Unnuk unikkaarfik eqqaamasalikkersaarfillu

Arnaq tunniit kakiornerinik kiinnamigut kakiornilik inip qeqqani issiavoq. Iloqqasunngorluta issiarrappugut, kaffisunnialaarpoq kaageeraqarlunilu. Tassa nuannisaarlutalu iluarusorrappugut. Arnaq kiinnamigut kakiornilik takuinnarlugu assut tiguartinnarpoq. Therecie Sanimuinaq Pedersenimik ateqarpoq, taanna issiavoq Ittoqqortoormiinit oqaluttuanik tusarnaarianut unikkaarnissaminut piareersimalluni.

Tassa Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi unnussiuaaqatigiissitsisoqarpoq, Therecielu Ittoqqortoormiinit oqaluttuatoqqanik tassani unikkaartuulluni.

Aallaqqaammut ima oqariartuuteqarpoq: Suulluunniit, soorlu inuit saarngi nunamiittut akuersissuteqartigani assallugit qallorneqartussaanngillat.

- Suulluunniit inuilluunniit saarngi nunami nassaat akuersissuteqartigani assallugit qalloriarlugit katersugaasivimmmiittuutigineqartarnerat eqqunngitsuliornerusoraara. Nunamiitiinnarnerisigummi aliortukkat anersaallu ingalassimaneqarsinnaapput, Therecie Sanimuinaq Pedersen unnussiuaaqatigiissitsinermik aallarniinermini oqarpoq.

Ini isersimaffigisarput qimerloorpara eqqarsarlungalu ima: Aliortukkat?

Isersimaqatitta arlaata mobilia natermut nakkarmat, tupangaarama ”uummatiga katangajappara”. Imminut illaatigivunga tusarnaaqatima ilai qissimippakka. Ilisarisimasarinngilakka, kisiannili soorlu tassa nalunngisariilluta ataatsimuualaartugut.

Oqaluttuatoqqanik naggueqatigiit inuit inuusaasitsinnik kulturitsinnillu ersersitsisunik pingaartitsilluinnartuunerput kinaassutsitta ilagilluinnaraa eqqarsaatigileriataarpara. Eqqaasaqarnarpoq. Tassa Sassuma Arnaa arnarlu seqininngorsimasoq Maliina uaneerannguarmiittutullusooq ilersarput.

Soorlu tassa atuakkamik tigummiaatigaluni sialualaarpalummi issialluni. Aa daali.

Inuup saarnga illaagutitoqallu

Therecie oqaluasaarluni aallartippoq. Inip ilua nipaallilluinnarpoq.

Taassuma Danmarkimi atuarnermi kingorna Tunumut uterami misigisani oqaluttuarai.

- Taamanikkut inuusuttuaraavunga, meeraajunnaarsimalerlunga. Qatanngutikkalu sisamaalluta inoqarfitoqqat illutta eqqannguaniittut taamaalluta misissorlugit aallartippavut. Ungavartilaaraannilu takussaapputtaaq ilivitoqqat ukiunik tuusintilikkuutaanik pisoqaassusillit. Anaanatta qilaluaqarnersoq takuniaaqqulluta taamanikkut qaqqamukaqqukulasarpaatigut, ilivitoqqallu saneqqukkajuppagut. Ataatarput unnuit ilaanni taamaallunga pilerpara: ’Ataata, inuusukkallaravit itsarnisarsiuut ilivitoqqanik assaaneranni ikiuuttuartarnikuuvutit. Uanga qatanngutikka ilagalugit inoqarfitoqqamik assaasinnaavunga? Pissanganarunarnermik.’

Ataatama itigartippaanga. Sooq itigartinnerlunga oqaatiginngilaa. Taakkununngami soqutigininninnera milliartunngimmat ullut ilaanni apereqqippara. ’Qaa ataata. Assassinnaavagut?’ Akuereriataariarluta mianersoqquaatigut.”

