Inuit Nuummi pisuinnarnut aqqusineerannguami, eqqumiitsuliap Amisut
eqqaanni, Imanermi katersuupput.
Ilaat silami issiavinni issiapput, allallu
eqimattakkaarlutik nikorfapput. Utaqqerpasipput. Seqinnerpoq, ukiallu
nillataarnera kiinnamut iluarpoq.
Inuit nunatsinnit tamaneersut Inuillu Canadameersut qilaammik
tigummiarlutik eqqumiitsuliap tungaanut ingerlaarput. Qilaatersortussaapput.
Kulturimut illorsuarmi Katuami qilaatersorneq pillugu workshoppeqqammipput,
tassanilu sapaatip akunnerani kingullermi ”Katuarpalaaq” ingerlanneqarpoq.
Festivalimi tassani qangaanit qitittaatsit erinarsoriaatsillu
avitseqatigiissutigineqarlutillu ilisimasat oqaluttuallu siaruarterneqassapput.
Inuit Amisut eqqaannittut ammalortunngorlutik arnaq isigaat.
Sequnngeqqavoq qilaatersulerlunilu.
Bang, bang. Bang, bang.
Qungujuppunga, ilisarnartutut misiginarpoq. Nuann, eqqarsarpunga
eqqaralu qimerluulerlugu. Inuit assigiinngitsut, inersimasut meeqqallu
isiginnaaqataapput. Niviarsiaraq arfineq pingasunik ukiulik mobiiliminik
filmiliorpoq. Arnaq utoqqasaaq qernertunik ajaappialik inuit sanioqqullugit
kiinnamini kamappasissoq sukkasuumik inuit sanioqqullugit pisuppoq. Takusani
nuannarerpasinngilai. Sanioqquppoq Nuullu aqqusernani illorsuit muteerniusut
akornisigut naammagittaalliuutigaluni tarrippoq. Misigissusaasa kalluarneqarsimanerat
qularnanngilaq. Tupaallalaarlunga isigaara, alarlugulu qilaatersortunut
saaqqippunga. Minutsit 20-t missaanni qilaatersorput.
Misigissutsikka kalluarneqartut misigaanga. Naak qianngikkaluarluta
qullikka kuupput. Paatsuungalaarlunga qullikka allarterpakka. Taamungaannaq
qungujuppunga.
- Qasoqqalaarunarpunga, sapaatimmi akunnerini marlunni
pisoqarsimaqaaq, qisuariarnera uannut nassuiarniarsarivara.
Amisut qimallugit Katuap tungaanut ingerlavunga. Arlaatigut
oqiliallaqqasutut misigivunga… aamma nukittortutut?
Kinguaariit ataatsit allorneqartut
Varna Marianne Nielsen ”Katuarpalaami” festivalernermi peqataasunut
ilaavoq. Filmeeraliaa “Inngerutit Inerteqqutaammata / The Forbidden Songs” Nuuk
International Filmfestivalimi, qaammammi kingullermi ingerlanneqartumi
takuteqqaarneqarpoq. Filmeeraliaq taassuma imminut allaavigaluni ilisimatusarneranik,
qilaatersortarnermullu pulajartorneranik toqqammaveqarpoq.
Varna Marianne Nielsen filmip nunarsuarmi takuteqqaarneqarnerani
filmertarfimmi siuleriinni siullerni filmeriat allat peqatigaluta pissangalluni
issiavoq.
Varna Marianne Nielsen Tunup sineriassuani 3.000 kilometerisut
isorartutigisumi illoqarfiit aappaanni Tasiilami inunngorpoq, Tunumilu
kinguaariinnit qilaatersortartunit kingoqqisuulluni.
- Siulikka tamarmik
qilaatersortarput. Tamannali anaananut kipivoq. Angajoqqaakka 1950-ikkunni
inunngortuupput, taamanikkullu nunasiaanermut atatillugu allanngornerujussuit
pipput. Ullumikkut ileqqutoqqap attatiinnarnissaa pillugu sulivunga, Varna
Marianne Nielsen oqaluttuarpoq.
