"Eqqumiitsuliorneq
misigissutsinik suliaqarnermik, isummanik saqqummiussinermik isumassarsiat
aallaavigalugit attaveqarnermik eqqarsaatigiuaannakkanillu timitaliinermik
atorneqarsinnaavoq.“ "Eqqumiitsuliorneq inuiaqatigiinni
ileqqutigulluunniit pissutsinut allatut isiginnissinnaalersitsisarpoq imaluunniit
paasisatsinnik annerulersitsisinnaalluni. Misigissutsitsinik
aniatitsiviusinnaavoq itisuumillu eqqarsaatiginninnissamut
inissaqartitsilluni.“ Googlemi eqqumiitsuliorneq pillugu ilaatigut taama
allassimasoqarpoq. Oqariartuutit takussaanngitsut annertuut inuit tarninginut
qalipaatinik, ersersitsinermik misigissutsinillu pisuunnguallatsitsisut.
Nuummi
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfiup pingaarnertut inuiaqatigiit kalaallit,
aammali nunarsuup sinneraniittut, eqqumiitsulianik assigiinngitsorpassuartigut
ersersitsisunik pilersortarpai. Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfiup pisortaa
Ivínguak Stork Høegh taamaammat anguniagaqarpoq.
"Eqqumiitsuliorneq
misigissutsinik suliaqarnermik, isummanik saqqummiussinermik isumassarsiat
aallaavigalugit attaveqarnermik eqqarsaatigiuaannakkanillu timitaliinermik
atorneqarsinnaavoq.“ "Eqqumiitsuliorneq inuiaqatigiinni
ileqqutigulluunniit pissutsinut allatut isiginnissinnaalersitsisarpoq imaluunniit
paasisatsinnik annerulersitsisinnaalluni. Misigissutsitsinik
aniatitsiviusinnaavoq itisuumillu eqqarsaatiginninnissamut
inissaqartitsilluni.“ Googlemi eqqumiitsuliorneq pillugu ilaatigut taama
allassimasoqarpoq. Oqariartuutit takussaanngitsut annertuut inuit tarninginut
qalipaatinik, ersersitsinermik misigissutsinillu pisuunnguallatsitsisut.
Nuummi
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfiup pingaarnertut inuiaqatigiit kalaallit,
aammali nunarsuup sinneraniittut, eqqumiitsulianik assigiinngitsorpassuartigut
ersersitsisunik pilersortarpai. Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfiup pisortaa
Ivínguak Stork Høegh taamaammat anguniagaqarpoq.
-
Eqqumiitsuliornermik ilinniarfiup allilerneqarnissaanik pilersaarut
aallarteqqippara. Titartakkat pilersaarutillu tamarmik inissereerput.
Aningaasat utaqqiinnarpavut. 2026-mi pissasoq kingullermik
paasissutissiissusitigineqarpoq.
ILINNIARNERUP INGERLARNGA
Ilinniarnermi
periutsit assigiinngitsut ilinniartitsissutaasarput. Ilinniartut titartaarnermi
aqerluusat assigiinngitsut – manngertut aqitsut qanorlu atorsinnaanerat
ilinniartarpaat. Tamatuma kingorna qalipaatinik ilinniartitsisoqartarpoq,
tassani qalipaatit pingaarnerit tassaasut aappalaartut, sungaartut tungujortut
aallaavigalugit qalipaatinik assigiinngitsunik akuleriisitsilluni pilersitsineq
ilinniarneqartarpoq. Taava qaamaneq tarrallu, illussanik titartaanermi
periutsit ilusilersueriaaserlu abstrakti, qalipaatit imilertakkat, qalipaatillu
akrylit aamma marrarmik, ukkusissamik saanermillu ilusilersuineq
ilinniarneqartarput. Titartaasarnermi ilinniartut ujaqqat, kanngussammik,
qisunnik linoleumimillu atorlugit kigartuinermik naqitsinermeillu ilinniartarput.
Kingullertut ilinniartut qanoq imminnut ilisaritittarnissartik,
eqqumiitsuliatik qanoq saqqummiuttassanerlugit aamma qanoq
saqqummersitsinissamik pilersaarusiortassanersut saqqummersitsisassanersullu
ilinniartinneqartarput.
Eqqumiitsuliornermik
Ilinniarfimmi tunngaviusumik ilinniagaq nunani allani
ilinniartunngorsinnaanermik ammaassisarpoq.
-
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmi ilinniarneq aaqqissugaanikuunngilaq,
taamaattumik Aarhus Kunstakademi suleqatigalugu ilinniarnermi
aaqqissuussinermut tunngaviusoq suliarisimavara, maannalu kalaallisut
nutserneqarsinnaalerpoq. Ilinniarfik allilerneqarpat tunngaviusumik ilinniarneq
ukiunik marlunnik sivisussuseqalissaaq. Tamanna atuutilerpat
Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmut ilinniartut marloriaatinngorlugit
tallimaniit qulinngortissinnaalissavagut, Ivínguak oqarpoq.
