Ujammiugaq pillugu oqaluttuaq

Inuunermini iluatsitserujussuarsimasutut misigaaq. Qanuunerpa, immannguaq. Amerikamiup titartakkanik nangeqattaartunik suliaqartartup Tillie Waldenip atuakkiaa "Clementine" tigummivaa. Tassani ilaavoq.

Ujammiugaq Engell, Gertrud Raskvejimi Nuummiittumi 1990-ikkunni peroriartortoq, titartaasartup Robert Kirkmannip silarsuaani "The Walking Dead"-imi Clementine pillugu oqaluttualiami pingasoqiusanngorlugu nangeqattaartumi inuttaavoq. WHAT! Upperisinnaangiusappaa tulluusimaarutigeqalugulu.

Atuagaq taanna titartakkanik nangeqattaartunik atuartagaaniit tujorminarnerugaluartoq nuannarisai pillugit takussutissiivoq. Taannami soqutigisaminik aallussisuuvoq, tamannalu tulluusimaarutigisorujussuullugu. Ujammiugaq titartakkanik nangeqattaartunik nuannarisaqarpoq. Taakkuninnga nuannarisaqarnera pissutaalluni atuarnermik ilikkarnikuuvoq. Oqaluttuat "Danmarkimi qangarsuaq..."-mik aallartittut tamaasa nuannarai. Peroriartorfia taamaattunik peqarpoq, ilaqutariillu paasisaqarusuleraangamik atuakkamik nerrivimmiittumik qupperiaannakkamik peqartuaannarpoq.

Oqaluttuat nuannarisorujussuuai nunnariuaannarsimallugillu. Ataataa Iiggiti Møller, aamaruutissarsiorfimmeersoq Qullissaniit, oqaluttuanik soqutiginnilerneranut pissutaaqataavoq.

Ujammiugaq Engell Katersugaasivik Nuutoqqami aqutsisunngoqqammerpoq – suliffittaaminilu oqaluttuat toqqorterneqaannaratik timitalerlugit anersaanitsillugit ineriartortinnissaat takorluugarai.

Inuk nuannersumik sunniisinnaalluartoq pillugu paasisaqalaariarta.

86 soorunami

Ujammiugaq Engell apriilip 13-ianni — ukiut 39-t matuma siorna — 1986-imi inunngorpoq.

- 86 soorunami! Nuummiuiuvunga. Gertrud Raskvejimeersuuvunga Inunnguarlu “86 soorunami”-mik erinarsortoq sanileringajallugu. Qinngasaalaartuartarpara, oqarpoq.

Ujammiukkap angutaa eqqumiitsuliortuuvoq arnaalu Mikaela Engell rigsombudsmandiunikuulluni.

- Nuup nuannerseruttorfiani peroriartornikuullunga misigisimavunga. Qorsussuarmi atuartuuvunga, maani ilinniarnertuunngorpunga, aatsaallu ilinniarnertuunngoreerlunga Nuuk qimallugu nuullunga, oqaluttuarpoq.

Ujammiugaq, nammineq oqarneratut, “kissaatigineqaqqissaarluni qitornartaarineqarpoq”.

- Angajoqqaama katereernermi kingorna angalaneranni sanaajuvunga. Ingasangajappoq, oqarpoq.

Aqqa Ujammiugaq oqaluttualiamit "Najagiit“-meersuuvoq.

- Aniusumut taassumalu najaata aallarussaanera pillugu oqaluttuaavoq. Aniata angerlarteqqinniarsaraa soorlu "Anngannguujunnguaq“-mi aamma taamaattoqartoq. Aniata najami angerlarteqqinnissaa iluatsippaa. Taava Ujammiuganngorpoq, isumaqartoq ujaarineqarsimasoq nassaarineqarlunilu, nassuiaavoq.

Ujammiugaq niviarsiaqqanut atiuvoq, taannalu nukappiaqqanoortunngoraanni tassaavoq Ujarneq.

Eqqaamasat siulliit

Nuup ilaaniittoq Qaqortoq, Ujammiugaq Engellip peroriartorfia, taamani allaaneruvoq.

- Sumiiffik mikisunnguuvoq, illut ataatsimik initalippassuit. Ilaqutariillu ineqatigiiaarfigisartagaat, aanaakkut, aanaqqiikkut angajoqqaat meeraasalu najugaqarfeqatigiittarfiat. Anaanaga qallunaartatuanut ilaavoq, Ujammiugaq Engell eqqaamasani pillugit oqarpoq.

Angerlarsimaffiat imermik kuuginartoqanngimmat imertartarnikuupput.

- Aqqaneq-marlunnik ukioqarlunga aatsaat imermik kuuginnartumik peqalerpugut. Imertakulasarpugut, aamma anartarfeqarnikuuvugut taarsertakkamik, oqaluttuarpoq.

