DNA-mik misissuinikkut ataatani nassaarigaa

Hans Geisler Pisiffimmi ukiunik 50-inngortorsiornera nalliussineqarpoq. 

Imaappoq inuusuttunnguullunili Den Kongelige Grønlandske Handelimi, KGH-mi, sulilersimavoq.

Tamanna tusagassiortup angummut attaveqarneranut pissutaavoq. Ukiummi 50-it suliffeqarfimmi ataatsimiinneq ullutsinni takornartaavoq. Angullu immikkuullarissumik oqaluttuassaqartoq paasinarsivoq, tassami DNA-mik misissortinneq iluatsilluarneranik oqaluttuassaqartoq meerartaarnissamillu kissaateqarnerup attortinnartumik oqaluttuassartaqartoq paasinarsivoq.

Hans ukiorpassuarni Sisimiuni najugaqarsimavoq Aasianneersuullunili.

- Sisamat missaannik qaammateqartunga meersarsianngortinneqarpunga. Angajoqqaarsianni soorunami peroriartorpunga. Qaamasuunera angajoqqaamalu simertuunerat eqqumiiginngisaannarsimavara. Aatsaat anginerulerama, Hans oqarpoq.

Taamani taaneqartartutut uersagaanini, ataataqannginnini meerarsiaaninilu pillugit Hans nikassarneqartarsimavoq. Pissusilersorneq meeqqamut akioruminaatsorujussuaq.

- Taamaalluni niviarsiaqqamik pulaartoqarpunga. Tallimanik arfinilinnilluunniit taamani ukioqarpunga assullu ittoorlunga. Taamaammat kiilerimut toqqorpunga. Eqqaamaqqissaarpara qaamasuusoq kjoleqartorlu. Kingorna paasivara anaanavinnit aleqaralugu. Taamani paasivara angajoqqaama meeraviginngikkaannga, Hans oqaluttuarpoq.

Quersuarmi sulilerusuttoq

Meeqqat atuarfianni ingerlalluaraluariarluni ukiut kingulliit marluk Hansimut pitsaavallaarsimanngillat. Quersuarmi atuarfimmit sulinermik sungiusarnera Hansip siunissaanut aalajangiisuuvoq.

- Suliffik nuannersorujussuuvoq. Inuusuttut utoqqaallu nuannaartuaannarput. Isumaluttoqarani. Truckip saniatigut sulineq assassorneruvoq. Allassinnaallungalu kisitsilaarsinnaagama nioqqutissanik tigooraaneq, allattuineq misissueqqinnerlu nuannarisorujussuuakka.

Hansip quersuup ittua Kristian Dorph, aperaa aasaanerani atuanngiffeqaleruni sulisinnaanerluni. Ilisimatinneqarpoq atuarunnaaruni suliartuinnassasoq.

- Ulloq 15. maaji 1975 suliartorpunga. Aningaasarsiat amerlanngillat kisianni anaanannut tunniussaqalaarsinnaagama ajunngilaq.

Hansip angutaa aalisartuullunilu piniartuuvoq. Hansi sulilitsiaannartoq aggerpoq aavariaqatissarsinngitsoorsimalluni. Hans ittuminit ataatanilu aavariarnissamut akuerisaavoq, uterunilu suliartuinnassasoq oqarfigalugu.

- Tatiginninneq taanna uannut isumalerujussuuvoq. Soorunami suliartoqqippunga.

- Umiarsuaq tulakkaangat akunnermusiagut 2 kr.-mik ilaneqartarput. Taamaammat umiarsuaqqartillugu sulineq nuannernerusarpoq. 18-iliigama aningaasarsiakka amerlingaarmata pilerigisannik imminut pitsissinnaanerlunga anaanaga aperaara, Hans illarluni oqaluttuarpoq.

Taamani Brugseniliarpoq Seikomik meqqilimmik paffimmiorsiniarluni.

- Qanoq akeqarnersoq eqqaamanngilara, kisianni angisoorujussuarmik pinnassimasutut misigaanga.

Quersuarmi suleqatit sisamat Hansimut isumaqarsimaqaat sulinermullu ilusilersuisuusimallutik.

