Sooq appat
sukkasuumik tulleriiaaginnarnik 100 meterit
sinnerlugu alloraangamik napparsimalerneq ajorpat.
Timmissat puaasa
miluumasunit allanit allaanerulluinnarnerat sukkasuumik
nassuiaatissaavoq.
Sooq appat
sukkasuumik tulleriiaaginnarnik 100 meterit
sinnerlugu alloraangamik napparsimalerneq ajorpat.
Timmissat puaasa
miluumasunit allanit allaanerulluinnarnerat sukkasuumik
nassuiaatissaavoq.
Timmissani
imarmiuni meqqui meqqoqanngillat. Qanorlu ilillutik timmissat
sikumiitillutik meqquminnik qerisoornaveersaartarpat? Meqquini aavisa
ingerlaarnerat killormut ingerlaartumik periutsimik
nalimmassartarnerat sukkasuumik nassuiaatissaavoq.
Nassuiaatissat
itinerusut atuakkami Kalaallit Nunaata timmiai imarmiuni, septembarip
aallaqqaataani saqqummertussami, Carsten Egevangillu
saqqummersitsisarfianit Alle alle publishingimit
saqqummersinneqartumi atuarsinnaavatit.
”Issittup
timmiai nalinginnaasut Kalaallit Nunaannittuut navianartorsiornertut.
Timmiaqarfiit ikinnerullutillu timmiakinnerusut. Anorersuartarnerata,
siallertarnerata kiattarneratalu akulikinnerusumik
pisartussanngorneratigut, nerisaqarnermi pissutsit
pitsaannginnerulernerat unammillernerulernerlu patsisaasut”
atuakkami inerniliutaasoq, Morten Frederiksen Anders Mosbechilu
inerniliussami allapput.
Paasissutissanik
ulikkaartoq
Timmissat
imarmiut uumasuunerat pillugu paasissutissarpassuarnik
soqutiginartunik ulikkaarpoq, taamaanneralu amerlasuunik, timmissanik
soqutigisaqartuinnaanngitsunik, aammali sunngiffimmi
inuussutissarsiutigalugulu piniartunik soqutiginnilersitsissasoq
isumaliutigineqarsinnaalluarpoq.
Atuagaq timmissat imarmiut
uumasarnerat malillugu kapitalinut arlalinnut agguagaavoq
atuakkiortunit assigiinngitsunit allanneqartoq, tamannalu timmissanik
soqutiginnittut amerlanerit iluaqutigilluassavaat. Taamaammat atugaq
aallaqqaataaniit naaneranut atuarneqartariaqanngilaq, akerlianilli
timmissat imarmiut pillugit sammisat paasissutissalluunniit
aalajangersimasut malinneqarsinnaapput.
Assersuut
alla tassaavoq imeqqutaalaqarfiit Kitsissunnguit pillugit
immikkoortoq, Carsten Egevangimit allanneqartoq. Qeqertani taakkunani
imeqqutaallat ikiliartupiloorput, aamma 2008-mi immikkut
eqqissisimatitsinermik tikeqqusaajunnaarsitsinermillu
aalajangersakkat atuutilernerisa kingorna. Terianniat patsisinut
ilaasinnaanerat Carsten Egevangip tikkuarpaa. 2008-p kingorna inuit
tamaaniittarnerisa annertuumik appariarnerata kingorna terianniat
amerliartupiluulerput, tamannalu timmiaqassutsimut kinguneqartoq,
taanna naliliivoq.
Kalaallit Nunaata timmiai imarmiut pillugit paasissutissat
Atuagaq
Pinngortitaleriffimmi Aarhus Universitetimilu ilisimatusartunit,
Kalaallit Nunaanni imaani timmissanik misissuisarnerni amerlanerpaani
peqataasartunit allagaavoq. Morten Frederiksenimit, Aarhus
Universitetimi Institut for Ecosciencemi professorimit
aaqqissugaavoq.
Atuakkiortut
naqinnerit tulleriiaarneri malillugit tassaapput: David Boertmann,
Carsten Egevang, Morgen Frederiksen, Kasper Lambert Johansen, Aili
Lage Labansen, Jannie Fries Linnebjerg, Flemming Ravn Merkel kiisalu
Anders Mosbech.
Saqqummersitaq
Aage V. Jensenip aningaasaateqarfianit aningaasalersugaavoq,
atuakkallu tunineqarneranit sinneqartoorutit Kalaallit Nunaanni
avatangiisinut NGO-mut Oceans North Kalaallit Nunaannut
tunniunneqassapput.
Atuagaq
oqaatsit pingasut – kalaallisut, danskisut tuluttullu
oqaasertaqartunik saqqummersinneqassaaq. Saqqummersitaq Aage V.
