Aalup tunumiut sumiorpaluutaat tammatsaalerusuppai: - Ukiut ingerlanerini kitaamiusuinnaq oqalulernissaq ernumanarpoq

Adolf Qeqe Kristiansen, Aalu, Tasiilaq ukiarsartoq angerlarsimaffiani naapikkatsigu ulapputissaaleqinngilaq. Oqaloqatiginera aallarteruttortoq umiatsiartaava qaqinneqartussanngormat oqaloqatigiinnerput unitseqqaarallarparput.

Inississimalermallu oqaloqatiginera kiisami nangeqqissinnaanngorpoq. Aalu innarluutilinnut sullissisutut sulinermi saniatigut ulapputissaqaaluttuaannarpoq. Taakkua ilagaat tunumiut sumiorpaluutaasa tammatsaalinissaat anguniarlugu peqatigiiffik nutaaq ukioq pilersitartik.

- Taanna peqatigiiffiliarput ateqarpoq “Tsaqqardiid Oraasiad”, Aalu siulittaasuusoq oqarpoq.

Tunumiut oqaaseq “tunu”- Aalup oqaluttuarnera naapertorlugu - namminneq oqaasiliarinnginnamikku “saqqarliit”/”tsaqqardiid” atorneqassasoq orniginarnerutippaat.

Aalup oqaloqatigineqarnera Podcastimi uani tusarnaarsinnaavat. Sumiorpaluutit tammatsaalinissaat sooq pingaartinnerlugu, aamma qanoq iliorlutik tammatsaaleqataanissamut suliniuteqarnissartik tassani ilaatigut eqqartorpaa. Aalup oqaloqatigineqarnermini sumiorpaluutini atorpai.

Ordbogi franskit suleqatigalugit suliaraa

Aalup tunumiut sumiorpaluutaasa tammatsaalineqarnissaat aatsaat suliniuteqarfigilinngilaa. Taamaalluni paasilerpaa Frankrigimeersoq professori Pierre Robbe, tunumiut sumiorpaluutaanik katersisoq. Pierre Robbe Tunumut 1958-imi tikeqqaarpoq, oqaatsinillu katersinini 1971-imi aallartillugu. Kingusinnerusukkut, tassa 2004-mi Aalu katersuinermut ilannguppoq.

- Pingaartippaa inuit amerlanngitsut oqaatsit atormatikkit nungussanngitsut, oqaatsillu puiguinnarneqassanngitsut.

Aalu oqaloqatiginiaripput Pierre Robbe sianerpoq, naallu Frankrigimeeraluarluni tunumiusorluinnaq Aalu oqaloqatigaa.

- Malunnartarpoq oqaloqatigalugu soorlu qanga meeraagatta utoqqaat oqaluttariaasiannik oqaluttoq, Aalu oqarpoq.

Ordbogip taassuma suliarinerani Aalu Frankrigimukallattaasarpoq, ilaanni qaammatip tungaanut aallaqqasarluni. Oqaatsit ataasiakkaat nassuiaasersornerat ilanngullugu ilaanni A4-t quppernerit marluk oqaatsimut ataatsimut allaat atortarlugit nassuiaavoq. Naak ukiorpassuanngortuni suliarigaluarlugu suli inaarsarujoorpaat.

- Suli uumagallartilluta neriuppugut saqqummersissallutigu, Aalu qungujulluni oqarpoq.

Oqaatsigut akuerisigit 

Peqatigiiffik aallartitaat uterfigeriartigu. Tunumiut sumiorpaluutaat oqaatsitut immikkut akuerineqarnissaat allattaaseqalernissaallu peqatigiiffiup angorusutaanut ilaavoq.

- Assersuutigalugu meeqqat, meeqqat atuarfianni atuartut ilikkarniarunik matorpassuit atortariaqartarpaat. Sungiusimanngisarpassuagut oqaatsit takusarpagut 1. Klassemi aallartikkaangatta. Aali pissusigut oqaatsigullu allarluinnaat, Aalu oqarpoq.

Meeqqat kitaamiusut atuakkat atorlugit ilinniartinneqartarput. Sumiorpaluutimillu saniatigut kitaamiusut oqaatsinillu allanik ilinnialeraangamik artorsartartut Aalup atuarfimmi siornatigut sulinikuusup oqaluttuaraa.

- Ilinniagassanik allanik ilinniarnissaq arriitsuararsuusarpoq.

Meeqqat sumiorpaluutitik atorlugit oqalunnerminni paasisaqarnerullutillu paasineqarnerusutut misigisartut assersuutigaa. Palasip soraarninngoqqammisup James Ignatiussenip tunumiutut juulliaqqami naalagiartitsinermini oqaluussinera assersuutigaa.