- Quersuarmi sulilerama utoqqaanerusut Ove Svane, Henrik Ostermann, Gedion Steenholdt aamma Storm Rosbach suleqatigilerpakka. Sulinermut ataqqinninninnik tunngavileeqataapput iluamillu sulinerup pingaaruteqassusaanik ilinniartillunga. Akornatsinniikkunnaarnikuupput taamaammallu qujaniarnera taakkununnga ingerlateqqissinnaanagu, Hans oqaluttuarpoq.

Nammineq nuannarilluakkaminik aamma nuannersorpassuaqarsimavoq ikasarnerpassuaqarlunilu.

- Ittora illarumatuujuvoq - uattut. Umiatsiaqarami ukiuunerani quersuarmiitittakkaminik, pisataalu sumut tamaanga siaruaattarput nassaarisinnaajunnaarlugit.

- Taamaalluta juullimut tunniussassanut tigooqqaavugut uangalu tunisussanngorpara, taamanilu pisatai katersorpakka karsimullu poortuullugit. Tummeqqakkut majuutsillugit tunisittussaq usornarnerarlugu oqarpoq. Nammineq pissaralugit aali. Ammaramiuk qitutsiliivilluni. Ajuallanngilarluunniit. Tunioraattarneq taamanili nuannernerulerpoq, Hans illarluni oqarpoq.

Ilinniagaqanngilaq

Hans Geisler quersuarmiinnermini qaffakkiartorpoq immikkoortortanilu assigiinngitsuni ukiut ingerlanerini akisussaaffeqalerluni.

- Ilinniarianngisaannarpunga Danmarkiliarnissara soqutiginnginnakku, meeraallungami marloriarlunga aallartitaasarnikuuvunga, siullermik qaammatini pingasuni tullissaanilu ukioq ataasingajammi. Ilinniagaqannginnerali ajoqutiginngisaannarpara. Uannut iluaqutaaginnarsimavoq.

- Nunaqarfinnut pilersuineq 1989-imi allanngorpoq, taamani suleqatigalu Aron Møllerilu ukiukkut qamuteralannik assartuisaleratta. Taamani sikkorissorujussuuvoq. Allakkanik assartuineq aamma ingerlapparput.

Hans quersuarmiinnermini inuunermut ikinngutitaaraa Rudolf Olsen. Tassani sulinermini nuliani Bikki, KGH-mi aamma sulisoq, naapippaa. Taamani 19-it missaannik ukioqarpoq.

Allanut sanilliullugit meerartaarniarnerat kingusippoq. Marluullutik nakorsamit sutigut tamatigut misissorneqarput. Paasivaat nulia mannissaqarfiup aqqutaani aseruuttoornikuusimasoq mannissap kaanngarnerani ajornartorsiortitsisumik.

- Nuliara spiralilersorneqarsimasunut ilaavoq mannissallu aqqutaa milissimalluni. Danmarkimut 1984-imi suliaritikkiartorpoq ammarsartikkiartorluni. Suliaritinnginnermini misissorneqarpoq tassanilu pinngortoqarsimasoq 1 mm-imik angissuseqartumik nakorsat nassaarlutik. Sunaaffa angajulliliassarput.

- Nuliama Danmarkimiinnermini atsani tikeraarniarlugu aalajangerpoq. Qimuttuitsornermini sajupillattorluni katatsilersutut misigisarsimavoq. Bikkilu maanna sisamanik meeraqarpugut – panigut marluk ernigullu marluk. Angajulliliarput 1984-imi decembarernisaavoq nukarliliarpullu 1991-imi oktobarernisaalluni. Marlunnik aamma ernutaqarpugut tallimanik 16-inillu ukiulinnik.

Meeqqat tusilartut marluk

Hans nulialu Sisimiunut 1995-imi nuussallutik aalajangerput meeqqatik marluk tusilarnerat pissutigalugu. Sisimiunimi tusilartunut atuarfeqarpoq. Ernerat Aqqalu kingorna autismeqartoq aamma paasineqarpoq. Autismeqarnera siornatigulli nalimmassarfigisareersimavaat pilersaarutaanngitsunimmi ernerat suliaqarsinnaasimanngilaq.