Jensenip aningaasaateqarfianit aningaasalersugaavoq, atuakkallu
tunineqarneranit sinneqartoorutit Kalaallit Nunaanni avatangiisinut
NGO-mut Oceans North Kalaallit Nunaannut tunniunneqassapput.
Quppernerit: 156
Saqqummersitsivik:
Alle alle forlag
Naqiterneqarfia: Narayana forlag
Ukioq
saqqummerfik: 2025
Atuakkiortut
arfineq pingasut
Atuagaq
imaani timmissanik immikkut ilisimasalinnit arfineq pingasunit,
ukiuni qulikkaani kingullerni sisamani Kalaallit Nunatsinni
timmissanik imarmiunik sulinermikkut samminnissimasunit
allanneqarpoq.
Kalaallit Nunaata timmiai imarmiut Københavnimi Kalaallit Illuutaanni ulloq 1. septembar tamanut saqqummiunneqassaaq.
Assi: Carsten Egevang
Taakku
suliffeqarfinnut marlunnut, ataatsimut qanimullu
suleqatigiinnermikkut piffissami pineqartumi kalaallit Nunatsinni
timmissanik imarmiunik misissuinernik ingerlatsisunut
attuumassuteqarput.
Taakku
tassaapput Pinngortitaleriffik aamma Institut for Ecoscience Aarhus
Universitetimiittoq. Atuagaq titartakkanik, nunap assinginik
assilisanillu kusanartunik assiliartalersugaalluarpoq. Amerlanerit
Carsten Egevangip assilisarai, aammali allat assilisaannik imaqarpoq,
soorlu assiliisartup ilisimaneqarluartup Jette Bangip qanga
assilisai.
Atuagaq
atuakkani timmissat imarmiut pillugit ilisimasat kiisalu timmissat
pillugit ilisimasat nutaanerpaat saqqummersitamut ataatsimut
katiterneqarneranni siullersaasoq, Carsten Egevang atuagaq pillugu
Facebookimut quppernermini
allappoq.
Ilisimatusartut
ilaat kalaaliuvoq, ukiorpassuarnilu Pinngortitaleriffimmi
sulisimalluni: Aili Lage Labansen, taanna immikkoortumi Kalaallit
NUnaanni inuit timmissallu imarmiuni allaaserinneqataavoq. Labansen
ukiorpassuarni ilaatigut timmissanik imarmiunik ilisimatusarnermini
ullunik nakkutilliinernik kisitsinernillu suliaqartarpoq.
”Ilisimasat
nutaanerpaat atorlugit timmissat imarmiut qanoq pisarnerat, imaanilu
uumasoqatigiiaani qanoq inissisimanerat
paasilluarsinnaanerulerparput. Aatsaallu manna timmissat imarmiut
tunngaviusumik imaani uumasuusut nunamut qaqillutik
kinguaassiortariaqartut erseqqissumik nassuerutigalugu
oqaatigisinnaanngorparput”, Morten Frederiksen aallaqqaasiummi
allappoq.
Uumasoqatigiit
Kalaallit Nunaanniittut, timmissallu piffissap ingerlanerani inunnut
Kalaallit Nunaanniittunut pingaarutaat sammineqarpoq.
Timmissat
imarmiut Kalaallit Nunaata sineriaa tamakkerlugu siumugassaapput,
illoqarfinni umiarsualivinni naajanit innarsuarnut pikkunartunut
kiisalu appaliarsoqarfissuit ikittuinnarnit tikinneqarsimasut.
Oqaluttuarisaanermi Kalaallit Nunaanni inuit timmissanik imarmiunik,
inuuginnarsinnaanerup toqunissamullu pingaaruteqartutut
isumalluutaasunut qanittuusimapput. Atuakkami uani siullermeerluni
timmissanik imarmiunik ilisimasat, ilisimatusarnermik nutaanerpaamik
toqqammaveqartoq allaaserineqarpoq.
Atuakkami
kapitalini timmissat imarmiut sorliit Kalaallit Nunaanni
siumugassaasarnerat, qanoq issittumi avatangiisinut
naleqqussarsimanerat imaannarsuarmilu uumasuunermut
naleqqussarsimanerat kiisalu inuit piffissap ingerlanerani qanoq
timmissanik iluaquteqarsimanerat nassuiarneqarpoq. Taamattaaq atuagaq
timmissat imarmiut pingaarnerpaat ilisaritinneqarnerinik piffinnillu
timmissat ivasariinit inuit oqaluttuaannik imaqarpoq.
”Atugaq
pigisariaqarluinnartoorpasippoq”,
Kalaallit Nunaata timmiai imarmiut pillugit Facebookimut quppernermi
allatami
oqaaseqartut ilaat taama allappoq, tamannalumi nunatsinni
pinngortitamut soqutigisaqaraanni isumaqatigilluinnarparput.