Piffissanngortoq
Hans Lyngep
Bodil Kaalund suleqatigalugu Grafisk Værksted 1972-imi pilersippaa. Hans Lyngep
takorluugaa tassaavoq illoqarfissuaq Nuuk alliartorumaartoq,
eqqumiitsuliortullu – nunarsuarmi eqqumiitsuliortut assigalugit –
illoqarfissuarmi alliartupiloortumi Nuummi katersuussinnaassasut.
Eqqumiitsuliortut suliaminnik naqitsiviutigisinnaasumik sannaveqarnissaat
siunertaavoq.
Grafisk
Værksted 1981-imi Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfinngortinneqarpoq ukiumut
tallimanik ilinniartoqarsinnaasumik. Ilinniarfik suli tunngaviusumik
ilinniarfiuvoq, piffissallu ingerlanerani periutsit assigiinngitsut
ineriartortinneqarsimasut ilinniartitsissutaasarlutik.
-
Taamaattumik ilinniarfiup allilerneqarnissaa piffissanngorpoq. Ilinniarfik
pilersinneqarmalli allanngorsimanngilaq. Hans Lyngep takorluugaa
piviusunngorsimavoq. Eqqumiitsuliortut amerlasuut Nuummi katersuuttarput
Eqqumiitsuliornermillu Ilinniarfimmut ukiumut qinnuteqartorpassuaqartarpoq
tallimaannaalli akuerineqartarlutik.
- Eqqumiitsuliortut
pikkorissut amerlasuut ilinniarfimmut akuerisaaneq ajornerat uggornarpoq.
Misigivunga qamuuna pigisatsinnik annaasaqarluta. Sumummi pisarpat? Immaqa
allamut ingerlaqqittarput. Allilerneratigut inissat amerlanerulissapput.
Tamatuma saniatigut qamuuna nukittunerulissaagut pitsaassutsillu
pitsanngornissaa qulakkeerlugu, Ivínguak nassuiaavoq.
Suleqatiginnikkusuttoq
Nunaqavissuinnaat
maanna Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmut kisimik ilinniartuusinnaapput.
Ivínguup nunanit allaneersunik, pingaartumik inuit Canadameersut, Alaskameersut
Tjukotkameersullu ilinniarfimmi siunissami ilinnialersinnaalissasut
kissaatigaa.
-
Naggueqativut suleqatiginissaat soqutigilluinnarpara, nunatta akornanni
ilinniartunik paarlaasseqatigiissinnaaniassagatta. Aammali ilinniartitsisunik.
Alloriarneq siulliussasoq takorloorpara, Ivínguak Eqqumiitsuliornerup
Ilinniarfiata siunissaa pillugu pissangaqisoq oqarpoq.
-
Naggueqativullu assigiissuteqarpugut. Taakku soqutiginartumik periaaseqarput,
eqqumiitsuliornermut, pinngortitamut uumasunullu pissanganartumik
tupinnartumillu isiginnittaaseqarlutik. Uagutsinnit qaninnerusutut ipput,
aammali allatut nassuiaasarput. Immitsinnut ungasikkaluarluta immitsinnut
tarrarsorfigisinnaavugut, Ivínguak oqarpoq, taassumalu nuannaarutigaa nunat
akornanni attaveqatigiinnerup ajornannginneruleriartornerani
suleqatigiissinnaanerup periarfissaqarnerulernera.
Eqqumiitsuliorneq
pingaaruteqarpoq
Ivínguak
eqqumiitsuliortuuvoq eqqumiitsuliornerullu silarsuaanni peroriartorluni.
Eqqumiitsuliorneq taamaammat tassunga pingaaruteqarpoq.
-
Eqqumiitsuliorneq aqqutigalugu kikkuunerluta inoqatitsinnut
oqaluttuarisinnaavarput. Kinaassuserput oqaluttuarisinnaavarput. Isumaqarpunga
eqqumiitsulioriaatsitigut immikkuullarissumik ersersitsisartugut. Nunami
pinngortitap nukingata pissaaneqarnerani inuuvugut, taamaattumik uagut
isiginnittaaserput allaanerusinnaavoq, tamannalu eqqumiitsulioriaatsitsinnik
sakkortuumik ersertarluni. Tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq, aamma
kinaassuserput ersersinniarlugu immitsinnut tarrarsorfissaqartariaqaratta, oqarpoq.
Ivínguup
eqqumiitsuliorneq oqaluttuarisaanermik oqaluttuarinninnissamik sakkussatut
isiga. Eqqumiitsuliortoq akornatsinniikkunnaarpat suliai suli piussammata.
-
Oqaluttuatoqqat oqaluttuarisaanerullu tammatsaaliorneqarnissaannik aqqutit
ilagaat. Taamaattumik attatiinnarnissaa ineriartortinnissaalu pingaaruteqarpoq.
Soorunami ineriartortuartariaqarpugut, pikkorinnerulerluta pitsaassuserlu
qaffasilluinnartoq suli pitsaanerulersillugu. Tamanna pingaaruteqartutut
isigaara. Eqqumiitsuliaqanngippammi aperissaanga: "Kikkuuvugut?"