- Tusilarlunilu autismeqarnera ilungersunarsimavoq. Tusaasaqarsinnaasimagaluarpat oqinnerusimassagunaraluarpoq. Kingorna sunik pisinnaatitaaffeqarnersoq paasisaqarsimavugut. Inuunermili atugassarisagut taakku atugariinnagassatut isigisimavavut, Hans oqaluttuarpoq.

Ilaqutariit Sisimiunut nutsinnginneranni quersuarmi aqutsisutut atorfeqalernissani qulakkeqqaarsimavaa, taamani KNI-mit ingerlanneqalersimasumi.

- Pisiniarfinnut nioqqutissanik inniminniinermik suliaqarpunga. Inniminniinerit tamarmik taamani nammineerluta ingerlattarparput, taamaammallu allattugaatiginngikkaanni suut tamaasa eqqaamasussaallugit. Pisiniarfiit nioqqutissanik nunguutsisuunnginnissaat qulakkeertussaavara. Taava Sisimiormiut qungujulassapput. Assersuutigalugu naatsiianik nunguutsisoorutta inuit qungujussaqannginnerusarput, Hans qungujulluni oqarpoq.

Digitalinngorsaanerup sunniutai

Aasiammiut Sisimiormiullu naammagittarsinnaassusaasa nikinganerat Hansip eqqaamavaa. Aasiannut qaammatinut tallimanut ukiukkut pilersuisoqartarpoq nioqqutissallu pisoqalisinnaasarlutik. Sisimiormiut nioqqutissat pisoqalilaarsimappata naammagittaalliortarput.

- Illoqarfimmiit illoqarfimmut atugassarititaasut assigiinnginnerat tassuunakkut malugisinnaavara, Hans nassuiaavoq.

1990-ikkut tikillugit qaammammut ataasiarluni umiarsuaqartarpoq. Ukiut tusindtit nikinnginneranni sapaatit akunnikkaarlugit umiarsuaqartalerpoq.

- Pilersuinerup qaammammut siaartariaarunnerannik tamanna nassataqarpoq. Pisiffimmit nioqqutissanik inniminniisarneq kingorna allanngortinneqarpoq atorfiga pisariaarulluni. Spar Piniutini aqutsisutut atorfimmik neqeroorfigineqarpunga, sulilu tassaniillunga, oqarpoq.

Hansip atorfini nuannaraa pisiniarfimmullu piniutinik nioqqutissanillu allanik nammineq inniminniisarluni. Digitalinngorsaanerulli pitsaasuinnaanera apeqquserpaa.

- Nioqqutissanik pisariaqartinneqartut digitalinngorsarneqarmata nioqqutissat suut qanoq amerlatigisut inniminnerneqassanerat nammineq naatsorsorneqarsinnaalerlutik ilisimasakka misilittakkakkalu aallaavigalugit tamanna apeqquserpara. Namminermi aamma kukkusinnaagaluarlunga digitalinngorsaanerup suut tamaasa 100 procentimik aaqqissinnaanngikkaa takusinnaavarput. Allattorneqartut kukkuneqarpata qarasaasiamit kukkusumik naatsorsorneqassapput. Taamaattoqartillugu kisitsisit nikingassuteqalersinnaapput nioqqutissaatinullu sunniuteqarsinnaallutik.

- Qarasaasianut nuunnerput pillugu quianartumik oqaluttuassaqarpoq. Kisitsisit allattorneqarput oqarpullu nioqqutissat tassa umiarsuup tulliani tikissasut. Nioqqutissallu tikipput – ilaanarput tikipput. Amerlangaarmata quersuarmi inissaarullugit. Silami qajuusanik poortuisariaqarsimavugut. Nuanniivinngilaq, Hans qungujorujussuarluni oqarpoq, oqarlunilu nutaanut ikaarsaarnerit taamaattunik sunniuteqarsinnaasut. Kingorna paasineqarpoq Dagrofami inniminneeriaaseq nunatsinni pissutsinut naleqqussarneqarsimanngitsoq. Poortaq 2 kg-kkaanik qajuusanik imalik Dagrofami tiguneqarsimavoq qaleriit ataatsit poortanik 16-inik imalik.

- Qujanartumik nioqqutissat aserujasuujunngimmata. Nioqqutissalli silamiiginnarmata unnuarsiortariaqartarsimavugut.

