Aningaaserivimmi pisortaq timmissanut qinngutilik

Assarneq inuuimmini tunissutissatut – nukappissamut peqqissumut kissaat eqqumiitsoq! Kisianni Martin Kviesgaard Vestjyllandimi meeraanerminiilli taamaattuuvoq. Tassami ukioq manna maajimi piffissami tassani Skagenip Europami timmissanik isiginnaarfigissallugu pitsaanerpaaviani inuuissiorpoq. Taamaammat Martin inuuimmi timmissanut qinnguserluni tassunga angalaniarpoq. 

Ullumikkut Kalaallit Nunaat angerlarsimaffigaa. Nukappiaraq Holstebromeersoq Grønlandsbankenimi pisortanngorpoq. Nuummi najugaqalerpoq. Naak nunatsinni pinngortitaq uumasoqarluarlunilu angigaluartoq, nunarsuarmi qeqertat annersaanni timmissat assigiinngitsut amerlavallaanngillat. 

Kalaallit Nunaanni timmissat suussutsit 60-t missaannaaniittut piaqqiortarput. Kisianni amerlanerujussuit sarsuasarput. Piumassusertik malillugu imaluunniit anorersuarmit timmissat qaqutigoortut nunatsinni sinerissamut pitinneqartarlutik. Taamaalillutik timmissanik nuannarisaqartut, Martin Kviesgaarditut ittut, timmissanik nutaanik, qaqutigoortunillu siumugaqartarput. Taamaalillunilu aningaaserivimmi pisortamut ulloq nuannersuusarpoq. 

Arraa, aana kiinaaleeraq

- Kalaallit Nunaanni najugaqarnera nuannareqaara. Nuuk angerlarsimaffigilernikuuara. Najukkami timmissat uumasut malinnaaffigalugit nuannaraara. Qinnguteqarnanga aninngisaannarpunga. Illutsinni Saqqarlerni timmissanik isiginnaarfissaqqissumi, illoqarfiup kujammut kippasissortaani igalaap killingani qinnguteqartuaannarpoq, aningaaserivimmi pisortaq ukiuni 23-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasoq oqaluttuarpoq. 

- Kalaallit Nunaanni timmissanik assigiinngitsunik 95-inik siumuinikuuvunga. Isumaqarpunga marlussuinnaat taama amerlatigisunik siumugaqarsimasut, taanna illumi aasarsiortarfittaaminit Stevns Klintimiittumi, maanna feeriarfigisaminit taama oqaluttuarpoq. 

Oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnerput arlaleriarluni oqariasaarnernit unitsinneqarpoq: 

- Arraa, maanna akornuserneqariasaarpunga – kiinaaleeraqarpoq! Kviesgaard oqarpoq. 

Timmiaq tigutsisilik sukkasuupilussuaq, akunnermut 300 kilometerinik sukkassuseqarluni piniakkaminut aarsaarsinnaasoq, aningaaserivimmi pisortap aasarsiortarfia qulaallugu timmivoq, taannalu illu soorunami timmissat soqutiginartup amerlassusaat malillugu toqqarneqarsimavoq. 

- Nå, aajinnga ‘rød glente’ (timmissat tigutsisillit ilaat). Martin Kviesgaard qiimmatsappallaarani oqarpoq. Taanna ullut tamangajaasa timmissamik taamaattumik kusanartumik, pinngortitamik nuannarisallit amerlanersaannik tupigutsatsitsisussamik siumugaqartarpoq.

Timmissat tupinnartut apersuinerup ingerlanerani saqqummertarput. Timmissat illuata avataatungaani Mandehovedimiittumi piaqqiortuunerusut.

Timmissanik 2500-nit amerlanerusunik siumuisimasoq

Timmissanik nuannarisallit issusuunik isaruallit, takulliinaveersaarutinik atisallit aamma qinngussuallit – timmiannguamik nutaamik takuniartut pillugit quiasaarutigineqartuartarput. 

Martin Kviesgaard oqarasuaatikkut illarpoq. Aap, taamatut nuannarinnittuunini ilisarisinnaalluarpaa. Taassuma timmissat nutaat pillugit allattaavia digitaliuvoq. Timmissat pillugit app-imi immikkuullarissumi – maannamut – timmissat assigiinngitsut 2500-t nalunaarsorsimavai. Timmissat qinngummik aamma assiliivimmik Kalaallit Nunaanni imaluunniit nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni angalanerpassuarminit takusimasai.

Pinngortitami misigisaasa annertuut, timmissat nuannaarutaanerisa qinngusersaartittuartarpaat. 

- Nutaaqartuaannarpoq. Timmissat isiginnaarlugit ukiup allanngoriartornerani malinnaaneq nuannersuuvoq. Timmissat ilaat kusanarput. Allat sumi uumasuunerat aamma qanoq uumasuusarnertik pillugit soqutiginarput.

- Timmissat qimerlooraangakkit silap aamma ukiup qanoq ilinerata allanngorarnerat misigisarpara. Tupaallaatissaqartittuartarpaannga. 

Martin Kviesgaard Nuummi angalaartilluni qinnguteqartuaannarpoq. Aamma aningaaserivimmi atisat atortakkani atortillugit. Soqutiginartumimmi nuisoqariasaassagaluarpat!

Angerlarsimaffimminit igalaarsuarmit qinngusersaartarfimmi kangerlummut isikkiviliup saniatigut Nuup eqqaani sumiiffinnik nuannarinerpaasaqarpoq. Nuup Akiani Nipisat timmissanik qimerluuiffissaqqippoq, taanna oqaluttuarpoq. 

