaleriarluni tusarnaartitsissaaq. Nuna tamakkerlugu inissiisarfinni assigiinngitsuni katillugit aqqanileriarluni tusarnaartitsissaaq.

- Aarlerivunga. Pissangallungalu. Nuannersumik.

Frederik Elsnerip arfininngorneq apriilip tallimaat qilanaaraa. Tassani Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik suleqatigalugu nutaamik misiliinissaaq: Inissiisarfinni tallimani tamani tigummineqartunut kisimiilluni guitarerlunilu arlaleriarluni tusarnaartitsissaaq. Nuna tamakkerlugu inissiisarfinni assigiinngitsuni katillugit aqqanileriarluni tusarnaartitsissaaq.

Elsnerip inissiisarfimmi tusarnaartitsiartoqattaarnissaminut isumassarsiaa Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittuni ilaqutaasut juullimi tusarnaartitsiffineqarnerinut arlalinnut appisimaariaqqusaasarsimaneranit pinngorpoq. Siullermik 2021-mi appisimaarpoq.

- Pissanganartuusoq isumaqarpunga. Taqqamaniilluni nipilersortartutut allaanerulluinnarpoq, misigissutsillu allaanerulluinnarput, Frederik Elsner oqaluttuarpoq.

Siorna juullimi tusarnaartitsinerup kingorna Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfiup pisortaa Christian Høygaard saaffigalugu (Elsnerip, aaqq.) allamik sulilu annerusumik iliuuseqarusulluni oqarfigaa. Frederik Elsner ukiuni 20-ni kingullerni Kalaallit Nunaanni angalareerluni, ilaatigut Nanookikkut nipilersoqatigisareerlugit kisimiillunilu appisimaartareerluni allamik misileerusulerpoq.

Ukiut ingerlaneranni taalliat 100-t missaanniittut allassimallugit oqaluttuarpoq. Paasisimavaali taallat tusarnaartunut erinarsuinnarnagit aamma allatigut atorneqarsinnaasut:

- Taamaammat neriuuteqalersitsisumik ataatsimoortitsisumillu suliniuteqarnissara isumassarsiaraara. Tassa taalliama eqqarsaatiginneqqissaarneqarlutik immaqa inissiisarfinniittunit iluaqutigineqarsinnaanerat, oqarpoq.

Nalusatsinnik, ingammik pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitaasimasunik, eqqartuussinissaq ajornannginnerusartoq aammattaaq oqaatigaa. Minnerunngitsumik inunnik pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinniittussanngorlugit eqqartuunneqarsimasunik.

- Qanorluunniit iliuuseqarsimagaluarutta inuinnaavugut. Isumaqarpungalu taakkua aamma misigisaqarnissaminnut ineriartornissaminnullu periarfissaqartariaqartut, naak maannakkut inissisimaffimminniikkaluarlutik, Frederik Elsner oqarpoq.

Taamaammat taalliarisimasani atuarpai, tamannalu aatsaat misilippaa.

- Inissiisarfimmiittut "isiginnittariaasiat atorlugu" taallat taakkua isaannit atuarniarsaraakka. Erinarsuinnaraannimi paasilluarnagillu erinarsortoqartarpoq, nipilersortartoq ukiuni kingullerni erinarsornerminik eqqumaffiginninneruleraluttuinnartoq nassuiaavoq.

Aammattaaq taalliani siunissamut naleqqussarnagit piffissami matumani inuiaqatigiinnut naleqqussarniarlugit allanngortissinnaasarpai.

Nalunaaquttap-akunneri marlukkaarlugit

Tusarnaartitsinerit akunnerni marlunni ingerlanneqassapput, tassani Elsnerip inuunini oqaluttuaralugulu erinarsuutit toqqarluakkani assigiinngitsut atortassavai.

- Isumaqarpunga akunnerit marluk naammassasut. Aamma apeqquteqartoqarlunilu akissuteqartoqartassaaq, oqarpoq.

Frederik Elsnerip nammineq erinarsuusiani Nanookikkullu erinarsuusiaat appittassallugit oqarpoq. Aammali allat erinarsuusiaat inissiisarfimmiittut immaqa ilisimalluagaat appitarumaarpai.