Kalaaleq qaqortumik amilik

- Kalaaliullunga oqaraangama tarrarsuutikkut imminut takujuaannanngilanga aappalorujunnerusumik ameqaraluarlunga. Kalaaliuneqqusaatilillaraangata qinngarisarpakka. Ilai oqartarput DNA-mik misissuinikkut kalaaliussuseq aalajangersarneqassasoq. Isumaqarpunga kalaaliussuserput procentinngorlugu annikillisimassaqisoq.

Hans oqaluttuarpoq qanoq kalaaliutiginini DNA-mik misissortinnikkut paasisimallugu. Inernerusulli taannartaa inuttaanut alajangiisuusimanngilaq.

- Misissuineq aqqutigalugu ataataviga nassaaraara. DNA-ra ukiut marluk pingasut matuma siorna misissortippara. Immersoriarlugu nassiuppara. Nuliara aamma misissortippoq, oqarpoq.

Paniata DNA-mik misissuinerit aquppai ullaallu ilaanni SMS-erpoq qallunaanik illooraqartoq.

- Kinguliaat eqqumiippoq Schmidtimimmi kinguliaqarput. Kinguliaata allaanerujussuusoq takorloortarsimagunarigaana, panimmalu Schmidt tusarniigisorujussuullugu. Illooraara Jakob allaffigaara najaminullu allaqquaanga, taassumammi aqutarimmagit. Rikkemik ateqarpoq. Facebookimi assikka misissupallassimavai ingerlaannarlu ataataga assigigiga takusinnaasimallugu. Uppernarsarniarlugu DNA-mik misissuinissarluunniit pisariaqanngilaq.

Ukioq taanna Hans Bikkilu Københavniliarput ilaqutartaatik naapikkiartorlugit.

- Decembarimi Københavnimiinnikuunngilanga, nuliamalu misiginikuugamiuk uannut aamma misigitikkusuttarsimallugu. Juullerpalaarnerani ilaquttakka naapikkusullugit taamaammat eqqarsarpunga. Ataatannit najaqarlungalu nukaqartunga najanniillu soraluaqarlunga paasivara.

Ataataa kræfteqartoq

Kingorna Hansip ilaqutaasalu Hansip angutaa Sverigemut illunnguanut tikeraarpaat. Aasaavoq nuannersaarpullu nereqatigiittarlutillu.

- Illumik attartorsimapput ulluni pingasuni sisamani tamattaasinnaaniassagatta. Ataataga tassanngaannaq ilaqutarpassuaqalerpoq.

- Ataataga suli inuummat tupinnartortujussuuvoq. Ukiukka aallaavigalugit isumaqarsimagaluarpunga ataataarutereersimassalunga. Kinguaavinik naapitsinissara nuannaarutigiinnassagaluarlugit. Kisianni taamani suli peqqippoq. Ataataga uannit ukiunik 18-inik utoqqaaneruinnarpoq anaanagali ukiunik pingasunik sisamanik utoqqaanerulluni ataatanniik.

Ataataq erniusorlu assigiingaaramik assigiinnik atisaqarput isaruaqarlutik quiagisartagaallu assigiillutik.

- Pinngorfiga paasillugu… Illariaasera quiagisakkalu assigiittut… Facetimeqatigeeqqaaratta oqarpoq: »Soorlu tarrarsuinnarluni«, illarluni oqarpoq, nangillunilu:

- Atisagut pissusivullu assigiipput. Nuanneqaaq, oqarpoq.

Ilaquttani ulloq manna tikillugu attaveqarfigisarpai ataatanilu Facetimeqatigiillattaasarlutik.

- Kingullermik tikeraaratsigu naammagittaalliortorujussuuvoq. Sunaaffa puammigut kræfteqartoq. Katsorsartikkaluarpoq, kisianni aammigut saanermigullu aamma kræfteqartoq paasineqarpoq.

- Ilumut ataatagigiga naqissuserniarlugu DNA-gut misissorneqassasut ilagut isumaqarunaraluarput assigeeqaagummi. Paasinarsissaaq. Nuannaarutigiinnarpara angumerigakku, naggasiivoq.