Annoraamernit akiisa annoraaq qaqortunngortippaa

Ukiut 100-t sinnerlugit matuma siornatigut Ujuut Møllerip amerlanertigut Nuummi najugaqarfigisamini assilisani siulliit assilivai. Tamanna ullumikkut assinik isiginnaartunut 1889-p 1935-imilu toqunissaa tikillugu immikkuullarissumik inuunermik takutitsivoq. 1867-imi inuuvoq.

Taama Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu katersugaasivimmi pisortaq Hans Lange, Katuap qaammatikkaartumik aaqqissugaani Ileqquvumi oqaluttuarpoq. Peqatigisaani Ujuut Møllerip assilisaasa 3200-t ilamininngui katersugaasiviup pigisai seqertitsivikkut takutinneqarput. 

Assit 3200-t taamanikkut Ujuup assiliisarnerata nalaani nunarput tamakkerlugu 15.000-inik inoqarneranut sanillersuunneqassapput. 

Ujuut Møllerip taamanikkut AG-p ukiuni untritillit affaanni – eqqorluartumik ukiuni 49-ni aaqqissuisuata Lars Møllerip ernerimmagu qungujuutissaavoq. Lars Møller 1873-imi aaqqissuisunngorpoq 1922-milu 80-ingajannik ukioqarluni aaqqissuisuujunnaarpoq. Soorunami aamma taanna nulialu, tassa Ujuup arnaa assit akornanniipput. 

Angutitut taamanikkut inuusuttut Ujuut Møller assiliisarnerinnarmik ingerlataqanngilaq. Naqiterisuuvoq, nutserisuulluni, timmiarsiuulluni politikeriullunilu.

- Ujuup assilisaanut siullernut Seminariami ilinniartut ilaapput, Hans Lange oqaluttuarpoq, taassumalu aamma taakku atisaat oqaaseqarfigai.

- Angutit amerlanerit aatsaat 1910-p kingorna qaqortunik annoraaqartalerput, 1910-lu sioqqullugu taartunik qalipaatilinnik annoraaqarnerusarput, taanna oqarpoq, taassumalu qalipaatit taartut qallunaat habitiinut assingutitserusunnermik toqqammaveqartoq nassuiaatigaa. Tamannalu sioqqullugu annoraat qernertuusarput.

- Annoraat 1920-p kingorna qaqortunngorput, annoraaminermi qaqortoq qernertumit akikinneruvoq, Hans Lange oqaluttuarpoq.

Utaqqineq 

Assit ilaanni taamanikkut angut ilisarisimaneqarluartoq takuneqarsinnaavoq, taannalu tassaavoq Rasmus Berthelsen, Kikkimmik taagorneqartoq, seminariami ilinniarsimasoq, ”Guuterput” taalliortua erinniortualu. Ilaquttani peqatigalugit assilisippoq. Taamanikkut assilisittut amerlasuut sooq issiasarnerat eqqumiigigaanni, taamanikkut atortut angisuujunerat, oqimaannerat passukkuminaannerallu tamatumunnga patsisaavoq.

- Nikorfassagaanni assilisinnermi uninngalluinnartariaqarpoq, Hans Lange oqarpoq. Ilaqutariit Berthelsenikkut assilisinnerminni taamanikkut Nanortalimmit Upernavimmut assuutaasut atisaraat. 

Annoraaq, amernik qarliit kamiillu qernertut Rasmus Berthelsenip atugai angutit assuutigaat. Arnallu kalaallisuut assuutigaat. Avannaarsuani Tunumilu atisat allaanerupput, Hans Lange oqaluttuarpoq, imalu nangilluni.

Taava angerlarsimaffik eqqartussavarput. 

Katersugaasiviup ilaatigut kalaallit qallunaallu angerlarsimaffiisa sanillersuunnerannut Ujuut Møllerip assilisai atorpaat. Taamaalilluni katersugaasivik angerlarsimaffittut takutitamik, ullumikkut katersugaasivimmi takuneqarsinnaasumik ilusilersuivoq. Inuit kulturikkut pingaarutillit assingisa nivinganerat kulturit assigiinngitsut assigiissutigaat, soorlu assersuutigalugu Samuel Kleinschmidt Grundtvigilu. 

Paarsisut Landsrådillu assiutigineqarput. Paarsisut tassaapput piffimmi aqutsisut 1857-imit 1911-mut atuuttut. Paarsisut annoraaq qernertoq nasarlu uniformerigaat Hans Langip oqaatigaa. 1905 sioqqullugu landsrådini qaqortumik annoraallit akuttusut kingusinnersukkullu amerlanerit qaqortunik annoraaqartut assit takutippaat. 

