”Ullumikkut piffissami allarluinnarmiippugut”

- Atuakkat tamarmik immikkut oqaluttuartaqarput, atuakkat tamarmik immikkut Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaanik oqariartuuteqarput. Taamaammat pingaaruteqarput. 

Juaaka Lyberth Nuummi sanaartornermi atortunut pisiniarfiup Starkip akiani allaffeerannguami alianaatsumi, KA-p – Kalaallit Atuakkiortut sulinerannut sinaakkutaasumi issiavoq. 

Peqatigiiffiup siulittaasuatut oktobarip qaammataani unammillerteqarnani qinigaaqqippoq. Atuuffik ukiuni qulini kingullerni qinigaaffigisarsimasaa. Siulittaasutut allaffiup ingerlanneqarneranik isumaginninnerup, mailillu ulluinnarni takkuttut akineqarnerisa saniatigut, peqatigiiffiup nunat tamat akornanni suliaanik ingerlatsinermik akisussaaffeqarpoq. 

Juaaka Lyberthip Kalaallit Atuakkiortunut ilaasortanngornissap soqutigineqariartornera misigaa, peqatigiiffillu maannakkut 80-it missaannik ilaasortaqarpoq. Peqatigisaanillu peqatigiiffimmi ilaasortanngorartoqarpoq ukiunilu kingullerni suliniutit amerliartorput. 

Siorna isumasioqatigiinnermi ataatsimeersuarnermilu, ullut sisamat ingerlanneqarnerani 60- it missaannik peqataasoqarnerani, aatsaat taamak peqataasoqartiginera assersuutissaavoq. Nalinginnaasumik 25-it missaat peqataasartut, Juaaka Lyberth paasissutissiivoq. 

- Tamanna suliniutivut pillugit tusagassiorfinni paasissutissiiuarnitsinnik, minnerunngitsumillu 2015-p kingorna ukiumut 4-7 nutaarsiassanik nassitsisarnitsinnik patsiseqarsinnaavoq. Taamatullu aamma nunanit allanit soqutiginninnerup annertusiartorneranit, Juaaka Lyberth erseqqissaavoq. 

Ilaasortat periutsinik nammineq siulittaasutut KA-mut kiisalu Greenlit (Grønlands Litteraturkontor – Kalaallit Nunaanni atuakkiornermi allaffik, aaqqiss.) iluarisimaarinninnerat maluginiarpaa. Taamaaliornikkullu 2014-milli Lyberth unammillertoqartinnagu siulittaasutut qinertarpaat. 

Immikkoortitaarnerusut 

Kalaallit Atuakkiortut peqatigiiffiata pilersinneqarneranit oktobarimi ukiut 50-nngussapput. Sorpassuit taamanikkulli pipput. 

- Piffissami allarluinnarmi inuuvugut, attaveqartarnermilu paasissutissiisarnermilu sorpassuarnik pisoqarpoq, Juaaka Lyberth oqarpoq, siusinnerusukkullu atuakkiortorsuit ataasiakkaat sammineqarnerusarsimanerat oqaatigalugu. Kalaallit Atuakkiortut ukiunik 25- nngortorsiormata, Hans Anthon Lynge atuakkamik atuakkiortunik taakkulu atuakkiaannik ilisarititsisumik atuakkamik saqqummersitsivoq. 

- Ullumikkut taamatut iliorneq ajorpugut. Assingusumik saqqummersitsinissaq pisariaqartoq oqaluuserisimavarput. Pilersaarutilli taakku piffissaqannginneq aningaasaqarnerlu pissutigalugit uniinnartut, Juaaka Lyberth nassuiaavoq. Ullutsinni atuakkiortut siusinnerusumit inuttut immikkoornerupput, Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuat oqarpoq. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni atuakkiortorsuit ilaat Hans Anthon Lynge, suli siunnerfeqarluartoq, suliaqarluartoq eqqarsaatersortartuusorlu taavaa. 

