Erinarsuutitoqqat uummarsaqqinneqartut

- Amigaatigineqartoq saqqummersipparput.

Inuiaqatigiit erinarsuutaat 21-t saqqummersillugit nutaaliorsimallutik nipilersortartup John Hansenip nipilersoqatigisartakkamilu Kuupik Kleistip oqaatigaat-

- Sooq siusinnerusukkut sananeqarsimannginnersoq ilisimanngilara, John Hansen, 1980-ikkunni nipilersoqatigiinni Inuami iminnartumik guitarertartutut pattattartutullu ilisimaneqartoq, oqarpoq.

Taallianik nutserinermi taalliortullu pillugit paasissutissanik ujarlernermi taalliortut inuunerannik paasissutissat digitaliusut pissarsiariuminaassimapput.

- Kalaallit Nunaat kalaallillu taalliortut pillugit internetimi paasissutissanik nassaartoqarsinnaanngingajappoq, Kuupik Kleist oqarpoq.

John Hansenip erinarsuutit 21-unissaat kissaatigisimanngikkaluarpagu, atuakkami juunip 21-ani – Inuiattut Ullorsiornermi – saqqummersinneqartussami, "Nuna Asiilasooq“ 90-inik quppernilik amerlanerusunik qupperneqarsimassagaluarpoq.

- Erinarsuutit taama ittut hunnorujukkaajupput, Kuupik Kleist oqarpoq.

- Erinarsuutit sunik oqaluttuartuuppat? 

- Taalliortup peroriartorfimmini pinngortitamik nersorinninnera, aamma qilak, seqineq nuissallu. Aammali inuiaqatigiit atugaat nuanniitsut nuannersullu, ingammik erinarsuutini siullerni marlunni, oqarpoq.

Erinarsuutit ilaat nunamut allamut nuunnerup kingorna nunagisamut maqaasinermut tunngassuteqarput. Qularnanngitsumik inuit nunaminnut maqaasisaqarnerat pissutigalugu.

Ullumikkulli erinarsuutit ilarpassui pinngortitap asseqanngilluinnarneranut maqaasinarneranullu tunngassuteqarput.

- Isumaqarpunga tamanna sammineqarpallaartoq. Aamma asanninneq pilluaatsoq. Tamakku amerlaqaat. Allanik sammisassarpassuaqarpoq. Politikki pillugu erinarsuut piuneerutingajavissimapput, Kuupik Kleist oqarpoq.

John Hansen ilaliivoq:

- Oqariartuutit "ajunngitsuujuaannarput".

- Tamanna nunarsuarmiut ’uanga’-mik ’uagut’-millu pingaartitsivallaarnerannut ilaavoq. "Uagut" pineqarpallaanngillat. Ataatsimoornermik misigissut piuneerutingajavissimavoq, Kuupik Kleist oqarpoq.

Ilisimaneqarnerulersikkusukkaat

Atuagaq “Nuna Asiilasooq” taalliortunit 14-init assigiinngitsunit erinarsuutinik 21-nik Kalaallit Nunaannut ataqqinaataasunik imalik assiliarpassuaqarpoq, taalliortut assigiinngitsut assingannik eqqumiitsuliortullu Camilla Nielsenip qalipagaanik.

Nipilersukkat aaqqissugaanerat guitarertartup Kaare Norgep suliarai, guitarertartoq kinaluunniit misileraanissamik periarfissaqalersillugu. Aaqqissuussaanerali guitarertalerlaanut naleqqutinngilaq, nipilersortartunulli misilittagaqarnerusunut naleqqupput.

Atuagaq iminnartumik nipilersortartut nipilersoqqilernissaannut iluaqutaassappat, John Hansenip Kuupik Kleistillu nuannaarutigissavaat. Ullumikkummi nipilersorneq elektroniskiuallaartoq taakku isumaqarput.

- Ullumikkut nipilersukkat amerlanersaat pop-iupput qarasaasiakkullu nipilersuutit atorneqartarlutik. Iminnartumik namminerlu nipilersornermik nipit pingaaruteqarput, John Hansen oqarpoq.