Tassani Kviesgaardip toornaviarsuit aamma qingallit kusanartut qimerloortarpai. Nuummi Qallussuarmi nunarsuarmi timmissat sukkanersaat piaqqiortarput, kiinaaleeqqat. Inimit igalaamit nattorallit qaqutigoortuusanngillat. 

Timmissanik takornariartitsineq

Upernaaq aamma ukiaq immikkuullarissunik takujumagaanni timmissanik soqutigisaqartuulluni naleqqupput. 

- Timmissanik qaqutigoortunik takulluni soqutiginarpoq. Timmissat anorersualiussaasimasinnaapput Kalaallit Nunaannullu tikillutik. ‘Vandredrossel’-imik aamma ‘pibeand’-imik Amerikameersumik, Amerika Avannarlermiittartumik nammineerlunga takunikuuvunga.

- Silamiingaatsiartoqartariaqarpoq. Aamma qinngummik nassataqartuaannartariaqarpoq. Soqutiginartunik takunissamut periarfissaqarnerulersitsisarpoq, Martin Kviesgaard, nunatsinni timmissat pillugit paasisaqarnerorusuttunut tamanut taama siunnersuuteqarpoq. 

Timmissanik nuannarisalinnut Qaqortoq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit pitsaanerpaat ilagaat. 

- Kujataani timmissat assigiinngitsorpassuupput aamma naasoqarluarpoq. Tamatuma timmiaqarnerulersippaa, Kviesgaard oqaluttuarpoq. 

Mittarfiit nutaat ammarneri ilutigalugit Kalaallit Nunaat timmissanik takornariartitsinermik atunngisanik periarfissaqartoq, taanna isumaqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni assigiinngitsut amerlavallaanngillat. Kisianni pinngortitamik annerusumik misigisaqarnermut ilanngullugu timmissanik nuannarisallit toornaviarsunnik takullutik nuannarissavaat, taakku timmiaatitsinnit kusanarnerpaat ilagaat. 

Uippakajaarnissamik akiuisartoq

- Maanimi Kalaallit Nunaanni pinngortitaqarlunilu sumi tamaani timmiaqarpoq. Uanga nammineq timmissat nukissanittutut misiginartittarpakka. Nuummi eqqaanilu angalaarnerit tamaasa timmissanik qinaasisarpunga. Tamanna eqqissisimaarnarluinnarpoq. Ulluinnarni ulapiffiusumut oqilisaataalluartoq, taanna oqaluttuarpoq.

Aappaa, Louise Petersen, aamma asimiinnermik soqutigisaqartuuvoq, timmissanillu marseqataasarpoq.

Martin Kviesgaardip misigisaasa nuannernersaasa ilagaat Qeqertarsuup Tunuata kujataani Kitsissunnguani nunarsuarmi imeqqutaalaqarfiit annersaannik takunnissimanera. 

- Timmiarpassuit sumiiffimmi ataatsimi ataatsimoortut takullugit nuannerluinnarpoq. Ullut ilaanni Qaanaamut angalanissara takorluukkama angisuut ilagaat, tassanilu appaliarsoqarfiit annersaasa ilaat takorusuppara. 

Martin Kviesgaardip qinngumminik ‘kondorit’ angisoorsuit 3,5 meterit tikillugit takissusilinnik sululinnik Amerikap Kujalliup kujasinnerpaartaani siumuisimavoq. Bhutanimi 5000 meterisut portussusilimmi pisussimavoq. Kisianni appaliarsunnik suli takusimanngilaq – timmissat taamaallaat 150 graminik oqimaassusillit, Kalaallit Nunaata avannaani amerlasoorsuullutik timmisartut.

Timmissat illersugarigai

Timmissat atugaannik pitsaasunik pilersitsinissaq Martin Kviesgaardip pingaartitaraa. Ukiut 20-t sinnerlugit Fugleværnsfondenimi siulersuisunut ilaavoq, danskit kattuffiat Danmarkimi nunatanik pisiortortartoq, timmissat atugarissaarnerunissaannik siunertaqartumik.

Kviesgaard nammineq piniartarpoq, inuusuttuunerminilu Danmarkimi aallaammik eqqaasartartut nunanut allanut unammisartuinut ilaasimavoq. Kisianni Kalaallit Nunaanni timmiaqassutsimik attassiniarluni annertunerusumik iliuuseqartoqartariaqartoq, taanna isumaqarpoq. Timmissat aamma uagut immitsinnut eqqarsaatigaluta. Timmissat pinngortitami annertuumik misigisaqartitsisinnaapput. Takornarianillu soqutiginnilersitsillutik. Nunatsinni timmissat pillugit Facebookimi qupperneq 2800-nik malinnaasoqarpoq. Soqutiginninneq annertusoq tamatuma takutippaa. 

- Piujuartitsisumik piniarneq ajornartorsiutaanngilaq. Kisianni pinngortitap atuiffigivallaarnissaa mianersuutissavarput. Appanniarneq ajornerpaavoq. Suli ikiliartorput. Tamanna alianarpoq. Mitit akerlianik amerliartorput, ukiorpaalussuarni upernaakkut eqqissisimatitaanikuunera pissutaalluni. Nuummi takusakkavut amerliartuinnarput. Taamatut ingerlassaagut, Martin Kviesgaard taama isumaqarpoq. 

Inuusuttuunermini Vestjyllandimi Vind Hedemi ‘urfugle’-t kingulliit takusimavai. Taakku nungussimapput, pinngortitaq uumaffigisaat piujunnaarmat. 

Timmissat uumasut eqqumiitsuupput, inunnit tupigineqartuarsimasut. Tassuunalu aamma Kalaallit Nunaat immikkuullarissumik takusassaqarpoq – naak timmissat assigiinngitsut amerlanngikkaluartut, Martin Kviesgaard isumaqarpoq.