Hans-Henrik Suersaq Poulsen, aamma HH-mik taaneqartartoq, nunatsinni
isiginnaartitsisartutut ilinniarsimasut siulliit ilagaat.
DR-ip tv-kkut aallakaatitassiaani ”Historien om Grønland og Danmark”-imi
(Kalaallit Nunaata Danmarkillu oqaluttuassartaat aaqq.) atisanik
ilusilersuisuuvoq, tassanilu Kalaallit Nunaata Danmarkillu ukiuni 300-ni
oqaluttuarisaanerat oqaluttuariniarneqarpoq.
Hans Hendrik Suersap, 1800-kkunni ilisimasassarsiorluni angalanerit
angisuut ilaanni, ilaatigut issittumi ilisimatooq tusaamasaq Arnarulunnguaq
peqatigalugu, peqataasut siullersaata, ernutaqqeeqqeeqqeeqqeeraa.
HH tungujortumik qaamasumik qaqortumillu nerriviup qalitoqaanit nammineq
mersorsimasaminik annoraalerluni Nuummi cafét ilaanni akinni issiavoq, ukiunilu
30-ni inuunini oqaluttuarilerpaa.
1993-imi juulliaqqami decembarip 24-anni Qaqortumi inunngorpoq.
Arfineq-pingasunik qaammateqartoq ilaqutariit nunaqarfimmut Kangerlummut
nuupput, Qeqertarsuup avannaata-kitaani Qeqertarsuup tunuaniittumut. Angutaa
tassanngaanneerpoq. Angajoqqaavi tassaapput Jakob aamma Larsine Storch. HH
pingasunik qatannguteqarpoq angajulliullunilu.
- Ilaannikkut angajullersaanera upperiuminaatsittarpara,
meerarpalussinnaagamami, immaqa ernutaqqaataariarama, qungujulluni oqarpoq.
HH arnilu ukioq ataaseq Avannaani najugaqarnissaat
pilersaarutaasimagaluarpoq, ukiorli ataaseq ukiut 30-nngorput.
- Kangerlummi meeraavunga, nuannareqaaralu. Ilaannikkut suli
nunaqarfimmut angerlarsertarpunga. Toqqissisimanarpoq, illoqarfissuarni inuuneq
pinnani, Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqaluttuarpoq.
Qimussertarpoq, aalisartarpoq pinngortitarsuarlu pinnguarfigisarlugu.
Piffissap annersaa aatakkuminiittarpoq, tamannalu nuannaraa. Suut tamarmik
ajunngeqqissaarput. Kangerlummi aamma HH atualeqqaarpoq.
- Ulloq taanna Aalunguup Atuarfiani atualeqqaartut marluuvugut.
Eqqaamavara gummiusumik qalipaatigissaartumik atuagaasivittaarlunga,
nuannareqaaralu, oqaluttuarpoq.
Taanna naapertorlugu Kangerlummi meeqqat atuarfianni atuartut qulit
missaanniipput.
Aamma tassani pinngorartitsillaqqissunngorpoq, atuarfimmimi
allapalaarineq ilinniarpaa. Ajunngeqqissaamik naammassisarsimavai.
- Tassani assassorsinnaallunga paasivara. Aammattaaq ilaquttakka
annoraanik kaminnillu mersortarmata peroriartorninnilu tamanna sungiusimagakku,
tamanna uannut takornartaavallaanngilaq, oqarpoq.
HH qulingiluanik ukioqartoq Qeqertarsuarmut nuupput, tamannalu assut
artorsaatigaa.
- Illoqarfik takornartaavoq, angerlarseqaangalu. Aatakkukka
maqaasisarpakka, aamma nunaqarfimmeersuugama qinngasaarneqartaqaanga,
Hans-Henrik Suersaq Poulsen oqaluttuarpoq.
13-inik ukiulik toorlattorlu
HH-p qinngasaarisartut akiorpai 13-inillu ukioqarluni
internettertarfimmi sulilerpoq. HH saaffiginnittarfimmi, aningaasaqarnermi
eqqiaanermullu akisussaasuuvoq.
Sunngiffimmini klubbimiittarpoq billarderluni, stepdansernerlu aamma
nuannareqaa.
- Naalattorujussuuvunga. Toorlakujuttoq, sulimi taamaalaarpunga,
taamanikkulli ajorneroqaaq. Haha. Atisalersoriaatsit aalajangersimasut
malittarinngilakka, takisuunik nujaqarpunga, sallukujuujuvunga,
stepdansertarlunga agiartarlungalu, oqaluttuarpoq.
HH 2009-mi Qeqertarsuarmi meeqqat atuarfianni naammassivoq kingornalu
Oslomi ilinniaqqiffimmi namminersortumi aallartilluni. Qitinnermik,
nipilersornermik erinarsornermillu pingaarnertut ilinniagaqarpoq. Norgemi ukioq
ataaseq ilinniareerluni Nuummut nuuppoq ilinniarnertuunngorniarfimmilu
aallartilluni.
