Angerlarserfigisamut uterneq

Aqqanilinnik ukioqarluni umiatsiap quleruaata sinaani nikorfavoq, kiinaanut nittaallat torarput puussiarlu timmisartornermini merianngulissaguni sillimmatini kaasarfimmioraa. 

Apeqqilersimavoq, nittaalarujussuarnik, taakkulu qaavanut torarput kapuuteeqqatullu kappunneqartutut misinnarlutik.

Misigisaq taanna arnallu aalisakkanik orsumillu taquaminik qaqitsinerani tikka akuleruttutut misinnarlutik. Umiatsiaq immap sikusimasup quppaatigut ingerlaarpoq, motoorillu qanngulunnera sakiaanut tuttuusisarpoq, aalaakkaasumillu tillernertut iperaruminaatsutut misinnarluni. Umiatsiap quleruaa najummillugu tarrani takusinnaavaa, sikut igaani immamilu taartumi, tamatuma pinerata nalaani qaqqat qanilliartuinnavipput - nipaallutik, takornartaallutik, paasiuminaatsumillu portussuseqarlutik. Ippassaammat puussiamut oqaaseqatigiit ataatsit allassimavai: ”Uanga Uffe, ullumi februaarip qulingiluaanni 1976-imi nalunaaqutaq 9.59 ilaquttakka ilagalugit Kalaallit Nunaannut timmisartorlunga aallarpunga, tassani najugaqassaanga atuartuullungalu.“

Oqaaseqatigiiliani taakku suli paasiuminaatsippai. Anaanaa umiarsuup naalagaata aquttarfiata ataaniittumi issiavoq merianngulluni sequnngerluni, seqinermi kiisami nuisimagami inngiasutsitsilluni. Nukappiaqqap nalunngilaa maanna aallartittoq – inuuneq nutaaq.

Taamak aallartippoq Uffe Sveegaardip atuakkiaa saqqummersinneqanngitsoq – uterfigeqqissavarput.

Uffe Sveegaard Alluitsup Paanut 1976-imi tikikkami aqqaniliinnarnik ukioqarpoq. Ilaqutariit tamaanga nuunnissaat pilersaarutaanngikkaluarpoq. Kalaallit Nunaannili inuuneq ilaannikkut taamaattarpoq: tassanngaannaq aalajangiipallattoqartarlunilu aalajangiussaq ataavartussanngortarpoq. Ataatarsiaa, siornatigut Nanortalimmi qalipaasutut aallartittoq, Alluitsup Paani entreprenøritut suliffeqarfimmik attartornissamut kingusinnerusukkullu tigunissaanut neqeroorfigineqarpoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanniinnerat ukiualuinnarnik sivisussuseqartussaajunnaarpoq. Tassaniinnissaammi killiligaajunnaariasaarpoq.

- Taava piffissaq takkuppat Danmarkimi kostskolemut (najugaqaatigaluni nerisaqaatigalunilu atuarfik, aaqq.) atuariartorumaartussanngorpugut, Uffe eqqaamasalikkersaarpoq.

Imminut tunngatillugu Sorømi kostskolemut aallartinneqarumaarnissani pilersaarutaasimanerarpaa.

Nunaqarfik aalisagalik, qaqqalik fjernsynilillu

Taamanikkut Alluitsup Paani inuit 700-t missaanniipput – ullumikkumut naleqqiullugu amerlanerujussuullutik - tamannalu pingaartumik saarulleqarluarneranik pissuteqarpoq, taakkumi ukiuni taakkunani aalisartunik ilaqutariinnillu nunaqarfimmut kajungilersitsisarmata. Uffemulli nukappiaqqamut aappalaartunik nujaliusumut sungiussiniarneq ajornaatsuinnaanngilaq. Ataatarsiaa nunaqarfimmi pilertortumik ilisimaneqarlualerpoq – aamma Uffep ilaqutai. Nunaqarfimmiorpassuimmi ataatassaata suliffeqarfiani sulisarput. Soqutiginninneq tamanna Uffemut malunnarpoq, minnerunngitsumik atuarfiup anitsiartarfiani.