Taamaattoq, Juaaka Lyberth oqarpoq: 

- Atuakkiortorsuit, soorlu Ole Brandt, Augo Lynge Hans Lyngellu ullui qaangiupput. Taamanikkut ukiut imaannaanngitsorsiorfiusut atuupput. Maanna ataasiakkaatut malunnarnerupput, sammisaat inuusaasillu siammasinnerullutik. Meeqqanut atuakkat, oqaluttuatoqqat oqaluttuaatitoqqallu. Atuakkiortutoqqanut sanilliullugu piffissaq inuuffik allaaneruvoq. Atuakkiortut sapiitsuliortutut siunnerfiliisutullu isigineqarunnaarput. Maanna ataasiakkaanit tusaamasanit amerlasuut sammineqarnerat ilisarnaataavoq, Juaaka Lyberth tikkuaavoq. 

Kalaallit isumaat 

Kalaallit Atuakkiortut (KA) ilaasortat, atuakkiortut, nutserisut assiliartaliortullu piginnittuunerannik qularnaarinninniarluni suliaqarpoq. 

Taamaakkaluartoq peqatigiiffiup kalaallit oqaasiinik atuiinnarnermut ineriartortitsinermullu nukiminik atuinera siunertani taamatullu aamma pingaaruteqartiginera Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuata tikkuarpaa, tassa ulluinnarni atorneqarnerinut tunngatillugu. 

- Uanga isumaga naapertorlugu Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuap, danskinit allanneqartup, allanneqarnerata annertoortaa eqqorpoq imaluunniit eqqunngilaq. Taamaammat oqaluttuarisaanerup allannera danskit isiginnittaasiat aallaavigalugu allanneqarpoq, Juaaka Lyberth oqarpoq, imalu nangippoq: 

- Akerlianik kalaallit atuakkiaat kalaallit isiginnittaasiannik oqaluttuartuuvoq, qanoq kalaallit ataasiakkaat, immikkoorlutik ataatsimulluunniit, oqaluttuap ilaa tassunga tunngasoq misigisimaneraat. Taamaammat atuakkat Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranik paasinninnermut aamma ilapittuisuupput. 

Tamannalu Københavnimi, Parisimi Canadamilu universitetit Kalaallit Atuakkiortunik suleqateqarneq aannertuumik soqutigaat, Juaaka Lyberth isumaqarpoq. 

- Atuakkanik ukiunik qulikkaanik, piffissamik nassuiaassisunik ineriartortitseqataavugut, taamaalillutalu tamakku aaqqutigalugit paasinninnerit allarluinnaat isumallu taakku (danskit, aaqqiss.) oqaluttuarisaanermik ilinniagartuut, danskinik tusarfinnik atuisut isumaannit allaanerulluinnartunik. Atuakkat nammineq oqaluttuartuunerat aamma erseqqissarneqanngimmat. Atuakkat tassaapput Kalaallit Nunaata tarninga. Taamaammat nunanut allanut erseqqissaanissaq aamma pingaaruteqarpoq, atuakkiortut siulittaasuat isumaqarpoq. 

Nunatta killeqarfiisa avataanni atuakkat kalaallisut siaruartersinnaaneranni, pitsaasumik atuakkiortutullu piginnaanilimmik nutserneqarnissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Ukioq manna Nunat Avannarliit Atuakkiortunut Nersornaasiuttagaannut atuakkiortoq innersuunneqartoq Lisathe Møller assersuutissaqqippoq,”Qaamarngup taartullu akisugunneri”. Atuakkap atuakkiarineqarnera misigineqassappat, immikkut ikiorneqarnissaq pisariaqarpoq: 

- Nutserisut nalinginnaasut atuakkianik nutserisittarnerat naammannginnera paasivarput. Tamatigut oqaatsinut tunngasut, assersuutigalugu danskinik atuartartunit oqaatsinik atorneqartunik sammisaqartartut, imaalu pinnagu kukkunernik isiginnitsitsilersarluni, Juaaka Lyberth nassuiaavoq. 

