Ammaloqisaat anaanamilu toqqissisimaneq

Aviâja Lyberth Hauptmann Ilisimatusarfimmi allaffimmini iseruminartumik ingattarsernagu pisatsersukkami, immamut Sermitsiamullu isikkivilimmi issiasoq naapippaa.

Aviâja mikrobiologimi ph.d-uvoq, biologinngorniarlunilu ilinniartitaanermik, SILA bachelor biologimi, nunatsinnik, nunatsinni pinngortitamik kulturitsinnillu aallaaveqartumik pilersitsisuuvoq.

- Meeraagallaramali biologinngornissara ilisimajuarsimavara, 38-nik ukiulik Aviâja Lyberth Hauptmann oqaluttuarpoq.

Aviâja Lyberth Hauptmann qulingiluat missaanni ukioqarluni biologinngussalluni eqqarsalerpoq. Uumasut asavai tv-milu uumasunik aallakaatitsisoqaraangat takujumallugit immiuttarpai.

- Ilaquttama piniariaqatigisarneri meeraaninni eqqaamasanni nuannernerpaanut ilaapput. Illooqqakka peqatigalugit eqalunniartarpugut, aalisakkanik passussisarluta pujoorisarlutalu, Aviâja eqqaamasalikkersaarpoq.

Ilaqutariit Aviâja, angajoqqaavi aqqalualu Nuummi Aviâjap inunngorfiani ukiup ataatsip missaani najugaqaqqaarput. Ilaqutai Maniitsuminngaanneerlutillu Kangaamiuninngaanneersuupput.

- Taava angajoqqaakkalu Danmarkimut nuuppugut, taamanikkullu ataatsip missaani ukioqarpunga, sisammiinissamalu tungaanut tassani najugaqarpugut, Aviâja Lyberth Hauptmann oqarpoq.

Zambiami aasarsiortartut

Taava ilaqutariit poortuisinnarlutik nunatsinni illoqarfiit annersaasa tullianut Sisimiunut nuupput. Quliliinissaatalu tungaanut tassaniipput.

- Minngortuunnguup Atuarfiani atuarpunga. Ulloq atualeqqaarfiga kalaallisoorlunga atuariartorfigisara eqqaamalluarpara, taanna oqaluttuarpoq.

Kiinaatigut qanga ullut nuannersut takorloorai ersarippoq. Qungujuppoq.

Aviâja arfinilinnik ukiulik Sisimiuni atuariartoqqaassalluni iterpoq, atualernissanilu qilanaareqaa. Nerrivimmut ingilluni ilinniartitsisuni ukkataralugu tusarnaarluarluni allattaavinnut allattuinissani takorloorpaa. Piviusorli taamaanngilaq.

- Pakatsilaarpunga, illarluni oqarpoq.

- Itsarpaluttorujussuarmik eqqarsarpunga. Ilinniartitsisoq inussiarneqaaq, ullorlu pinnguarfiussasoq oqarpoq. Eqqarsarpunga: Ulloq pinnguarfik?! Atuarniarlunga maaniippunga, Aviâja Lyberth Hauptmann taamanikkut eqqarsarnini eqqaamavaa.

Ilaqutariit ilaatigut Afrikami aasaarnerani feeriartarput.

- Aanaa ukiorpassuarni Afrikami najugaqarsimavoq, taamaammallu aasaanerani feeriarnitsinni Zambiamiittarnikooqaagut, Aviâja oqaluttuarpoq.

Tamatuma saniatigut Sisimiuni sunngiffimmini ornittakkami assammik arsartarpoq.

- Sisimiuni Umiivitsiami najugaqarpugut, unnuuillu tamaviisa matutsinnut kasuttortoqartarpoq, meeqqallu 10-20 silataaniittarput: Silami pinnguaqatigissavisigut? katersuuteriarluta toqqortaattarpugut. Meeraanermi taamaattunik avatangiiseqarneq pitsaanerusinnaanngilaq, taanna oqarpoq.

Nuunneq sakkortooq

Aviâja Lyberth Hauptmann qulinik ukioqarluni ilaquttanilu Sjællandip avannaanut Jægersprisimut nuupput.

- Avatangiisit allaaneroqaat. Qiimmassuseq allaanerulluinnarpoq. Danmarkimut nuunnerput aliageqaara, taanna oqaluttuarpoq.

Naak nuunneq sakkortugaluartoq atuarfimmi ingerlalluarpoq.

- Niviarsiaraq Samsømeersoq aallarteqatigaara, pilertortumillu ikinngutigiilluarnerpaalerpugut. Taannalu ullumikkut ilisarisimalluarnerpaannut ilaavoq. Attaveqarluarpugut, taanna oqarpoq. Danmarkimut nuunnermi kalaaliunerup pingaartinneranik nassataqarpoq. Kalaaliunimi pingaartittuarpaa.