- Assut artornarpoq, taanna oqarpoq.

- Qinngasaarneqartarpunga meeqqanit inersimasullu ilaannit. Pingaartumik akissarsiffimmi angerlapallakkusuttarpunga. Pisut sakkortusipallassinnaasarput. Nilliasut. Ilaannilu aamma timikkut annersinneqarnerit. Taamaammat ilinniapallapparput nasaqqanissaq.

Namminersornerulernissamut ukiualuit sioqqullugit pivoq, nunasisullu nunaqavissullu akornanni pissutsit ilungersunartut sumi tamaani malugineqarsinnaapput - allaat meeqqat malugisinnaasarpaat.

- Inunnit aperineqartarpunga: ’Namminersornerulluni Oqartussaaneq takkuppat qanoq iliussavisi? Taava Danmarkimut angerlartariaqassaasi. Kisiannili aallanngilagut, pissutsillu oqinnerulinngillat.

1976-imi atuarfimmi qallunaavaqqat klassianni aqqaneq marlunnik atuartulimmi, klassinut arfinilinnut agguataarsimasumi aallartippoq. Piffissalli ingerlanerani qallunaat amerlanersaat peerupput. Naggataatigut Uffe ikinngutigilluagaalu Ken kiserngorupput, Uffelu kalaaliaqqat klassiannut akulerukkiartuaarpoq. Oqaatsit ilinniarpai akuulluarsinnaaniassagami – kingornali nammineq ugguaatigeqisaminik ilikkakkani annaaqqippai.

- Tamanna uggorisama ilagaat. Ilikkakkakkami tammaqqipput.

Taamaakkaluartoq Alluitsup Paani ukiut inooqataaffigisai qaamaneqarlutillu kissalaarnertaqarput. Ikinngutit qaqqami pisuttuaqatigisarneri, apummi misigisassarsiortarnerit, aamma inersimasut ilaginagit pisuinnaq sivisuumik ilinniarfiulluartumillu Alluitsumut – 7 kilometerisut ungasitsigisumut – angalasarnerit. Ukiukkullu sisoraartarnerit misigisaanut nuannersunut ilaapput.

- Misigisat taakku nuannerluinnarput, taanna oqaluttuarpoq oqaatigalugulu kingusinnerusukkut iluaqutigilersimallugit.

Inuunermini kapitali immikkut taasarialik tassaavoq TV-p peqatigiiffianut atatillugu piffissaq – isumassarsiaq ataatassaata illoqarfiullu niuertarfiata pisortaata piviusunngortitaat. 1970-ikkunni Kalaallit Nunaanni tv-qartanngilaq, kisianni videomik immiussivimmik illuaqqamillu pisinikkut DR-ip aallakaatitai – qaammatip ataatsip missaanik kingulliugaluartut – nunaqarfimmut aallakaatinneqarsinnaapput.

- TV-mi aaqqissuisutut atorfittaarpunga Danmarkimiillu aallakaatitassiat immiussat takutittarlugit, aallakaatitassiallu akornani Bee Gees appisimaartuaannarpakka, illarluni oqaluttuarpoq.

Sikorsuaqarnerani filmiliat nutaat takkunnaveernerini Uffep nammineq nuannarinerpaasani isiginnaartissallugit piareersimaffigisarsimavai — pingaartumik Coloradosaga, 15-it sinnerlugit uteqqillugit takutinneqarsimagaluarpataluunniit.

Aallakaatitassiat isiginnaarsinnaajumallugit nunaqarfimmiut fjernsyneqartariaqarput ledninginillu takisuunik illuaqqamut anngussinnaasunik peqartariaqarput, båndit tassani appinneqartarmata. Ledningit ilaat meterit hunnorujut arlallit takissuseqartarput. Aallaqqaammut illoqutigiit aqqaneq marluinnaat ilaasortaaqqaarput. Kingusinnerusukkut hunnorujut arlallit ilaasortaanermikkut isiginnaaqataasinnaapput.

