Ilinniartitaanermik pingaartitsinerulerneq USA-mi aallartippoq

Aviisinit qiortakkanik nipititerivik aappalaarujuttoq Regine Møllerip nerrivianiippoq. Tassaniipput STS aqqutigalugu paarlaateqatigiinnikkut USA-mi ilinniarneranit assit ukiut 16-it matuma siorna assilisat. Assini takuneqarsinnaavoq Amerikami atuartut bussianni sungaartumi ilaasoq, ilaqutai Amerikamiut aamma umiatsiami pullattakkamiilluni umiatsiamit kalitsittoq. Qungujulavoq.

Assit ilaanni Regine inuusuttuaraalluni assiliisumut toqqaannartumik isigisoq takuara. Amia aammeerannguaqanngilluinnartoq nujaalu qernertut takisuut qileqqasut takusinnaavakka. Niaqquni assiliisumut saatsillugu assiliivimmut isigivoq, timaalu illuanut sammilluni. Saamasumik isigaluni qungujulalaarpoq. Ilaquttani kalaallit maqaasigai takuneqarsinnaanngilaq, aammali piumassuseqarpoq. Arnaq inuusuttoq USA-p avannarpasissuani nunap immikkoortuani Minnesotami paarlaasseqatigiilluni ilinniariarnerminik naammassinninniarluni aalajangersimasoq. Qanorluunniit akeqassagaluarpat.

Taamani USA-mi ilinniartitaanermik pingaartitsinerulerneq aallartippoq, Regine Møller oqaluttuarpoq.

Ullumikkut 34-nik ukioqarpoq Roskildemilu najugaqarluni, Aalborgillu Universitetiani ph.d.-nngorniarluni allaaserinnileruttorpoq.

Taanna ilisimatusarnermik unammisitsinermi „Paasisavut 2024“-mi, ph.d.-nngornianut Kalaallit Nunaanni avatangiisinilu ilisimatusarnermik suliaqartunut ilisimatusarnermik saqqummiussinermut unammisitsinermi, ajugaasuuvoq. ilisimatusarnerminik paasiuminartumik, soqutiginartumik naleqquttumillu, ilisimatusarnermut tunngassuteqartunik akornuteqarnani, minutsit tallimat ingerlanerinnaanni saqqummiussisoq ajugaasarpoq.

Nuummioq

Regine Møller Nuummi inunngorlunilu peroriartorpoq. Petrine aamma Isak Møller angajoqqaarai. Arnaa ilinniartitsisuuvoq, angutaalu kalaallinik nipilersoqatigiinnik Zednakkunnik aallarniisutut ilisimaneqarpoq.

Regine marlunnik qatannguteqarpoq.

- Qatanngutikka uanniit ukiualunnik angajulliunerupput, taamaammat angajoqqaarpassuaqarlunga misigisarnikuuvunga. Qatanngutimma aamma atuarninni tapersersortuaannarnikuuaannga, ilinniagassereqqusarnikuullungalu, oqaluttuarpoq.

Regine Møllerip eqqaamasai siulliit Salliarnami Nuussuup aqquserngineersuupput, tassani Regine meeqqallu allat silami aneersuataartarput. Qaqqajunnani pinnguartarput, aasakkut sikkileqatigiittarput ukiukkullu apuserisarlutik.

Ilinniarnera ullumikkut inuunerani initugaluartoq meeqqat atuarfianni atualeqqaarnera allaaneruvoq.

- Atualernissara nuannarivallaanngilara. Kalaallisooqarpunga, taakkulu aamma nuannarivallaanngilakka. Klassitsinni nerrivimmut ingikkama angajoqqaagullu ilaginagit ilinniartitsisoq kisiat ilagileratsigu qiavunga, Regine Møller eqqaamasalersaarpoq.

Arnaata taamani skiima niviarsiarannguamut Reginemut takutillugu fagi tikkuarpaa. “Takuuk, akunneq siulleq kalaallisuussaatit”, arnaa qiimmassaarpalulluni oqarpoq, Regineli qianeruliinnarpoq, isumaqarami ataasinngornerit tamaasa kalaallisuuni atillugit atuariartortassalluni.

- Atuarnerli aallartimmat ajorpallaanngilaq, nuannarilerpara, Regine Møller oqarpoq.

Minnesotami highschoolerneq

Regine Møllerip nutaanik ilikkarnissamut qarasamillu misissuinissamut kajumissuseqarluarluni meeqqat atuarfianni atuarnermini malugisinnaavaa. Sunnertittarpoq.

- Angajoqqaakka uannut sinaakkusersuilluarput, namminerli ilikkarusussuseqartuaannarnikuuvunga. Kina karakteriginnerpaanersoq atuaqatikkalu unammissutigisarnikuuarput, eqqaamavaa.

Meeqqat atuarfiat naammassigamiuk STS-imi paarlaaqateqarluni ilinniariarluni Minnesotamukarpoq.

Taamanikkut nittartakkakkut inunnut naapittarfiit soorlu TikTok, Facebook Instagramiluunnit suli atulinngillat, taamaammallu Reginep 16-inik ukiullio USA filmitigut meeqqallu atuarfianni ilikkakkatigut taamaallaat nalunngilaa. USA kusassangaatsiagaq filmitut takutinneqartoq. Ammasumik eqqarsartaaseqarluni piumassuseqarluarlunilu Nuup mittarfitoqaani utaqqivoq – siullermeerlunilu – kisimiilluni angalasussaalluni. “Tammarumami?”, uippalleqqalaarluni eqqarsarpoq. “Ajunngilaq, ajorunnanngilaq.”