- Norskisuinnaq oqaluttarama oqaatsikka paatsoortalerlugit
malugilerpara, oqarpoq.
Nammineq ilitsoqqussaralugit oqaatsinik paatsuuineq
eqqortuusorinngilara.
- Allanik oqaloqateqarnikkut, atuakkanik atuarnikkut tv-milu
aallakaatitanik isiginnaartarnikkut ilinnialeqqinniarlugit imminut
piumaffigivunga. Oqaatsikka kisiisa ilinniaannarnagit aammali inuktitut,
inughuit oqaasii Tunumiullu oqaasii ilikkarpakka, Hans-Henrik Suersaq Poulsen
oqaluttuarpoq.
17-inik ukioqarluni ilinniarnertuunngorpoq, ilinniarnertuunngortuni
nukarlersaalluni.
Ilinniarnertuunngorniareerami Nunatta Isiginnaartitsiviani, taamani
pilersinneqaqqammersumi, ilinniartunik ujartuilluni allagartaq takugamiuk
misilissinnaallugu eqqarsarpoq. Kingusinnerusukkut isiginnaartitsinermik
inuussutissarsiuteqassalluni ilisimaavinnagu.
- Arfineq-pingasuusugut akuerisaavugut, isiginnaartitsisartullu
silarsuaannut ilisaritinneqarpunga. Silarsuaq tupinnartoq. Tassani imminut
pillunga paasisaqarpunga, tamannalu uannut tupaallaataavoq, Hans-Henrik Suersaq
Poulsen oqaluttuarpoq itisiliillunilu:
- Meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfimmiluunniit
ilinniarsimanngisannik kulturi pillugu ilikkagaqaqaanga. Kiinarpat,
qilaatersorneq Inuillu allat kulturii pillugit ilinniarneq ajorpugut, siulivut
pillugit ilisimasaqarpallaanngilagut. Suut tamaasa ilinniarlugillu
tigooqqarpakka, naleqartitakka allanngorput kinaassuseralu nassaaraara.
Hans-Henrik Suersaq Poulsen ukiuni marlunni ilinniarluareerluni 2014-imi
isiginnaartitsisartutut ilinniarfimmi naammassivoq, Klaus Geisler, Miki F.
Thomsen aamma maannakkut toqukkut qimagussimasoq Maibritt Bech peqatigalugit,
nunami siullersaallutik isiginnaartitsisartutut ilinniarsimasutut.
Atisanik ilusilersuisartut silarsuaat
Ullumikkut Hans-Henrik Suersaq Poulsen namminersortutut ilaatigut
isiginnaartitsisartutut, atisaliortartutut, nipilersortartutut,
workshopertitsisartutut nutserisutullu sulivoq.
2013-imi Nunatta Isiginnaartitsiarfiani annoraamik igalaasalimmik qimmip
meqquinik sinaakkutalimmik takugami, annoraaliorneq ilinniarpoq.
- Assinganik pisaarusulerpunga eqqarsarpungalu immaqa nammineq
mersorsinnaallunga. Taava Maren Clasen, atuakkamik "nammineq
annoraaliorit"-mik saqqummersitsisoq, attaveqarfigilerpara aperalugulu
ilinniartissinnaaneraanga. Qujanartumillu angerpoq, tiguarteqaangalu, oqarpoq.
HH ilaatigut rockimik operami “Palasi”-mi atisanik ilusilersuisimavoq.
- Assitoqqat, internetti nunattalu katersugaasivia
misissoqqissaartarpakka. Siberiami, Chukotkami, Alaskami, Canadami Kalaallit
Nunaannilu atisat isumassarsiffigisarpakka, nassuiaavoq.
Maren Clasenip annoraaliornermik ilinniartitsisimanerata saniatigut,
assitoqqat tv-milu aallakaatitassiat pisoqqat atorlugit atisanik ilusilersuineq
HH-p ilinniarsimavaa.
Ilaatigut qaammatip siuliani kunngikkormiut Kalaallit Nunaannut
tikeraarnerata nalaani kunngikkormiut nereqatigiinneranni Kommuneqarfik
Sermersuumi borgmesterip kjuulia ilusilersorpaa.
Siunissami amaat pillugit atuakkiorniarluni Hans-Henrik Suersaq
Poulsenip takorloorpaa, "kalaallit arnartaasa amaataat".
- Ullumikkut assersuutigalugu amaat Canadamit isumassarsiaasoq
atorneqartarpoq. Siuaasatta isumassarsiaannik atuineq ajorpugut, tamannalu
iliuuseqarfiginiarpara. Isumaqarpunga tamanna pingaaruteqartoq, ingammik maanna
kulturitta ineriartorteqqinnissaanik suliaqartilluta, oqaluttuarpoq.