Taamaammat Kalaallit Atuakkiortut nutserinermut atatillugu atuakkiami danskiut pitsaassutsimik naliliisoqartarnissaa kaammattuutigisalerpaat. Peqatigiiffiup Københavns Universitetimeersoq Kirsten Thisted lektori atuakkiortorlu Lisathe Møllerip kiisalu Sørine Steenholdtip atuakkiaanik ”Lilys Univers”-imik nutserinermut atatillugu suleqatigaa. 

Atuakkanik saqqummersitsisartut mikisut amerlasuut 

Ullutsinni Kalaallit Nunaanni atuakkanik saqqummersitsiniarnermi atuakkanik saqqummersitsisarfinnik – namminersortunit pisortaniilluunniit pigineqartunik – angisuunik peqarunnaarnera ilungersunartunut ilaavoq. 

Siusinnersukkut Atuakkiorfik, Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartoq, 00-kulli naalernerani matusoq piusimagaluarpoq. Tamatuma malitsigisaanik atuakkanik saqqummersitsisartut mikisut. 

Nammineerlutimmi saqqumersitsisut atakkanik saqqummersitsisartutulli isumalluutinik atugassaqanngillat, tamatumalu saniatigut aamma siaruarterinermut tamanna atuuppoq, Juaaka lyberth nassuiaavoq.

Atuakkanik saqqummersitsisartut nioqquteqartunut, soorlu manna Nuummi atuagaarniarfik matoreersoq Atuagkat imaluunniit niuerarfiit allat, soorlu KNI Brugsenimullu attaveqaatigissaartarput. Atuakkiortulli nammineerlutik saqqummersitsisut taamatut ateqartarnerat akuttuvoq, taamaammallu atuakkiaat killilerujussuarmik taamaallaat siaruarterneqartarput. 

Matusineq ajorluinnartoq 

Tamannali qulequttamik immikkut ittumik atuartartup ingerlaannaq maluginiagaanut atuuppoq, soorlu Katrine Rasmussen Kielsenip ”Qivittuissuit akornanniinnikuuvunga”, 2021- meersoq, taanna 8.000-it sinnerlugit tunineqarluni Kalaallit Nunaanni atuakkiani iluatsilluarnerpaanut ilaavoq. 

Malittaatut saqqummersitaq 4.000-it sinnerlugit tunineqarpoq, atuffassissutaalu sapaatit akunnerini arlalinni Danmarkimi nr. 1-iuvoq. 

Atuagaarniarfiup Atuagkat matuneqarnera qanoq kinguneqarpa? 

- Ajorluinnartuusoq isumaqarpunga. Atuakkiornermut aammali politikimut tunngatillugu. Atuakkat nutaat saqqummersut paaserusukkaangakkit Atuagkanukartarpunga. Aamma atuakkat sorliit tunisaalluarnerat paaserusullugu. Sulilu Atuagkanut aqqusaarnissara eqqarsaatigisarpara, matoreernikuunerali eqqaalertarpara, Juaaka Lyberth oqarpoq. 

Atuagaarniarfik tunineqarnerpaanik taamaallaat tuniniaaviunani aamma atuakkanik neqerooruteqartarnerat, taassuma oqaatigaa. Ulluinnarni inuussutissanik niuertarfinnut Brugsenimut KNI/Pilersuisumullu, atuakkanik piumaneqartuinnarnik tuniniaasartunut naleqqiullugu. 

Pilersuisup inuussutissat inuuniarnermi pingaaruteqartutut allattorsimasaani aamma atuakkat – tassa anersaap inuussutissai – ilaasariaqaraluartut, Juaaka Lyberth isumaqarpoq. 

- Aamma Ittoqqortoormiini anersaakkut inuussutissaqartariaqarnera qulakkeerneqartariaqaraluartoq, Juaaka Lyberth isumaqarpoq. 

Atuakkanik saqqummersitsineq atuakkiortut peqatigiiffiata pingaarnertut suliassarinngilaa, tamanna atuakkanik saqqummersitsisarfinniittariaqaraluarpoq, Kalaallilli atuakkiortut aamma GreenLitimik (Greenland Litterature), atuakkiortut allaffiannik ingerlatsinerat piviusuuvoq, taanna ukiut arlallit ilungersorluni sulereernermi 2020-mi Namminersorlutik Oqartussanit taperneqarluni pilersinneqarpoq. 20210-p kingorna Kalaalit Atuakkiortut Nordisk litteraturimi NORDLIT-imik taaneqartumi, Kalaallit Nunaannut sinniisuussasoq politikikkut aalajangerneqarpoq. 

