Frankrigi Avannaalu filmiliornermi ataatsimooqqilersut

Upernavimmi eqqaanilu franskit filmiliaannut nutaamut apriilimi immiussisoqarpoq

»Aputip inua arnaq sapiitsoq« Upernavimmi eqqaanilu immiunneqarpoq.
Saqqummersinneqarpoq

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.

Atuarluarna.


Upernavik assiliisartunik, immiussinermi qullilerisunik isiginnaartitsisartunillu sapaatit akunnerini kingullerni ulikkaarpoq. Tassa franskit filmiliaat nutaaq »Aputip inua arnaq sapiitsoq« illoqarfimmi immiunneqarmat. 

Franskit filmiliortarfiat Envie de Tempête Productionsip Upernavimmi innuttaasunik qanimut suleqateqarluni Avannaani filmiliornermik suliniummik ingerlatsivoq. Franskit 17-it Europamiit Avannaanut angalasimapput. Tassanilu Ole Olsvig, nunaqarfimmit Naajaaneersoq, ulluinnarnili Nuummi najugaqartoq peqataavoq. Taanna franskisut aamma avannaamiutut oqaluttarpoq aamma manuskriptimi filmiliornermilu nutserisutut suleqataavoq. 

– Kalaallit Nunaanni, pingaartumik Avannaani, suliniutit taamaattut ingerlanneqarsinnaanerat periarfissaallunilu tatiginartuusoq takullugu nuanneqaaq, Ole Olsvig oqarpoq. Taanna Upernavimmi sapaatipakunnerini pingasuni kingullerni filmiliornermi suleqataavoq. 

– Ullaaralaamiit unnuup tungaanut sulisarpugut, taamaattumik suliassarujussuuvoq, oqaluttuarpoq. 

Najugaqartut suleqataasut 

Filmimi arnaq franskeq Parisimiittoq malinnaavigineqarpoq. Taanna qaammatit marluinnaat inuuffigisussanngorai paasitinneqarpoq. Toqunnginnermini Kalaallit Nunaat misigerusuppaa, qaammatilli marluk tassanngaannaq ukiunut marlunnut sivitsorput. Tamatumalu nalaani piniartunngorpoq, Avannaani ikinngutitaartorpoq kalaallisullu oqalussinnaanngorluni. 

– Piniartut akornanni najugaqarpoq, illoqarluni inuulluarlunilu. Filmimi nuannersorpassuit takuneqarsinnaapput, tassami Europamiut avannaamiullu inooriaasiat assigiinngillat, Ole Olsvig oqarpoq. Upernavimmi nunaqarfianilu Aappilattumilu filmiliortoqarpoq, filmiliornerlu tapersersorneqangaatsiartoq Ole Olsvig ITmik suliffeqarfimmini ulluinnarni namminersortoq oqaluttuarpoq. 

– Tamarmik inussiarnisaarput suliniummullu tapersersuillutik, isiginnaartitsisartutut imaluunniit statistitut peqataapput akissarsiaqaatigalugulu. 

Filmiliornermi inuit illuinnaat attartorneqarput, puisit nannullu amii inunnit attartorneqarlutik. Aamma aalisartut qimussertartullu arlallit suleqatigineqarput, taakkua filmiliortartut atortuilu qeqertamut filmiliorfissamut angallassinnaasimallugit. 

– Inuiaqatigiit aningaasanik pissarsipput, aamma inuit unnuisitsinermut, nerisassanut angallannermullu nunaqavissut pigisaannut iluaqutaavoq, Ole Olsvig oqarpoq. 

Nanginnera

Filmiliornermik suliaqartut filmi naatsoq »Inupiluk« 2014-imeersoq piniartut Ole Eliassen aamma Adam Eskildsen Kullorsuarmiut pingaarnertut inuttaaffigisaat aamma suliarinikuuaat. Filmi »Le voyage au Groenland« (Kalaallit Nunaannut angalaneq), »Inupiluup« nanginnera aamma sanasimavaat. Filmiliornermik suliaqartoq Nicolas Dubreuil filmiliornermik aqutsisuuvoq, ukiorpassuarnilu Avannaanut tikeraartareerpoq. 

– Taassuma inuiaqatigiit najugaqartullu attaveqarfigilluarpai. Taassuma misilittagai attaveqaqatigisartagaalu suliniutinullu tatiginninnera piunngitsuuppata iluatsissimanavianngikkaluarpoq, Ole Olsvig oqarpoq. Taassuma filmiliortartut siornatigut suleqatigisareersimavai, pingaartumik »Kalaallit Nunaannut angalanerup« immiunneqarnerani, taannalu Netfliximi isiginnaa rneqarsinnaavoq. 

Filmi »Aputip inua arnaq sapiitsoq« aappaagu saqqummersinneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq

Powered by Labrador CMS