Ujammiukkap meeraanerminiit eqqaamasaa siullerpaaq tassaavoq meeraaqqerivimmi Amaumi, taanna Nuup ilaani Fiskerbymiippoq.

- Meeraagallarama eqqaamalluarpara isaariakkut arpallunga, sanimut qiviaqattaarlunga qanoq pissanganartiginersoq misileraallunga. Orlunaveersaarlunga misileraallunga, oqarpoq.

Ujammiugaq qatanngutigiinni angajulliuvoq.

- Qatanngutigiippassuuvugut, amerlaqaagut - sisamaannaavugut, inuttulli 20-tut amerlassusilittut misinnarpoq. Nukanniit ukiunik tallimanik angajulliuvunga, tulliilu ukioq ataaseq affakkaarlugit tulleriiaapput. "Ujammi nuunooqqallu", taama taaneqarneq nukkama qinngarikujuttagaat, illarpoq.

Atuagaasivik aappilarujuttoq

Ulloq atualeqqaarfik. Qorsussuaq 1992. Ujammi arfinilinnik ukiulik perlaarnilik kalaallisuulerluni aappilarujuttumik atugaasivilisaarpoq.

- Atualingajalerlunga atugaasivissannik nammineq toqqaatinneqarpunga, Danmarkimiit! Angisoorsuuvoq 90-ikkunnillu nalunngisatsitut aappilarujuttumik qalipaateqarpoq, inngiarnartoq. Eqqaamavara qanoq tipeqarnersoq, plastikkisunnissuaarpoq, Ujammiugaq Engell illarpoq.

- Atualeqqaarnera takussutissianngortinneqarnikuummat iluatsitsivunga. Atuakkami "Paalup atualeqqaarfia"-niippunga, atuaqatiginikuuara, oqarpoq.

Ujammiukkap atuarnini nuannariuaannarnikuuaa. Atuartuujuaannarusulluni aalajangernikuunini eqqaamavaa, oqaluttuarpoq.

Ima oqaluttuarpoq: “Isumaqaanga inunnut allanut attaveqarluartartuullunga, nuannaraara ullut tamaasa naapeqatigiittarneq ikinngutit tamaasa peqatigisarnerisigut.

Ujammiukkap meeqqat atuarfianni ilinniartitsisuni, eqqumiitsuliortoq atuakkiortorlu Einer Heilmann, puigunngisaannarpaa.

- Oqaluttuallaqqittorujussuuvoq takorluuilersitsisarluni. Thulekulturimeersuunngitsut ikittuinnaat ilagigaat peroreerlunga aatsaat paasivara. ’30-50-60-ikkut pillugit oqaluttuuttuaannarnikuuaatigut. Soqutiginartupilussuupput, oqaluttuarpoq.

Amerikami ilinniarnertuunngorniarusunnermik takorluugaq

Ujammiugaq Engell 10. klassimi atuarnini naammassigamiuk USA-mut aallarpoq. USA-p avannaata kangianiittumut New Englandiliarnissaq imaluunniit illoqarfissuarmut New Yorkimiinnissaq takorluugaavoq.

Amerikami ilinniarnertuunngorniarneq misigerusuppaa, atuarnerup saniatigut allanik sammisassaqarluni. Misigisassarpassuarnut peqataalluni, soorlu peqatigiinneq, timersorneq, katerisimaarnerit immaqalu inuuneq naallugu ikinngutigiumaakkanik naapitsinissaq.

- Oklahomamiiginnarpunga, tamannalu eqqumiilaarpoq ajunngilarli. Ilinniartunik paarlaasseqateqarlunga USA-mukarpunga, oqaluttuarpoq.

Ujammiugaq arnami inuusuttumi marlunnik meeralimmi najugaqarpoq.

- Illoqarfimmi najugaqarfigisanni, nunaqarfimmik taaneqarsinnaasumi, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisuuvoq. Takorloortakkakka tassani piviusunngortippakka. Nuan!, Ujammiugaq Engell oqarpoq.

- Ukioq misigisarpassuarnik nassatalik. Ima nunaannarmiuutigaagut nukappiaraq ataaseq hiisterluni atuariartortarpoq, oqarpoq.

Ujammiugaq cherokeemik ikinngutitaarpoq. Taassuma aanaa indianerit najugaqarfianni inuuvoq.

- Pulaartarpakka, ilagalugillu ajornanngitsuararsuuvoq, soorlu kaffisoriaannarluni. Iluaq. ’Stacyusariaqarnanga’ namminiusinnaallunga, oqarpoq.

Eqalua-langt-væk

Ujammiugaq Oklahomami ukeereerluni Nuummut uterluni ilinniarnertuunngorniarfimmi aallartippoq.