- Atuakkiortulli allaffiannik nunat avannarlerni nunallu tamat akornanni suliassalimmik ingerlatsineq akeqartoq, politikerit puigorsimavaat, Juaaka Lyberth oqarpoq, nunallu avannarliit allat atuakkiortunut allaffii nunagisaminni naalakkersuisunit taperneqartartut oqaatigaa. Kalaallilli Nunaanni tapiisoqarneq ajorpoq. 

Naalakkersuisullu Inatsisartullu Kalaallit Nunaat nunani avannarlerni atuakkiortut allaffiisut allatut suliffiussappat, aningaasat pisariaqarnerannik paasitinniarnerat ilungersunarsimavoq. Tamanna aatsaat 2020-mi iluatsippoq. 

GreenLitip kalaallit atuakkiaannik saqqummersitsisarneq siuarsartussaavaa, sulinerlu ilaatigut kalaallit saqqummersitaannik nunat tamat akornanni atuakkanik nittarsaassinerni atorneqartussanik takussutissiamik suliaqarfiusarpoq. 

- GreenLit atuakkiortut peqatigiiffianut attuumassuteqarnani nammineq atuuttariaqaraluarpoq. Assersuutigalugu atuakkanik saqqummersitsisartut ataatsimoorfiannit ingerlanneqarsinnaagaluarpoq, Juaaka Lyberth oqarpoq, taamatulli aaqqissuussineq politikikkut isummerfiusariaqartoq taassuma ilisimaaraa, aallaqqaataaniillimi Kalaalit Atuakkiortut nunat avannarliit atuakkiornermi suleqatigiinneranni NordLitimi sinniisuunissaat Inatsisartunit Nordisk Ministerrådimillu aalajangerneqarmat. 

Atuarumatuussarsiorneq 

2015-milli Kalaallit Atuakkiortut GreenLiit suliniutitut, peqatigiiffiup suliaminut aningaasassarsiorfiatut ingerlappaa. 2020-mi, GreenLit ingerlatsinermut tapiiffigineqalermat, Kalaallit Atuakkiortut 2020-mi HS Analysemut atuartartunik misissuinermik suliakkiivoq. 

Kalaallisut atuakkanik atuartarneq misissorneqartussaavoq, akisussallu soorunami tassaapput innuttaasut kalaallisut atuarsinnaasut. 

Misissueqqissaarnermilu meeqqanut atuakkianik, saqqummersilluarneqartaraluartunik, soqutiginninneq annikitsoq paasinarsivoq. Misissuinermissaaq atuaruminassuseq illoqarfinni arnat akornanni annertunerpaasoq paasinarsivoq. 

Tamanna arnat qaffasinnermik ilinniagaqarnerannik ataqatigiiffeqarpoq. Nunaqarfinni atuarumassutsip annikinnerunera uggornarpoq, tamannali aamma ilinniarsimassutsimut, inoqarfinni minnerni appasinnerusumik ataqatigiiffeqartoq, Juaaka Lyberth nassuiaavoq. 

Taassuma tassunga ilanngullugu inuusuttuaqqanut sammititanik kalaallisuunik atukkat ikittuinnaanerat oqaatigaa. 

- Inuusuttuaqqat atuakkanik amigaateqartut atuarumassutsimik annaasaqartarput. Atuagkallu aperigaangakkit inuusuttut tuluttuunik atuakkanik pisisarnerat taakku akissutigisarpaat. Tassani suliniuteqassaagut, Juaaka Lyberth oqarpoq. 