- Aallaqqaammut igalaatta silataaniit inuit qeqqillutik fjernsynertut takugajuttarpagut, Uffe qungujulalluni oqarpoq.

Ukiut tallimat Kujataani nunaqarfimmeereerluni Sorømi kostskolemut nuuppoq, tassanilu ukiuni sisamani atuarpoq, kingornalu Københavnip Universitetiani inatsisilerituunngorluni.

Inuunermini atugaasa Nuummut apuutsippaat

Atimi kinguatungaani cand.jur.-imik allassinnaanngornermi kingorna sivitsunngitsoq Uffe siullerpaamik suliffittaarpoq — AOF Hovedstadenimi, tassani nunasisunik inatsisilerinermik nutserisutut pikkorissaasarpoq. Tassani Amor naapippaa. Taanna Chilemiuuvoq inatsisilerinermik ilinniartussaalluni eqqartuussiveqarfimmi nutserisutut sulilernissaminut atatillugu ilinnialersoq, paasilertorpaalli inatsisilerinermik ilinniarneq pitsaanerpaasoq atuarfiup silataani ingerlatissagunikku.

Sivitsunngitsorlu qaangiuppat nooqatigiipput.

- Naluara suup eqqorsimaneraanga, inatsisililerinerulli avataani susassareqatigiittussaasimavugut, qungujulluni oqarpoq.

Ullut ilaanni ilisarisimasaa Alluitsup Paaneersoq sianerpoq.

- Kalaallit Nunaannut uternissat takorloorsinnaaviuk?

Uffe nangaavoq, Danmarkimimi inuunini nuannaraa, meeraanermilu Alluitsup Paani ikii suli mamivissimanngillat.

- Amoriutiga apereqqaalaassavara, taanna akivoq, akissutigisinnaasani kinguarsarusunnerullugu.

Naatsorsuutigigaluarpaa arnap Chilep narsartaani kiattumeersup Nuummi issittumi inuuneq nuannerunartinnavianngikkaa, angerporli.

Taava aallarput.

Ineqarnermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaqarfimmi inatsisilerituutut atorfinitsinneqarpoq – sivitsunngitsorlu paasivaa Nuuk Alluitsup Paaniit eqqaamasaminit allaanerulluinnartoq. Illoqarfik anginerullunilu ammanerullunilu assigiinngiiaarnerusunut inissaqartitsilluarneruvoq. Ukiut ingerlalluarfiupput. Suliffik siunertaqarluarpoq, ikinnguterpassuaqarpoq qaqqallu suli kajungernarput.

Kingusinnerusukkut atuarfimmik nutaamik namminersortumik pilersitsinermut peqataavoq. Taamani ”Atuarfitsialak” oqallisaangaatsiarpoq, taaguutaa nuanneraluaqisoq Uffe isumaqarpoq ineriartorneq kukkusumik ingerlasoq. Qallunaavaqqat klassii atorunnaarsinneqarput, qallunaatullu atuarneq annikillineqarluni.

- Misigivunga ikiuutaasinnaallunga, taanna oqarpoq.

- Kisiannili uattulli isumaqartut peqatikka ajorsarput.

Arriitsumillu malugiartulerpaa: oqaatsit pillugit piumasaqaateqarnerit sakkortuseqqipput, tamannalu qasunarivaa. Ukiut pingasut qaangiunnerini Københavnimut uteqqippoq.

Ukiup affaani eqqissisimaarneq - nutaamillu aallartinneq

Namminersornerullutik Oqartussani pisortaasimasoq Hans Jakob Helms tikereernermi kingorna ukioq ataaseq qaangiuttoq nalaatsornerinnakkut naapippaa – Sivitsunngitsoq qaangiummat folketingimi atlantikup avannaamiut gruppianni Uffe siunnersortitut sulilerpoq, tassanilu kalaallit folketingimi ilaasortat, Lars Emil Johansen aamma Kuupik Kleist sullillugit aallartippoq.