Assersuutigalugu Inneruulakkut erinarsuusiaat “Aasarissumi”.

Frederik Elsnerip erinarsuut taanna aamma saniatigut suliniuteqarfigaa, tassa erinarsoqatigiit nunatta sumiiffiinit tamaneersut peqatigalugit angalalluni immiuteqqinniaramiuk. Tamanna nunatsinni nipilersortartut suliniutaasa annersaata ilagaat. Tamannali ulloq alla oqaluttuarineqarumaarpoq.

Erinarsuut Aasarissumi oqitsunnguullunilu nuannersuugami tusarnaartitsinermi atorneqartassaaq, Frederik Elsner nassuiaavoq.

- Erinarsuut taanna pinngortitami angalaartartunut pingaaruteqarluinnarpoq. Erinarsuut taanna aalisartut piniartullu taallaanik ilisimasaqarluaramik tusarnaaraangamikkulu imminnut takulluartaramik tusarnaartarpaat. Taallaa nuannersuullunilu aasaaneranut tunngassuteqarpoq. Tassa inuiaqatigiit ikitsunnguusugut nunattalu pisuussutaat, nipilersortartoq naqissusiivoq.

Erinnat allat, soorlu Zikazakkut Siiva Fleischerillu erinarsuusiaat “Silarsuaq takuiuk?” aamma “ilisimaneqarlaurtuusoq”, aamma Ole Kristiansenip assilianngortitserpalaartumik erinarsuutai tusarnaartitsinerni aamma atorneqarumaartut eqqaavai:

- Taassuma (Ole Kristiansenip, aaqq.) taalliai inuttut qanoq ittuuneq apeqqutaalluni isumassarpassuaqarput. Taakkualu itinerusumik misissornissaat nuannareqaara.

Frederik Elsnerip inissiisarfinniittunut saqqummiineq misilinngisaannarsimagaluarlugu inissiisarfimmiittut misigissusii assigiinngitsorujussuusinnaasut nalunngilaa. Immaqalu ilimagisaminit allaanerulluinnartumik qisuariartoqarsinnaavoq.

- Piareersakkannik saqqummiiumaarpunga, aammali suut tamarmik allanngorsinnaanrtsnnut piareersimavunga, oqarpoq.

Nuannaartorisaa Johnny Cash

Tusarnaartitsinerit immikkoortortat isersimaartarfiini pissapput, inissiisarfimmiittut taamaalillutik Frederik Elsner guitarertoq nalunaaquttap-akunnerini marlunni tusarnaarsinnaassavaat.

Aamma erinarsortartutut nipilersortartutullu kiisalu sulorartartutut pikkorissutut ilisimaneqarnini allanik ilaartorniarlugu nammineq inuunini pillugu oqaluttuarnissaa ilanngunneqarpoq.

- Maannakkut allanik ikiuerusunneruvunga, inissiisarfimmillu aallartinneq pissanganartorujussuuvoq, Frederik Elsner oqarpoq nangillunilu:

- Johnny Cash misigissutsinik (isertitsivimmiittut ilisarisinnaasaannik) toqqaannartumik taalliortartoq nuannariuaannarsimavara, nipilersortartoq, guitarertartoq taalliortorlu „The Man in Black“-imik taaneqartartoq pillugu oqarpoq. Cash ilaatigut 1968-imi San Quentinimi aamma 1969-imi Folsom Prisonimi USA-miittumi tusarnaartitsinerminit immiussimasani pillugit tusaamaneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinniittut ilarpassui aamma nipilersortarput, taamaammallu Frederik Elsnerip taakku tusarnaartitsinerup kingorna sungiusarsinnaaniassammata erinarsuutinik nassaatissavai.

Elsner naapertorlugu nipilersorneq taarsiornermi tarnikkut qiimmassaataasinnaavoq.