Ullut suliffiit arfinillit 

Hans Langilli atisat assini atorneqartut taamanikkut ulluinnarni atorneqartartunit allaanerunerat Katuamut orniguttunut erseqqissaatigaa. Assini assuutit atorneqartartut tassaapput sapaammi sulinngiffeqarnermi atorneqartartut. Inuit KGH-mi sulisut assersuutigalugu sapaatip akunnerani ulluni arfinilinni ullaakkut arfinernit unnukkut arfinernut sulisarput, sapaammilu sulinngiffeqarnermi assuutit atorneqartarput. 

Palasilu Christian Rosing aamma assilineqarsimavoq, taanna ukiorpassuarni Tunumi palasitut sulivoq. Palasip taassuma Tunumiorpassuit kristumiunngortippai. Kingorna ernera aamma palasinngorpoq aammalu Tunumi sulilluni. Taamattaaq Mathias Storch Ujuut Møllerip assilisimasaanut ilaavoq. 

Tamatumalu Hans Lange Thulep eqqaanut ikaartippaa, piffillu tamanna aatsaat 1909-mi Gustav Holmip palasitut tikinnerani nunasiaateqarfimmut ilanngunneqarpoq. Tassa Hans Egedep tikinneranit ukiut 200-ngajaat qaangiunneranni. Tamannalu aamma assiliortorneqarpoq. Tassa 1921-mi ukiunik 200-nngortorsiorluni nalliuttorsiorneq. Ukioq taanna qallunaat kunngiat taassumalu ilaqutai siullermeerlutik Kalaallit Nunaannukarput.

Aviisi ullormut saqqummersartoq Politiken ulloq 2. juli 1921 kunngip tikeraarneranit filmiliaq aallaavigalugu ima allaaserisaqarpoq:

- Christiaat qulingat admiralit uniformiannik atortoq timmissallu meqquinik kusassakkamik nasaqartoq kalaalerpassuarnik nuannaartitsivoq. Kalaallilli Nunaanni qallunaanut naligiissitaanissamut annertusiartortumik kissaateqartoqarpoq – peqatigisaanillu kunngip tikeraarnera aamma Kalaallit Nunaata qallunaat nunasiaattut nunani allani akuersinissamik soqutigisaqarnermik ingerlatsiffiuvoq. Kunngillu nammineq qaannamik takutitsinerpassuit piniartunut nersornaasiinerpassuarnik, pujortaatinik savinnillu tunioraanini nuannaraa. Ujuut Møllerip aamma Knud Rasmussenip William Thalbitzerillu ullorsiornermi Nuummiinnerat assilivaa. William qallunaatut habiteqarlunilu kameqarpoq.

Aternik ikiuineq 

Arktisk Institut Københavnimiittoq aamma assiisivissuani, ukiuni kingusinnerusuni sanarfisimasani pillugu minutsialunni saqqummiinissamik periarfissinneqarpoq. Tassani assinik suliniuteqarnermi aqutsisoq oqaluttuarisaanermillu ilinniagartooq Stig S. Rasmussen Jette Bangip nakorsallu Th. N. Krabbep assilisaannik ikittunik takutitsivoq. Krabbe nakorsaavoq qallunaaq Kalaallit Nunaanni ukiuni qulikkaani marlunni najugaqartoq. Ukiut amerlanerit Nuummiippoq. Assersuutigalugu 1899-mi arnat nivattut assilisimavai. Meterinillu arlalinnik portutigisumik apisimavoq. 

- Arktisk Museumimi asserpassuarni kikkut assilineqarsimanersut ilisimanngilarput. Assiniittut kikkuusut nalunngikkussigit, attavigisigut taamaalilluta paasiaqarlutalu kikkut assimiinnerat allassinnaalissavarput. Tamanna tamatta iluaqutigissavarput, taanna isiginnaarutikkut attavikkut oqarpoq. 

Jette Bangip assilisaani nunatsinni pisiniarfik tigooraaginnartarfik siulleq aamma takuneqarsinnaavoq. Taanna Nuummi 1961-mi assilisaavoq. Taamanikkut niuertitsisup pisiassanik aallertarneranit nammineq pisiassanik tigooraasarnermut ikaarsaartoqarpoq. Jette Bang Kalaallit Nunaat tamakkerlugu angalaarsimavoq, assillu taakku Artisk Institutip assinik katersaani takuneqarsinnaapput.