– Kalaallit Nunaata kulturia, pinngortitaa oqaluttuarisaaneralu
immikkuullarissut, frimærkitsinni ingerlaavartumik
takusassiarineqartarput.
Frimærkit siulliit 1938-mi saqqummermatali
taamaappoq.
– Kalaallit Nunaata kulturia, pinngortitaa oqaluttuarisaaneralu
immikkuullarissut, frimærkitsinni ingerlaavartumik
takusassiarineqartarput.
Frimærkit siulliit 1938-mi saqqummermatali
taamaappoq.
2025-milu aamma taamaassaaq, ukiup ingerlanerani
frimærkinik 24-nik saqqummersitsissalluta, Tusass Greenlandimi
frimærkinut pisortaq Allan Pertti Frandsen neriorsuivoq.
Taakkua taaneqartut
pingasut ilaat oqaluttuarisaanermut tunngasut ukioq manna
saqqummersitani malunnaateqarluassapput: 2025-mi akunnaalliliinerit
imaginnavittussaapput, allakkerivimmiillu pilluaqqussummik
frimærkimik nutaamik saqqummersitsisoqassalluni. Januarip 31-anni
frimærki, eqqumiitsuliortup tamatigoortup Miki Jacobsenip
titartagaa, Tunup Avannaarsuani qimussimik alapernaarsuisartut
Siriusikkut pilersinneqarnerannit ukiut 75-inngortorsiorneranut
atatillugu saqqummertussanngorpoq. 1950-imi 2025-milu nunap
killeqarfianik nakkutilliineq pineqarpoq.
USA-mi præsidentip
Donald J. Trumpip Nunarput pisiariniarlugu 2019-imi
neqerooruteqarpoq, tamatumunngalu Danmark akissuteqarluni Issittumi
piginnaasanik annertusaanermik saqqummiussilluni Issittumi
sakkutooqarnikkut piorsaaniarluni. Maannalu Trumpikkut angajulleq
nukarlerlu soqutiginneqqilerput. Tamatumuuna illersornissamut
ministeri Troels Lund Poulsen akissuteqarluni nukittorsaalluni
iliuuseqarpoq, ilaatigut tamatumani pineqarlutik sinerissamik
nakkutilliissutit nutaat marluk, Thetisitut angissuseqartut, dronet
nutaat ungasissuliartaatit marluk, qimussimillu nakkutilliisunut
Siriusikkunnut qimussit marlunnik ilallugit.
Kangerlussuarmi
Issittumi upalungaarsimanissamut ilinniartitaaneq, qimussimik
nakkutilliisut Siriusikkut kalaallinit
peqataaffigineqarnerulernerannik kinguneqarsinnaavoq. Qimussimik
nakkutilliisunut tullernut peqataaniarluni qinnuteqarfissatut
killiliunneqartoq tassaavoq juunip tallimaat.
Illoqarfimmik nersuiniarneq
Tusass Greenland
inoqarfiit akunnaalliliillutik nalliuttorsiornerinut
malunnartitsiniartartutut ilisimaneqarpoq, tamatumanilu ukioq manna
pineqartut tassaallutik Qaqortoq aamma Ittoqqortoormiit. Niuertup
nunaatillillu Anders Olsenip Qaqortoq 1775-imi tunngavilerpaa.
Ullormi nalliuttorsiorfiusumi apriilip arfineq-aappaanni ukiunik
250-inngortorsiortoq frimærkimik saqqummersitsinikkut
nalliussineqassaaq. Frimærkimik titartaasuussalluni illoqarfimmit
tassanngaanneersoq Bolatta Silis-Høegh.
Qaqortoq
Nunatsinni illoqarfiit annerit sisamaraat, 3.047-nik inoqartoq. Ilaqutariit piniartukkormiut Tasiilap eqqaaneersut
Ittoqqortoormiinut nuunnerannit ukioq manna septembarip sisamaanni
ukiut 100-t qaangiutissapput. Tamatumani aamma illoqarfimmit
tassanngaanneersoq frimærkimik saqqummersinneqartussamik
titartaasuussalluni; assilialiortoq toqoreersoq Pia Arke (1958-2007). Ittoqqortoormiit Nunatsinni illoqarfiit minnersaraat, 363-inik
inoqartoq.
Imminut nersorniartoq
Allakkerivik
nalunaarasuartaaserivillu Namminersornerullutik Oqartussat
ataanniittut ataatsimoortinneqalerput, 2021-milu Tusass-imik
taaguuteqalerlutik. Ingerlatseqatigiiffillu pissutissaqartilluni
imminut nersorniarnissaminut tunuarsimaarneq ajorpoq.
Qallunaat
nunamut namminermut ministeriat C. N. Hauge Qeqertarsuarmiittoq,
Københavnimi Kunngit Christiaat qulingannut radiukkut telegrammimik
siullermik 1925-mi septembarip arfernani nassiussivoq. Radioqarfik
ingerlasoq taamaalillunilu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni
ullut tamaasa telegrammikkut attaveqartoqarsinnaalernera telegrammimi
erseqqissarneqarpoq. Kunngi qujalluni
inuulluaqqussuteqarluni akivoq, tassanilu ataqqinartorsuup Danmarkip
Nunattalu attaveqaqatigiinnerat nutaaq pitsaanerpaamik kissaallugu.
– Kalaallit Nunaata
nalunaarasuartaaseriffiatut Tusassip ukiunik 100-nngortorsiorluni
nalliuttorsiornera frimærkinik kusanartunik marlunnik Martin Brandt
Hansenimit titartakkanik malunnartinniaratsigu
tulluusimaarutigaarput, Allan Pertti Frandsen oqarpoq.
Nunatsinni
frimærkinik titartaasartutoqqap Jens Rosingip inunngorneranit ukioq
manna ukiut 100-t qaangiutissapput. 2008-mi toqussi tikillugu
kalaallit frimærkiinik amerlanerpaanik titartaasimavoq. Sulilu taama
inissisimalluni.
– Jens Rosing frimærkiliortartutut
nersorniarlugu frimærkimik immikkut ittumik, frimærkinik mikisunik
ataatsimoortunik, qalipaateqanngitsunik naqitanik, tammajuitsussatut
mappemik aamma ataqqinaatitut kakkersakkamik atuagassiaaqqamillu
saqqummersitsissaagut. Taakku tamarmik juulip 28-anni,
inunngorneranit ukiut 100-nngorneranni saqqummersinneqassapput, Allan
Pertti Frandsen oqarpoq.