- Juulliaqqami meeqqanut oqaatsigut atorlugit oqaluussimmat tamarmik tusarnaarput paasisinnaagamikkit. Nipiliortoqanngilaq, tusarnaarpaat eqqissillutik. Paasisinnaasaannimmi oqaluppoq. Taama pingaaruteqartigipput oqaatsigut, Aalu oqaluttuarpoq.

Ordbogiliartik naammasseriarpat sumiorpaluutimik oqaatsitut akuerisaalernissaat anguniarlugu Naalakkersuisunut siunnersuuteqassamaarlutik Aalup oqaluttuaraa.

- Siunnersuuteqarusuppugut: “Ukua naggueqatisi inuit akueriniarsigit immikkut oqaaseqarput. Immikkut allassinnaapput”, Aalu oqarpoq.

Tunumiut sumiorpaluutaat aamma allanngoriartorput

Kitaamiusut oqaatsit allamiut oqaasiinik akuugaallutilu oqaatsit nutaat piffissap ingerlanerani atorneqalersartut tusartuartarparput. Utoqqaliarsaalersut inuusunnerusunik naqqissuikkajuttarlutik. Tunumiusuttaaq sumiorpaluutit aamma allanngoriartorput.

- Immitsinnut soorunami naqqittarpugut Facebook aqqutigalugu, Aalu oqarpoq.

Tunumiullu sumiorpaluutaasa allanngoriartornerat ilutigalugu sumiorpaluutit tammatsaalineqassappata peqatigiiffimmit arlalitsigut iliuuseqartariaqarlutik Aalup oqaluttuaraa.

- Kulturitsinnik atuisut assersuutigalugu inngertartut, uaajeertartut, tivasartut, oqaluttuartartut, taakkua aqqutigalugit siuarsaaqataassaagut, Aalu oqarpoq.

Ileqqut ilanngullugit tammatsaaliinissaq taamaaliornissamut siunertaavoq. Tunumiut sumiorpaluutaat kitaamiusuumit aamma sunnerneqarsimaqaat. Nunap assigi qiviaraanni oqaatsinik kitaamiusut tunumiusullu oqaasiunngitsunik nassaartarput.

- Kitaamiut oqaaserinngisaat uagullu oqaaserinngisagut. Naqissimasarput ippinnartumik. Tamakkua aamma iluarsiniartussaavagut. Siunnersuuteqartartussaavugut, Aalu oqarpoq.

Kitaamiusuinnaq oqaluttoqalerataannaavoq

Tunumiut sumiorpaluutaasa allanngoriartorneri kitaamiullu oqaasiinik akuneqaraluttuinnarneri peqqutigalugit tammatsaaleeqataanissartik pisariaqavissoq Aalup erseqqissarpaa.

- Tammatsaalinngikkutsigit ilaginnaannarlugillu soorunami sukkanerpaamik oqaatsit assigiissigaluttuinnarlutik ukiut ingerlaneranni kitaamiusuinnaq oqalulernissaq ernumanarpoq.

Raatiukkut allatigullu kitaamiusoortunik tusarnaartarnermini kitaamiusut sumiorpaluutit allanngoriartornerat tunumiut sumiorpaluutaanut sanilliullugu allaanerusoq Aalup maluginiartarpaa.

- Uagut oqaatsigut sukkasoorujussuarmik allanngoriartorput, kitaamiut oqaasiinik akuuinitsigut oqaatsinik nutaanik pilersitsisarpugut, Aalu oqarpoq assersuuteqarlunilu.

- Soorlu meeqqat imminnut kamaassimagunik oqartussaagaluarput: Ulunaraar. Massakkut oqartarput: Eqianaraar.

Taallat aamma aqqutigineqarsinnaapput

“Diisar, diisar, diisar diisarnaraar” atuaannarlugu erinarsorsinnaagukku kina tassani erinarsornersoq eqqarsaatigissajunnarsivat. Erinarsortoq tassaavoq Aalu. Erinarsukkamik taassuminnga allanillu tunumiusoortunik erinarsortalernissap nalinginnaasunngortinnissaanut aqqut takisimavoq. 1970-ikkunnimi tunumiusut taallanik tusartaleqqaaramik ippigisarsimaqalugit oqaluttuarpoq.

- Uagut oqaatsigut atorlugit erinarsuuteqannginnatta ippinnaqqaaraluarpoq. Ukiulli ingerlaneranni sungiussiartuaarnitsinni massakkut taalliortarpugut uagut oqaatsigut atorlugit, Aalu oqarpoq.

Sumiorpaluutit tammatsaalineqassappata taallat erinarsugassallu aqqutissaalluarsinnaasut Aalup qularinngilaa.

Tunumiutut inngertut sungiusimagaluarlugit nipilersukkat erinarsugassat tusaasaleqqaaramikkit tulluartinnagit qungujuutissarsilaavittarsimapput.

- Ilaanni taallat alianaraluartut, uagut oqaatsigut atorlugit taalliat tusaqqaarlugit allaat qungujuutigisarnikuuagut, Aalu qungujulluni oqarpoq.