- Inuit takusinnaarpianngilaat, qallunaatuffaarimmi oqaluppunga. Inuit Kalaallit Nunaanneersuunera eqqarsaatigineq ajorpaat. Ilunni allat allanngortissinnaanngisaannik nukeqarlunga ilisimajuaannarsimavara. Imminut tatigiuaannarnikuuvunga, Aviâja Lyberth Hauptmann oqaluttuarpoq.

Danmarkimut nuukkamik timersortuarnini unitsippaa.

- Ukiuni taakkunani assut puallarpunga. Nuannaarpungali ikinnguteqarluarlungalu. Timersortartorpalaarunnaarpunga, atuakkallu nuannareqaakka. Atuakkat kisimeeqatigisinnaagukkit tamanna uannut nuannernerpaajusarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

17-nik ukioqartoq angajoqqaavi avipput. Anaana Naja Lyberth Klausen ullumikkut Klaus Klausen uigaa.

- Ataata avikkamik Japanimut nuuppoq arnarlu Israelimioq katippaa, marlunnillu meeraqarfigaa, Aviâja Lyberth Hauptmann oqarpoq.

Allamik misileerusuttoq

Meeqqat atuarfianneereerami paarlaateqatigiittarneq atorlugu Hong Kongimukarpoq, tassanilu katuullit niviarsiaqqanut atuarfianni atuarpoq.

- Imminut unammilligassikkusuppunga, sungiusimasannillu allaanerujussuarmik toqqaavunga, taanna oqarpoq.

Sakkortuvoq. Naak ‘isumatusaartuujuarsimagaluarluni’ sungiusimasamisut kiffaanngissuseqartumik avatangiiseqanngilaq.

- Inuusuttuaraallunga Københavniliassatilluta ikinngutima angajoqqaavi ima aperisarput: ” Aviâja ilaassava?”, ilaassagaangama angerneqartarput, taanna oqaluttuarpoq.

- Assersuutigalugu siniffiliorneq ajorpunga, anaanassamalu isumaluffigisarpaanga, kulturiallu malillugu oqarneq ajorpoq, taamaammallu qaammatit siulliit ingerlaneranni uannut oqaloqatiginnittarnera annikilliartorpoq. Siniffiliortassasunga oqarsimasuuguni taamaaliortarsimassagaluarpunga. Oqaloqatigiittoqarneq ajorpoq, Aviâja Lyberth Hauptmann eqqaamasalikkersaarpoq.

Atuarfillu ajornaannerunngilaq. Illoqarfimmut atuariartornissani pissutigalugu ullaakkut tallimanut makittariaqartarpoq.

- Matematik atuartitsissutigisaat aatsaat uagut 3.G-mi ilinniarparput, tamannalu meeqqat atuarfiannik naammassinninnitta nalaani pivoq. Perngarlunga malinnaasinnaajunnaartutut misigivunga, taanna oqarpoq imalu nangilluni:

- Uniformeqartartussaavugut allaannavittarpugullu. Ilinniartitsisoq iseraangat nikuillunga ”Goodmorning, mrs. Montgomery” oqartarpugut. Tassa Sisimiuni atualeqqaarama takorluugara, nuannerpallaanngitsorlu misigaara, illarluni oqarpoq.

Qaammatini arfineq marlunni Hong Kongimiippoq. Virusi nualluummut assingusoq SARS tunillaassuutilermat angerlartinneqarpoq. Aah iluaallak. Anaanamut. Frikadiilinut toqqissisimanermullu.

25 kiilumik oqilisoq

Aviâja Lyberth Hauptmannip angajoqqaavi avimmata, arnaa Kalaallit Nunaannut nuuppoq.

- Taamaalillungalu aasaanerani feeriarnermi tikeraarakku Kalaallit Nunaannut attaveqaqqilerpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Katillugit ukiuni 21-ni Danmarkimi najugaqarpoq, 17-nillu ukioqarnerminit immineerpiaannavilluni. Frederikssundimi GU-poq.

- Taamanikkut allaanerusumik nereriaaseqalerpunga aallaanerusumillu uannut aallullunga. Kulhydratitornaveersaarpunga neqitornerullungalu. Taava 20-25 kiilunik oqinnerulerpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Aappartaaqqaarpoq taannalu ukiut marluk najorpa. Ilinniarnertuunngorniarnini aalaakkaaffiusutut eqqaamavaa.

- Angajoqqaakka sivisuumik ilinniagaqartuunngillat. Ilaquttanni ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartarneq nalinginnaasuunngilaq. Biologinngorusukkama ilinniarnertuunngorniarfimmi atuarpunga, fiistertarneq nuannisaarnerlu pivallaanngilakka. Aallussisorujussuuvunga, taanna oqaluttuarpoq.