- Ukiut marluk missaani taamatut sulivunga, taanna oqaluttuarpoq.

- Tamatuma kingorna Ilinniartitaanermut ministeriaqarfimmi inatsisilerituunngorpunga kingusinnerusukkullu ‘Ilisimatuussutsikkut piginnaasalinnik’ suliniutini aqutsisunngorlunga.

Suliniut inuusuttunik immikkut piginnaasalinnik tapersersuiffiusoq, piginnaasanik ineriartortinnissaannut inissaqartitsisoq. Immaqalu aamma tunillannartoq. Tassami suliap ingerlannerani takorluugatoqaq aamma eqeersarneqarpoq: allaaserinninneq. Københavnimullu utereernermi kingorna tusagassiortunngorniarfimmi ukioq siulleq ilinniarpaa.

- Tassani naatsiiassaq siulleq siaruarterneqartutut oqaatigineqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Allaaserinnikkusussuseq annertusiartuinnarpoq. Ukiualuit qaangiummata Amorilu ukiut 20-ngajaat aappareereerlutik qimapput, suliffimminit soraarsinneqarnermi kingorna – pisariaqartumik ingerlariaqqinnissaminut ajanneqarpoq.

- Piffissaq ilungersunarpoq, kisianni allattarnera iluaqutigalugu anigorpara.

Ukiup affaani soraarsitaanermi kingorna akissarsiaqarnini iluaqutigalugu eqqissilluni allaaserisani aallartippai. Siullermik asanninneq pillugu atuakkiorpoq. Kingorna Nuummut 2020-mi nuukkami – pisariaqartumik utertitsissutitut – Alluitsup Paani inuunini pillugu atuakkiorpoq. ”Umiarsuaq tikippoq.” Tassanngaanniillu oqaluttuap matuma aallaqqaataa aallaaveqarpoq.

- Pappiaqqamut allassinnaalerama... soorlulusooq kiisami suut tamarmik inissitsitilersut, taanna oqarpoq.

- Unneqqarissuunissaq sapernarnerpaasimavoq. Misigisimasakka pillugit ilumoorfiginninneq, kisianni kingorna... misigisaq nuanneqaaq.

Qaammatit arfinillit qaangiummata, suliffissaqannginnermilu tapiissutit (a-kasse) takkummata ikiorsiissutinik tunineqartarnera aallartimmat, direktorateqarfimmi suleqatigisimasara takkuppoq.

- Eqqaamaviuk ukiut 20-t qaangiuppata Kalaallit Nunaannut uterniarluta oqaloqatigiikkatta?

Eqqaamasani qamuuna killinneqaatigai, naatsiiassarlu siaruarterneqaqqippoq.

Kinguninngualu Nuummi sulilerpoq, tamatumuuna Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminut Pilersornermullu Naalakkersuisoqarfimmi inatsisilerituutut sulilerluni.

Imminut tumisiorluni ingerlaneq

Uffep pingajussaanik Kalaallit Nunaanniilernera tamatumuuna pilluarnermik misigiffiuvoq. Maanna qamuuna eqqissisimavoq, qamuuna eqqissineq siornatigut misigisimanngisani misigisimalersimavaa.

- Pitsaanerusumik pilimanianngitsumillu inuulerpunga, eqqissisimanerullungalu, taanna oqarpoq.

- Misigivunga suna kissaatiginerlugu nalunnginnerullugu.

Ullut tamaasa assigiimmik aallartittarpoq: nipaatsumik: yoga, eqqarsaatiginneqqissaarneq, atuarneq allannerlu – tamakku tamaasa Namminersorlutik Oqartussat qullersaqarfiannut qulingiluanik quleriilinnut suliffiminukartinnani aqqusaartarpai. Taakku saniatigut aamma timigissartarpoq, timigissartarfimmi – aammalu pingaarnerussagunartutut – qaqqani.