Inuusuttuaraq Regine USA-liarluni aallarpoq – aallariartortarfinni tammartajaarnani – USA-mut tikippoq. Tuluttut oqallorissuunissaq, pisiniarferujussuarmi pisiniarnissaq filminilu takusakkamisuut filmeriarnissaq takorloorpai. USA-miinni ilinniarnerminut qanoq sunniuteqartigissanersoq ilisimanngilaa. Pitsaasumik.

- Tuluttut pikkorinnerpaannginnama aallaqqaammut ilungersunarpoq, karakterikkalu appariataarput, oqaatsinillu piginnaasakka pitsannguumimmata karakterikka aamma qaffapput, oqarpoq.

Ilaqutarsiai nunalerisuugamik karrinik naatitsisarput, innuttaasunullu 5 millionit missaanniittunut akuleruppoq.

- Angerlarserluni ajoraluartoq Minnesotamiinnera nuannaraara. Nuummili ilaquttannut uterama eqqarsarpunga: “Qaqugumulluunniit naamik, nunami allami najugaqaqqinngisaannassaanga”, Regine Møller eqqaamasarsorpoq.

Kisiannili. Regine Nuummut uteqqikkami 1.G-mi atualerpoq. Reginep ilinniarnertuunngorniarnermini ukiup siulliup ingerlanerani atuarnikkut imminut unammillernissani maqaasileramiuk ilinniarnertuunngorniarnermi sinnera tuluttut ingerlakkusulerpaa. Taamaammat nunanit tamalaaneersunut ilinniarnertuunngorniarfimmut qinnuteqarpoq, akuerisaavorlu. Taamaalilluni Norgeliarluni ilinniarnertuunngorniarnermini ukiut marluk sinneruttut Red Cross United World Collegemi atuartussanngorpoq.

Norge aamma Florida

- Norgemut tikinninniit nuannisangaarama ullut siulliit pingasut angajoqqaannut ajornanga tikissimallunga sianernissara puigoraluarpara. Aatsaat ilinniartitsisuma angajoqqaannut sianilaaqqullunga qinnuigimmanga sianerpunga, illarpoq.

Norgemiinnermi atuarneq, atuakkat nalunnerlu aallunneqarput, aallartinneratuullu sukkatigisumik naammassineqarput. Regine Møller 2011-mi ilinniarnertuunngorpoq.

Taavami massakkut sussava? Taanna meeraagallarami sunngussanerluni taasisarsimanngilaq.

Mmmh, eqqarsarneq. Immaqa sullissinermi aqutsisutut bachelorinngorniarneq?

Regine Møller USA-mukaqqippoq. Tamatumuuna Floridamut seqinnertuaannartumut, tassani bacchelorinngorniarnini University of Floridami ingerlappaa, aammalu 'Outstanding International Student-itut toqqagaavoq (kalaallisut: nunanit tamalaaniit ilinniariartoq pikkorilluinnartoq).

- Norgemiinnera Floridamiinneralu inuuninni nuannernerpaat ilaanniipput. Inunnik nunanit assigiinngitsuneersnik ikinngutitaartorpunga. Ilinniarneq ilungersunarsigaangat ilinniaqatikkalu immitsinnut tapersersorluartarpugut, aammali nuannisallaqqippugut, Regine Møller oqaluttuarpoq.

Sullissinermi aqutsisutut bachelorinngorami avannamut issittumut Nuummukaqqippoq. Regine Møller taamanikkut Tele-Postiusimasumi, ullumikkut Tusassimik taaguuteqartumi, sulivoq.

- Angerlarlunga suliffissarsiorama aamma kandidatinngorniarnissara pingaaruteqartoq malugisinnaavara, oqaluttuarpoq.

Kandidatinngorniarporlu. Taamaalilluni Danmarkiliarluni aallaqqippoq.

Kandidatitut naammassigami Great Greenlandimi Glostrupimiittumi sulilerpoq.

- Tassani puisip amia pillugu ph.d.-tut allaaserinnikkusunnerlunga aperineqarpunga, oqaluttuarpoq.

Taanna maanna ingerlappaa, taaguuteqarporlu ‘Piujuartitsilluni ineriartortitsineq: nunasiaataaneq, nunasiaataajunnaarsaaneq nunallu inuiisa isumaat`. Suliaq Paasisavut 2024-mi ajugaassutaa.

Regine Møller aappani Niels Tengberg panitsillu Sophia Møller Tengberg, ataatsimik ukiulik, ilagalugit Roskildemi najugaqarpoq.

Regine Møllerip ph.d.-tut suliniutini ukiut pingasut matuma siorna aallartippaa, naammassiguniullu sussanerluni suli naluaa.

- Sorusunnersunga piffissap ingerlanerani allanngorartuaannarpoq. Eqqaamavara meeraagallarama bussertitsisunngorusullunga, takorluugaralu kinguninngua meeqqat atuarfianni paarlatsinngornissamik taarserneqarpoq. Ilisimatusarnermilli suliaqaannassaguma Kalaallit Nunaannut tunngassaaq. Ilisimatusarnerup silarsuaaniikkunnaassaguma nunat inoqqaavisa pisinnaatitaafiinut imaluunniit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik siuarsaanermik soqutiginnissinnaavunga. Imaluunniit tamaasa angusinnaavakka, Regine Møller, ulluinnarni ilaqutserinngikkuni timersortartoq, oqarpoq.

- Aamma ilaqutserineq ikinngutersornerlu nuannarisupilussuuara, oqarpoq.