Taamaammallu Københavnip Universitetiani biologinngorniarfimmi tigutikkami angorusutaa piviusunngorpoq.

- Pikkunarnerulaarpoq. Taava ukiut nuannersut pikkunartullu tulliupput. Biologinngorniarnerma nalaani ukiut nuannivipput, ingammik tallimanngornikkut imerniartarfimmi. Bachelorinngorniarnerma nalaani uinga Niels naapippara, taanna oqarpoq.

Aappariit ukiut 15-nit anguaat marlunnillu meeraqarput, Augo Ivillu qulingiluanik arfinilinnillu ukiullit. Aviâja Lyberth Hauptmannip biologitut ilinniarnini 2012-mi naammassivaa, tassanilu arktisk mikrobiologi immikkut sammivaa. Kingorna Danmarks Tekniske Universitetimi ph.d-nngoniarnissamut periarfissarsivoq.

2017-mi ph.d-tut naammassigami Ilisimatusarfimmi atorfeqarallarnissaminut periarfissarsivoq ilaquttanilu peqatigalugit Nuummut nuulluni.

- Ukiut 20-t sinnerlugit Danmarkimi najugaqarsimavunga, Kalaallillu Nunaanni suligama, anaanagalu Nuummiimmat uterusuppunga, Aviâja Lyberth Hauptmann, ukiuni pingasuni illoqarfiit pingaarnersaanni najugaqartoq oqarpoq, atorfigigallagaatalu naammassinerani ilisimatusarfimmi suliffissaaruppoq.

Kingorna USA-mi University of californien Davisimi atorfeqarpoq, tassanilu ilaquttanilu ukioq ataaseq, Pinngortitaleriffillu suleqatigalugu nunatsinni biologinngorniarsinnaanermik aallartitsinissamut 10 million kr-nik aningaasaliivigineqarnissani tikillugu najugaqarput.

Iviangikkut kræfteqalersinnaanera aarlerinaateqartoq 

Aviâja Lyberth Hauptmann sulinngikkaangami qimmini arpaqatigalugu nuannaraa. Maannakkullu pilattartereernermi kingorna timimi qanoq annertutigisumik ilungersorsinnaanera paasinialeruttorpaa.

- Sananeqaatinni allannguut BRCA2 pigaara, taannalu iviangikkut kræfteqalernissamut aarlerinaammik annertusisitsisarpoq. Taamaammat siorna ukioq naalersoq iviangikka peertissallugit aalajangerpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Pisoq sakkortuvoq, timimmalu sungiusarluarsimatinnissaa pingaaruteqarpoq.

- Utoqqaanerulerluni inuuninnilu siullerpaamik pilattartinneq misigalugu nammineq piginnaanima, imminullu paarinissama allaanerusumik akuerinissaanut periarfissiivoq, taanna oqaluttuarpoq.

- Iviangeersinnissap akueriniarnera arnatut qanoq misiginarpa?

- Ajunngilaq. Meerartaareerpunga. Arlaasa akueriuminaatsissappassuk paasilluarsinnaavara. Iviangikkut kræfteqalersinnaaninnik aarlerissutaarunnera nuannarisorujussuuara. Inuunitta ingerlanerani assigiinngitsutigut inuunerup pimooruttariaqartarneranik eqqaasinneqartarpugut. Inuuninnilu ilungersunartunik nalaataqarpallaarsimannginnera pissutigalugu manna uannut taamaassimavoq. Ilaqutariit qimmiata Pandap, Californiami annaassiniartartut qimmiata, arpaqatigisarnerata saniatigut, Aviâja Lyberth Hauptmannip atuarneq nuannaraa.

- Popimik nuannarisalerujussuuvunga, Twilightimik atuakkat pikkugeqaakka Backstreet Boysikkullu suli nuannarisorujussuuakka. Qarasara ilungersorpallaarsimagaangat ima eqqarsalersarpunga: Imminut paarinissamut piffissanngorpoq, taava teenage-fantasymik atuakkat atuarusulersarpakka. Taakku atuanngikkaangakkit inalukkani bakteriat naviananngitsut pillugit ilisimatuussutsikkut atuakkiat atuaruminartut atuartarpakka, taanna oqaluttuarpoq.

Aviâja Lyberth Hauptmannip paasiniaasarnini sulininilu aalluttorujussuujuaannarpai.

- Iperaruminaatsittarpakka. Allanik piginnaasaqanngilanga. Paasiniaaneq sulinerlu pikkoriffigaakka. Piginnaanertuujunngilangali. Qalipaasarlunga nipilersortarlungalu oqarusuttorujussuugaluarpunga, kisianni naamik, taamaanngilanga. Qitinneq nuannaraara, nuannariinnarluguli qitittarpunga, qungujulluni oqarpoq.