Taakku aamma, 1964-ernisap 1958-ernisallu, kalaallit erinarsuutaasa katersugaataannik misissuinissamik inuusuttut soqutiginnilissasut neriuutigaat.

- 35-t inorlugit ukiullit erinarsuutit tamakku ilisimanngilaat. Inuusukkallarama radiokkut KNR-ikkut tusartarpavut. Maannali appinneqassaarnikuupput, Kuupik Kleist oqarpoq.

Erinarsuutit siulliit marluk nalunnginneqarnerpaagunarput: “Nuna Asiilasooq” 1979-imeersoq aamma “Nunarput utoqqarsuanngoravit” 1916-imeersoq, taakkulu tamarmik Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutaanik taaneqartarput.

Arlaat nuannernerunersoq aperigaanni aperisaq apeqqutaalluni akineqartarpoq.

Inuiattut erinarsuut pillugu akiuunneq

Atuakkap qulequtaa “Nuna Asiilasooq” nalaatsornerinnaanngilaq.

"Nuna Asiilasooq" nuannarineqarnerpaasoq Kleistip Hansenillu qularutiginngilaat.

- Sooq taamaappa?

- Taanna pingasunik verseqarpoq aappaalu tallimanik verseqarluni. "Nunarput utoqqarsuanngoravit" naaniarnera sivisuneruvoq, John Hansen oqarpoq.

- Nuna Asiilasooq uannut siuarsimaneruvoq, Kuupik Kleist oqarpoq.

Ukiut ingerlaneranni, aamma qinikkatut, erinarsuut sorleq Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutigissaneraa oqalisigineqangaatsiarsimavoq. Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutit marluk naligiimmik erinarsuutigisinnaanerai Inatsisartunut ilaasortap Peter Olsenip (IA) 2017-imi apeqquteqaateqarluni oqallissaarutigaa.

2003-mi (Namminersornerullutik Oqartussat nalaanni, aaqq.) Inatsisartunut taamanikkut ilaasortaq Godmand Rasmussen Atassummeersoq Inatsisartunut ima apeqquteqarpoq: “Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutaa pillugu Naalakkersuisut qaqugu aalajangiiniarpat, ullumikkutut marluinnik erinarsuuteqarata ataasiinnarmik erinarsuuteqarnissaq pingaaruteqarmat?”

Taamanikkut inuiattut erinarsuut pillugu apeqqut 1979-imi, 1990-imi, 1992-imi, 1994-imi, 2000-imi, 2002-mi aamma ukiakkut ataatsimiinnermi 2003-mi oqallisigineqarpoq.

Politikkerit arlaannaataluunniit tamanna innuttaasunut taasissutigineqassasoq maannamut kissaatigisimanngilaa, immaqalu pisariaqanngilaq.

1994-imi oqallinnermi oqaaseqartartoq Aqqaluk Lynge (IA) ima oqarsimasoq Kuupik Kleistip eqqaavaa:

-Taalliortut marluk nuannarineqarluartut arlaat aappaanit ajugaaffigineqassasoq ajorsarfigineqassasorluunniit IA-p kissaatiginngilaa. Marluullutik ajugaaniarlik.

- Oqarluarnerusoq isumaqarpunga, Kuupik Kleist oqarpoq.

“Nuna Asiilasooq” 100-nnarnik naqiterneqarpoq, taannalu timmisartumik Nuummut tikiunneqarpoq.

1x400-t sinneruttut Atlantiku ikaarlugu nassiunneqareerput, John Hansen ilisimatitsivoq. Tamatumalu kingorna qanoq piumaneqartigissanersoq isumassarsisut takussavaat. Kisianni erinarsuutit ilisimaneqarnerulersinniarlugit isumassarsiaq saqqummersitsinermi unissanngilaq; erinarsuutit Kaare Norgep aaqqissugaanik immiunneqarnissaat takorloorneqarpoq. Immaqalu erinarsuutit qallunaatuunngortinnissaat, taakku Kalaallit Nunaata atuartitsissutigineqarnerani atorneqarsinnaalersinneqassallutik. John Hansen suli allamik aamma suliniuteqarpoq maanna oqaatigisinnaanngisaminik. Qanittukkulli aningaasaliiffigineqarsinnaassasoq neriuutigaa.