- Ikinngutiginerpaasaralu Marialu Eqalugalinnguini najugaqarpugut, taamani Eqaluga-langt-vækimik (Eqalugalinnguit ungasissoq, aaqq.) taaneqartarpoq, taama Qinngorpoqanngikkallarmat ungasittorujussuartut misinnarami. Nuannersumik ukiuni arlalinni ineqatigiippugut, Ujammiugaq Engell oqaluttuarpoq.

Ilinniarnertuunngoreerami Danmarkimut nuuppoq. Ukiumi 2006-imiippugut.

- Sussanerlunga naluara. Asuleerujoorlunga ukioq atorpara, oqarpoq.

Ukioq ataaseq kulturikkut tupaallassimareerluni ilinniagaqarnissaminut piffissanngorpoq. Sunali? Eqqarsa.

- Timimik tagiartuisunngorniarlunga aallartikkaluarpunga. Oqaluttuarisaanerup saniatigut timip sananeqaataa nuannaraara. Saarngit

nukiillu kusanartutut isigaakka, soorlu tuttumik aattorneq alutornangaartoq, Ujammiugaq Engell oqarpoq.        Taassuma tagiartuisartutut ilinniarnini naammassigaluarpaa.

Tassungaartuunngilarli.

Eqqarsaqqippoq.

Taamani Nørreport Stationip eqqaani quianartunik nioqquteqarfimmi sulisuuvoq. Tassanilu suulluunniit, soorlu sliminiit Boratip atisaasa assigi mankinit, tuniniarneqarput.

- Oqaluttuarisaaneq pillugu ilinniarfimmut qinnuteqarpunga, naluarali qanoq atorsinnaanerlugu. Ingerlanerani paasiniartariaqarsimavara, oqarpoq.

Kiisami eqqortoq!

- Ilinniarfimmi ulluni siullerni ima eqqarsarpunga: "Kiisami yes!" Eqqortoq toqqarsimavara, nuannareqaara, Ujammiugaq Engell oqarpoq.

Ilinniarnermini suliffia siulleq tassaavoq Helsingørimi katersugaasivik.

- Illussaarsuarmi renæssancep nalaaneersumi Kronborgimi sulivunga, taanna illussaarsuup pisoqaanerusup ukiuni akullerni sanaap aseqquani inissisimavoq. Naqqullu ataani Holger Danske ineqarsimavoq, oqaluttuarpoq.

Atorfigerusutaq

Ujammiugaq Engellip allaaserisani naammassissutimi tunniunneraniit qaammatit marluk qaangiuttut Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu atorfik inuttassarsiuunneqartoq saqqummerpoq. Atorfittaarerusuppaa.

- Taamani aappannguara naapereerpara. Qanoq iliussanerluta nalornissutigilaarparput, taannami Danmarkimi ilinniarpoq. Misililluguli qinnuteqartariaqarpunga, Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu qinnuteqanngikkuma akuerisinnaanngilara, oqarpoq.

Ujammiugaq Engell atorfinitsinneqarpoq Nunattalu Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu paasissutissiisartutut aallartilluni.

- Piffissap ilaani nunasiaataasimanerput pillugu oqaluttuarisaaneq saqqummiunneqartanngitsoq paasilerpara. Ilisimaneqarpianngilaq. Inuit piffissami tassani inuusut kisimik nalunngikkaat, aammali tamakkiisumik isigalugu ilisimanagu. Tamanna annilaassutigeqaara, Ujammiugaq Engell oqaluttuarpoq.

- Nunasiaataanerup aallartinnerani pisimasut oqaluttuarineqartanngillat, politikkikkut iliuutsit nunasiaateqarunnaarnermik nunasiaataareernerullu kingorna pisimasut eqqaaneqarneq ajorlutik. Ilisimasarpassuit saqqummersinneqarsimanngillat, aamma saqqummersinnissaat ajornakusoorpoq, nassuerpoq.

Ukiuni arfinilinni katersugaasivimmi, Air Greenlandimi Nuummilu Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nuannersumik suliffeqareerluni Katersugaasivik Nuutoqqami maanna pisortaalerpoq.

- Kiisami oqaluttuarisaanermut tunngasut amigaatigisakka tamaasa suliarisinnaalerpakka. Arnat oqaluttuarisaanerat, nunasiaanerup oqaluttuarisaanera, nunasiaanerup aallartinnerata oqaluttuarisaanera sulisartullu oqaluttuarisaanerat, tamakku assigiinngiiaartut paasisimanngisaannakkavut. Oqaluttuarisaanerup timitalerneqarnissaanik ineriartortinnissaanillu pilersitsinissannik takorluugaqarpunga, oqarpoq.

Aappani panitillu marluk, Kaisa aamma Arnarulunnguaq, arfineq-marlunnik sisamanillu ukiullit, maanna inooqatigai.