Tamanna ilaatigut atuakkiortunik atuarfimmik imaluunniit nutserinermik pikkorissarnikkut immikkut suliniuteqarfiusariaqarunartoq taanna isumaqarpoq. Inuusuttunut atuakkiorusuttunut neqeroorut tassaavoq NAPA-p ”Allatta!”-mik atuakkiortunut unammisitsisarnera, ukiuni arlalinngortuni ingerlanneqartoq. Tassanili aamma soqutiginninneq annikilliartorpoq: Kingullermik unammisitsinermi atuakkiat qulit toqqarneqarfissaanni, tallimaannaat nassiussipput. 

Taamaakkaluartorli Juaaka Lyberthip mailiani saaffiginnissutit amerlanerit inunnut, inuussuttunit utoqqaanerusunillu qanoq atuakkamik allattoqarlunilu saqqummersitsisoqartarneranik paasisaqarumasuneertarput. 

Tassunga tunngatillugu piumanninneq iliuuseqarfiginiarlugu, Kalaallit Atuakkiortut nittartakkakkut quppernerminni ilitsersuutitut ittumik videomik ivertitsivoq, tassani atuakkiortup saqqummersitsisartullu Sørine Steenholdtip paasinarluartumik qanoq atuakkiortunngortoqartarnera nassuiaatigaa. 

Ukiunik 50-inngortorsiorneq 

Taamattaaq peqatigiiffiup facebookikkut quppernera Kalaallit Atuakkiortut peqatigiiffiullu suliniutai pillugit oqaluttuarnermut atorneqartarpoq. 

Tassanilu ukiunik 50-inngortorsiornermut atatillugu immiussat naatsut, kalaallit taalliortut nutaat soorlu Nukannguaq Zeeb, Aka Hansen, Minik Hansen, Paarnaq R. Jakobsinillu taalliaminnik atuarnerannik imaqartoq saqqummiunneqarput. 

Ukiunik 50-inngortorsiornerup oktobarimi aallartinneranut siulersuisut Kalaallit Nunaani Atuakkiornermik Festivaleqarnissamik kissaateqarneranik patsiseqarpoq. Tassani Nunatta Atuakkanik Atorniartarfia norskillu atuakkanik saqqummersitsisarfiat Mondo Books Tromsømeersoq, Arctic Art Bookfair-imik, aaqqissussap tulliup Nuummi pinissaanik kissaateqartoq suleqatigalugu pissasoq neriunarpoq. Taamaassappat tamanna Suialaa Festivalimut atatillugu (siusinnerusukkut Nuuk Nordisk Festival, aaqqiss.) pissaaq. Taamaammat allatut oqaatigalugu ukiaru kulturikkut soqutigisallit saatassaqassaqaat. 

Nalliuttorsiorneq peqatigiiffiup uninngaannalerneranik isumaqassanngilaq. Kalaallit Atuakkiortut suliniutinik arlalinnik piariilersunik suliaqarput. Translation Grantimik taaneqartoq aqqutigalugu nutserinissanut aningaasassarsineq iluatsinneqarpoq, tamatumalu nunanit allanit atuakkanik saqqummersitsisartut kalaallit atuakkiaannik nutserititsinissaminnut tapiiffigineqarsinnaalernerat kinguneraa. Tamatuma saniatigut Nuummi Holmip illuata Atuakkat illuanngorlugu iluarsartuunnissaanut pilersaaruteqartoqarpoq. Ukioq manna Kommuneqarfik Sermersuup missingersuutaani iluarsartuussinissamut 6 million koruunit immikkoortinneqarput.

- Illu uummaarissussaq. Atuakkanut café, aasaanerani ukiuuneranilu sammisassaqartitsineq. Immaqalu aamma ”Atakkat radioat” atuakkanik nutaanik itisiliisoq, Juaaka Lyberth siunissamut eqqoriaavoq. Atuakkat illuat atorniartarfinnit allaanerussasoq taassuma erseqqissaatigaa. 

- ”Book Towns” alutorisorujussuuakka. Tassani atuakkat innuttaasunit amerlanerupput. Tassani atuakkiortut nutserisullu ataqqineqarput. Nuuk Booktowninngortissinnaagunanngilarput, Atuakkalli illuat tassunga alloriarneruvoq, taanna oqarpoq.