Tusarnaaqatikka qimerloorpakka qungujullungalu. Pissangavunga, tusarnaaqqissaarlungalu. Meeqqat inoqarfitoqqani ilivitoqqanilu itsarnisarsiuujusaartut. Tusarnaaqqissaarneroqqeriaannarpunga.

Oqaluasaani tiguartinnaqisumik nangippaa.

- Qatanngutikkalu immitsinnut qiviarrappugut. Qiimmatsaammerujussuarluta. Assaatissatsinnik ataatatta tuneriarluta ima oqarfigaatigut: ’Nassaassagaluarussi tiguniaqinasigit. Angerlaatissanngilasi. Taava aqaguani ullaakkut seqinnarissuup ataani assaalluta aallartiinnaqaagut. Assaaleruttornitsinni qatanngutima ilaa nilleriataarpoq: ’Nassaarpunga!’ Takuleriallarparput qulleq ukkusissamik sanaaq nassaarisimagaa. Kusanarluinnarpoq. Sinngagiummerpara. Assaaqqillunga aallarteqqipallappunga, tassanngaannarlu suugaluarnersumik qaqortumik qalipaatilimmik nassaarpunga. Illaagutitoqqamik kusanarluinnartunik allalimmik sunaaffa nassaarlunga. Nukappiarartarput saanermik aamma nassaarpoq. Qilalukkap, puisip nannulluunniit saanerinngilaa. Naluarput suup saanerineraa.” 

Oqaluasaallaqqissoq

Iloqqasunngorluta issiarrappugut, nipaarsaaqqissaarluta. Therecie oqaluasaartoq tiguarteqaluta tusarnaarparput. Oqaluttuai ilisarnartoqarput, tusarnartaqarput pissanganartoqarlutillu. Aatsaat taama oqaluasaallaqqitsigisumik.

Pia Arkep saqqummersitaanik ungalusimavugut: Ittoqqortoormiinit Oqaluttuat- mik taasamik saqqummersitsinermi assitoqqat iikkani nivingasut takussaapput.

Ilaquttami Ittoqqortoormiininngaanneernerat tunngavigalugu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera namminerlu inuttut oqaluttuassani Pia Arkep misissorsimavaa. Pia Arkep suliarisimasai Ittoqqortoormiinut attuumassutillit allat, soorlu ”Jord til Scoresbysund” sanaqqinneqarlugu, saqqummersitsinermi ilaatigut takutinneqarput.

 Thereciep oqaluttuarnini nangippaa. Amermut meqqulimmut assingulluinnartumik meterinik arlalinnik takissusilimmik aamma nassaarsimallutik. Nassaartik sunaaffa inuup nujakorigai. Thereciep qatanngutinilu nassaatik angajoqqaaminnit paasitinnaveersaarlutik angerlaassimavaat. Sunaaffali taamaaliortussaasimanatik.

Thereciep oqaluttuai kalaaliusugut upperisatoqatsinnut, ileqqutoqatsinnut inuusaasitoqqatsinnullu tunngasortaqarput.

Siuaasatta pinngortitami peqqarniissinnaasaqisumi – imaannaanngeqisunik nukilimmi sakkortusinnaaqisumilu – qanoq akiuutillaqqitsigisimanersut tusarnaarnerani eqqarsaatigilerpara. Aammattaaq qilaatersorneq, tivaneq ileqqutoqqallu assigiinngitsorpassuartigut nakussassaatigeqalugillu peqatigiinnermut iluaqutigilluarsimaqigaat.

Ileqqutoqqat taakkua nalitsinni ulluinnarsiutigigaluarutsigit uagutsinnut qanoq sunniuteqassagaluarnersut takorloorpara. Ulluinnarni allatut inuusaaseqassagaluarnerluta? Qanormita?

Saamitunginnut saakkama Pia Arkep oqaasii issuaqqissaakkat uku iikkami qaqortumi nivingapput: - Nunasiaataanerup oqaluttuarisaanera uanga oqaluttuarisaaninnut ilannguppara, periaaseq nalunngisatuara atorlugu, tassalu imminut tutsillugu.

Atuarnerinilu silasilerpunga misigissutsikkut atortissutigalugit.