- Qaqqani pisuttuarneq nuannaraara, taanna oqaluttuarpoq

- Tamanna Alluitsup Paanii ukiuni inuuffigisanni ilinniarpara.

Ersarippoq meeraanermini Kalaallit Nunaanni misigisimasani suli eqqaamagai.

- Ikinngutikka danskit qaqqasioqatigigaangakkit sikukkoortussaagaangattalu taakkununnga sanilliullugu najummillaqqinnerusarpunga orlunaveersaarlunga, taama oqarsinnaavugut.

Nunatsinnut utinnginnermini Cheryl Strayedip atuakkiaa Wild — The Story of her Pacific Crest Trail Walking Through the United States atuarsimavaa.

- Soorlu tassani aamma naatsiiassaq alla siaruarterneqartoq.

- Tassalu qaaqquneqartutut misigineq.

Ukiualuit qaangiummata nammineq aqqutissiakkut tassuuna ingerlassalluni piareerpoq ingerlassalluni Mexicomiit Canadamut 4000 kilometerisut isorartutigisoq ingerlavigissallugu.

Sungiusarsimallunilu piareersarsimagami ukiullu affaani sulinngiffeqarniarluni qinnuteqarsimavoq. Taamani ittorisani – maannakkullu naalakkersuisoqarfimmi pisortaanerusoq aperigamiuk, ittuata apeqqummik utertitsiffigisimavaa:

- Sooq biilimik attartorusunngilatit?

Kisiannili Pacific Crest Trail biilerfigissallugu aqqut tulluartuunngilaq. Kiagunneq qasujaanneq tunniutiinnannginnissarlu pisuttuarnermi misigineqartarpoq. Inoqajuitsoq, qaqqat aqqutaat aqqusernillu aputeqarluartut 4000 meterisut portutigisut aqqusaarlugit angalasariaqarpoq. Nillertoq kiattorlu. Pulateriaarsuit, pumat nannullu. Pingaarnertullu: Pisuinnaq aallartariaqarpoq. Nammineq aqqut nassaarisariaqarmat. Pisunnermini pisuttut allat naapippai ingerlaqasiullugillu.

- Angalaneq tamanna uannut uppernarsaataavoq ingerlaqqissinnaaninnut, aammali tarnikkut qanoq piginnaasaqartigininnut.

Unillatsiarpoq.

- Eqqarsarnissamut piffissaqarluarnarpoq, pingaaruteqavissut maluginiarnissaannut piffissaqarnarpoq.

Taamaaliorporlumi. Imminut maluginiarpoq, akissutaalu erseqqippoq:

- Paasivara Nuummiinnera qanoq nuannaritiginerlugu.

Maanna ukiuni tallimani illoqarfimmi tassaniissimalereerpoq, qimannissaanullu pilersaaruteqanngilaq. Aamma suliffini Kalaallit Nunaallu qimassamaanngilai. Tamakku tamarmik atuakkiaani kingullermi, ukioq taanna 60-inik ukioqalertussaalluni upernaakkut saqqummersitaani ”Hvor længslen bor – En pilgrimsfærd på Pacific Crest Trail” allassimapput.

Aatsaat sivisunerusumik pisuttuassaguni imaluunniit ikinngutiminut ilaquttaminullu Danmarkimiittunut tikeraassaguni Kalaallit Nunaata illoqarfiisa pingaarnersaat qimattarpaa. Aasaq mannalu Camio pilersaarutaavoq – 826 kilometerit Spaniami pisuffigissamaarpaa. Aappaagulu USA-mut uteqqissamaarpoq annertuumik pilersaaruteqarluni: Continental Divide Trail.

- Apeqqutaaginnarpoq tamatumuuna pisortama biilerluni qaangissaneraanga, taanna illarluni oqarpoq.