- Nipilersornerup qanoq sunniuteqarsinnaanera puiorneqakulasarpoq. Inunnut ajornartorsiortunut iluaqutaangaatsiarsinnaavoq. Imaluunniit siumut isiginissamut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunut. Isumaqarpunga tulluartuusoq suliniutissamullu matumunnga pitsaasumik qisuariartorpassuaqalereerpoq, taanna oqarpoq LinkedInimilu, Frederik Elsnerip maannakkut nittartakkani attaveqaqatigiittarfittut kisiartaasutut atugaani, allaaserisaq innersuussutigaa.

- Ilaquttakka suliakkalu pingaarnerutikkusukkakkit inuit attaveqaqatigiittarfii atorunnaarpakka. Silarsuarmi pisartut piffissartornarpallaartarput, qarasaralu pinngoorartitsissutiga ajortunik ulikkaarpoq, nipilersortartoq nittartakkakkut attaveqaqatigiittarfinnik atuiunnaarnini pillugu nassuiaavoq.

- Maqaasinngilara. Inuunera tamaat piginikuugaluarlugit tamanullu saqqumilaartuusimagaluarlunga. Ilaannikkulli taamaaliortarneq peqqinnartorujussuusorivara, oqarpoq.

Kisimiinneq allatut

Frederik Elsnerip nammineq pinerluttunik isumaginnittoqarfik eqqartuussivillu attaveqarfigisimanngisaannarpai.

Aamma qanigisaani inissiisarfimmiittoqarsimanngila. Taamaammat inissiisarfiup ilua inissiisarfimmiittut ilaqutaannut juullimi tusarnaartitsinermini siullermeerluni takuaa.

Takorloortarpaali inuuneq artornangaarsimassasoq. Aamma arlaannik pisoqartariaqartoq, ingammik ulluni artornartuni.

Tusarnaartitsinerit imminut qanoq sunniuteqarsinnaanerat aamma eqqumaffigaa.

Qanoq qisuariassanerlunga pissangagaara. Inuttut. Oqaluttuassakka uannut tunngasut aamma oqimaatsuusinnaapput. Inuunerami oqaluttuarisussaavara, oqarpoq misigisimasanilu eqqaallugit, soorlu sinnganeq kannguttaatsuliornerlu, nipilersortartutut ilisimaneqarluartutut misigisartakkani qanigisaanullu sunniuteqarsinnaasut.

- Nuannersuinnaanngilarmi. Nipilersortartutut angalalluni nuannarigaluaraanniluunniit ulloq naallugu sulisariaqarpoq, nassuiaavoq.

Inissiisarfimmiittut akornanni ilisarisimasami ilaat naapissinnaallugit aammattaaq ilimagisinnaavaa.

- Tamanna eqqarsaatigisimavara. Inissiisarfimmiittunik ilisarisimasaqarsimassajunnarsivunga. Immaqa eqqumiissaaq. Nalinginnaasumilli ilassiussallugit ilimagaara, aamma oqaloqatigiinnerup qanoq aallarnernissaa aammalu siunertap anguniakkallu oqaluttuarinissaa apeqqutaavoq.

Nanookikkut erinarsuutaasa ilaat inissiisarfimmiittut qilanaarisinnaasaat tassaavoq “Kisimiinneq”, Nanookikkut saqqummersitaanit siullermit nuannarineqarluartumeersoq. Erinarsuut Frederik Elsnerip Frederikshavnimi niuernermik ilinniarnermini allataa.

- Kiserliungaarama misigisimasanni artornarnerpaat ilagaat. Unammillernartorpassuaqarpoq, kisianni aamma taamanikkut taalliat pitsaasut allappakka. Arlalippassuit taallianni imminnut ilisarisinnaapput, Frederik Elsner owqarpoq nangillunilu:

- Erinarsuut allatorluinnaq atussavara, tassani taalliaq sallitillugu nipilersuut tunuliaqutarissavara.

Apriilip tallimaani Ilulissani pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi tusarnaartitsinerit misiliutaasumik aallarnerneqassapput. Tassani Frederik Elsnerip Nanookikkut 2009-mi saqqummersitaanni nuannarineqarluartumik nutarterilluni atuinera inissiisarfinniittunit qanoq tiguneqassanersoq takuneqarsinnaassaaq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS