HH piginnaasarpassualik

Hans-Henrik Suersaq Poulsen, aamma HH-mik taaneqartartoq, nunatsinni isiginnaartitsisartutut ilinniarsimasut siulliit ilagaat.

DR-ip tv-kkut aallakaatitassiaani ”Historien om Grønland og Danmark”-imi (Kalaallit Nunaata Danmarkillu oqaluttuassartaat aaqq.) atisanik ilusilersuisuuvoq, tassanilu Kalaallit Nunaata Danmarkillu ukiuni 300-ni oqaluttuarisaanerat oqaluttuariniarneqarpoq.

Hans Hendrik Suersap, 1800-kkunni ilisimasassarsiorluni angalanerit angisuut ilaanni, ilaatigut issittumi ilisimatooq tusaamasaq Arnarulunnguaq peqatigalugu, peqataasut siullersaata, ernutaqqeeqqeeqqeeqqeeraa.

HH tungujortumik qaamasumik qaqortumillu nerriviup qalitoqaanit nammineq mersorsimasaminik annoraalerluni Nuummi cafét ilaanni akinni issiavoq, ukiunilu 30-ni inuunini oqaluttuarilerpaa.

1993-imi juulliaqqami decembarip 24-anni Qaqortumi inunngorpoq. Arfineq-pingasunik qaammateqartoq ilaqutariit nunaqarfimmut Kangerlummut nuupput, Qeqertarsuup avannaata-kitaani Qeqertarsuup tunuaniittumut. Angutaa tassanngaanneerpoq. Angajoqqaavi tassaapput Jakob aamma Larsine Storch. HH pingasunik qatannguteqarpoq angajulliullunilu.

- Ilaannikkut angajullersaanera upperiuminaatsittarpara, meerarpalussinnaagamami, immaqa ernutaqqaataariarama, qungujulluni oqarpoq.

HH arnilu ukioq ataaseq Avannaani najugaqarnissaat pilersaarutaasimagaluarpoq, ukiorli ataaseq ukiut 30-nngorput.

- Kangerlummi meeraavunga, nuannareqaaralu. Ilaannikkut suli nunaqarfimmut angerlarsertarpunga. Toqqissisimanarpoq, illoqarfissuarni inuuneq pinnani, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqaluttuarpoq.

Qimussertarpoq, aalisartarpoq pinngortitarsuarlu pinnguarfigisarlugu. Piffissap annersaa aatakkuminiittarpoq, tamannalu nuannaraa. Suut tamarmik ajunngeqqissaarput. Kangerlummi aamma HH atualeqqaarpoq.

- Ulloq taanna Aalunguup Atuarfiani atualeqqaartut marluuvugut. Eqqaamavara gummiusumik qalipaatigissaartumik atuagaasivittaarlunga, nuannareqaaralu, oqaluttuarpoq.

Taanna naapertorlugu Kangerlummi meeqqat atuarfianni atuartut qulit missaanniipput.

Aamma tassani pinngorartitsillaqqissunngorpoq, atuarfimmimi allapalaarineq ilinniarpaa. Ajunngeqqissaamik naammassisarsimavai.

- Tassani assassorsinnaallunga paasivara. Aammattaaq ilaquttakka annoraanik kaminnillu mersortarmata peroriartorninnilu tamanna sungiusimagakku, tamanna uannut takornartaavallaanngilaq, oqarpoq.

HH qulingiluanik ukioqartoq Qeqertarsuarmut nuupput, tamannalu assut artorsaatigaa.

- Illoqarfik takornartaavoq, angerlarseqaangalu. Aatakkukka maqaasisarpakka, aamma nunaqarfimmeersuugama qinngasaarneqartaqaanga, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqaluttuarpoq.

13-inik ukiulik toorlattorlu

HH-p qinngasaarisartut akiorpai 13-inillu ukioqarluni internettertarfimmi sulilerpoq. HH saaffiginnittarfimmi, aningaasaqarnermi eqqiaanermullu akisussaasuuvoq.

Sunngiffimmini klubbimiittarpoq billarderluni, stepdansernerlu aamma nuannareqaa.

- Naalattorujussuuvunga. Toorlakujuttoq, sulimi taamaalaarpunga, taamanikkulli ajorneroqaaq. Haha. Atisalersoriaatsit aalajangersimasut malittarinngilakka, takisuunik nujaqarpunga, sallukujuujuvunga, stepdansertarlunga agiartarlungalu, oqaluttuarpoq.

HH 2009-mi Qeqertarsuarmi meeqqat atuarfianni naammassivoq kingornalu Oslomi ilinniaqqiffimmi namminersortumi aallartilluni. Qitinnermik, nipilersornermik erinarsornermillu pingaarnertut ilinniagaqarpoq. Norgemi ukioq ataaseq ilinniareerluni Nuummut nuuppoq ilinniarnertuunngorniarfimmilu aallartilluni.

- Norskisuinnaq oqaluttarama oqaatsikka paatsoortalerlugit malugilerpara, oqarpoq.

Nammineq ilitsoqqussaralugit oqaatsinik paatsuuineq eqqortuusorinngilara.

- Allanik oqaloqateqarnikkut, atuakkanik atuarnikkut tv-milu aallakaatitanik isiginnaartarnikkut ilinnialeqqinniarlugit imminut piumaffigivunga. Oqaatsikka kisiisa ilinniaannarnagit aammali inuktitut, inughuit oqaasii Tunumiullu oqaasii ilikkarpakka, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqaluttuarpoq.

17-inik ukioqarluni ilinniarnertuunngorpoq, ilinniarnertuunngortuni nukarlersaalluni.

Ilinniarnertuunngorniareerami Nunatta Isiginnaartitsiviani, taamani pilersinneqaqqammersumi, ilinniartunik ujartuilluni allagartaq takugamiuk misilissinnaallugu eqqarsarpoq. Kingusinnerusukkut isiginnaartitsinermik inuussutissarsiuteqassalluni ilisimaavinnagu.

- Arfineq-pingasuusugut akuerisaavugut, isiginnaartitsisartullu silarsuaannut ilisaritinneqarpunga. Silarsuaq tupinnartoq. Tassani imminut pillunga paasisaqarpunga, tamannalu uannut tupaallaataavoq, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqaluttuarpoq itisiliillunilu:

- Meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfimmiluunniit ilinniarsimanngisannik kulturi pillugu ilikkagaqaqaanga. Kiinarpat, qilaatersorneq Inuillu allat kulturii pillugit ilinniarneq ajorpugut, siulivut pillugit ilisimasaqarpallaanngilagut. Suut tamaasa ilinniarlugillu tigooqqarpakka, naleqartitakka allanngorput kinaassuseralu nassaaraara.

Hans-Henrik Suersaq Poulsen ukiuni marlunni ilinniarluareerluni 2014-imi isiginnaartitsisartutut ilinniarfimmi naammassivoq, Klaus Geisler, Miki F. Thomsen aamma maannakkut toqukkut qimagussimasoq Maibritt Bech peqatigalugit, nunami siullersaallutik isiginnaartitsisartutut ilinniarsimasutut.

Atisanik ilusilersuisartut silarsuaat

Ullumikkut Hans-Henrik Suersaq Poulsen namminersortutut ilaatigut isiginnaartitsisartutut, atisaliortartutut, nipilersortartutut, workshopertitsisartutut nutserisutullu sulivoq.

2013-imi Nunatta Isiginnaartitsiarfiani annoraamik igalaasalimmik qimmip meqquinik sinaakkutalimmik takugami, annoraaliorneq ilinniarpoq.

- Assinganik pisaarusulerpunga eqqarsarpungalu immaqa nammineq mersorsinnaallunga. Taava Maren Clasen, atuakkamik "nammineq annoraaliorit"-mik saqqummersitsisoq, attaveqarfigilerpara aperalugulu ilinniartissinnaaneraanga. Qujanartumillu angerpoq, tiguarteqaangalu, oqarpoq.

HH ilaatigut rockimik operami “Palasi”-mi atisanik ilusilersuisimavoq.

- Assitoqqat, internetti nunattalu katersugaasivia misissoqqissaartarpakka. Siberiami, Chukotkami, Alaskami, Canadami Kalaallit Nunaannilu atisat isumassarsiffigisarpakka, nassuiaavoq.

Maren Clasenip annoraaliornermik ilinniartitsisimanerata saniatigut, assitoqqat tv-milu aallakaatitassiat pisoqqat atorlugit atisanik ilusilersuineq HH-p ilinniarsimavaa.

Ilaatigut qaammatip siuliani kunngikkormiut Kalaallit Nunaannut tikeraarnerata nalaani kunngikkormiut nereqatigiinneranni Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesterip kjuulia ilusilersorpaa.

Siunissami amaat pillugit atuakkiorniarluni Hans-Henrik Suersaq Poulsenip takorloorpaa, "kalaallit arnartaasa amaataat".

- Ullumikkut assersuutigalugu amaat Canadamit isumassarsiaasoq atorneqartarpoq. Siuaasatta isumassarsiaannik atuineq ajorpugut, tamannalu iliuuseqarfiginiarpara. Isumaqarpunga tamanna pingaaruteqartoq, ingammik maanna kulturitta ineriartorteqqinnissaanik suliaqartilluta, oqaluttuarpoq.