Erinniortuuvoq, erinarsortartoq, taalliortoq,
isiginnaartitsisartuulluni, qilaatersortartuulluni Qilaat.org-imillu
pilersitsisuulluni. Varna eqqumiitsuliortuuvoq arlalinnik sammisaqartoq,
eqqumiitsuliorneralu qilaatersoriaasitoqqamik nipilersoriaatsimillu
elektroniskiusumik katiterisuuvoq.
- Meeraagallarama Tasiilamit
Nuummut nuunnerput eqqaamasarpara, avataaneersugaangatta »allamiutut«
isigineqartarpugut. Allaanngilaq Tunumiut oqaasertaqanngitsumik
assuarineqartartuusut. Taamaammat tunumiusut ilinniarnangalu oqalussanngitsunga
anaanap kissaatigaa, Varna Marianne Nielsen, 43-nik ukiulik oqaluttuarpoq.
Ilaqutariit 1985-mi Nuummut nuummata meeqqat atuarfianni
qallunaajaqqat klassianni atualerpoq.
- Anaana qallunaatut
oqaluppiarsinnaanngilaq, angerlarsimaffitsinnilu qallunaatuinnaq oqaluppugut.
Taamanikkulli arlaannik ajortoqartoq misigisimasarpara. Arlaat
inissaminiinngitsoq, taanna eqqaamaasalikkersaarpoq.
- Meeraallunga tunumiutut
oqalunnermik ilinniarusullunga anaana aperigakku, suli kiinaa eqqaamasarpara,
Varna Marianne Nielsen oqaluttuarpoq.
Amisuni arnaq utoqqasaaq qernertunik ajaappialik eqqaavara.
Suliniuteqartoq
Naak Varna Marianne Nielsen kalaallisut kulturiminik
ingerlatseqqusaanngitsutut misigigaluarluni, taamaaliorpoq.
- Taamanikkut kiserliornarpoq,
tamannami soqutigineqartorsuunngilaq. Ilormiora uteriittorujussuuvoq, taanna
oqaluttuarpoq.
Varna Marianne Nielsen 2006-mi eqqartuussivimmi sulinermini,
sulinerminut atatillugu Tasiilamut angalavoq.
- Taamani ilaquttakka
naapeqqippakka, kiisamilu ilunni eqqissivunga. Puigortinneqarniaraluartuni
tamani attaveqarpunga. Maqaasisimasakka inuuninnut uteqqittut misigivunga,
tamatumalu suut tamaasa allanngortippai, taanna oqaluttuarpoq.
Ukiuni siullerni
qilaatersornermut piffissaq atortarpaa. Ullulli ilaanni
pinngitsoorsinnaajunnaarpaa.
- Ileqqut anaasimasat
utertinnissaat aallaqqaammut sakkortullunilu oqimaappoq. Piffissalli
ingerlanerani ilunninngaanneersut inissittut misigivunga, tassanngaanniillu
uteriarfeeruppoq, Varna Marianne Nielsen
oqarpoq.
Aallaqqaammut
pileritsaqqangaarami ileqqutoqqatsinnik oqariartuummik siaruarterinissaa
sukkasuumik pivoq. Piffissalli ingerlanerani, utoqqartaminillu
ikiorneqarnermigut siunnerfiliivoq. - Ilaquttannit kingornussakka aalluttussaavakka. Taaku ataqqinissaat
pingaaruteqartorujussuuvoq, taamaaliornikkullu inngerutit kinguaariit pigisaasa
kingornuttakkat ingerlateqqinnissaat. Allat inngerutaat atorsinnaavagut,
ilaqutaasullu nammineerlutik taakku ingerlateqqittussaavaat. Nammineq
inngerutaateqanngikkaanni taava suli kiffaanngissuseqarnerusoqartarpoq,
namminermi inngerusiornissamut periarfissarpassuaqarpoq, taamaalillunilu
ilaqutariit oqaluttuarisaaneranni ileqqutoqqat taakku aqqutigalugit aalluteqqilerlugit,
Varna Marianne Nielsen oqaluttuarpoq.
Qilaatersorneq ajorunnaarsaatitut
Varna Marianne Nielsenip inngerutit assersuutigalugu amerikamiut
erinarsuutaannit allaanerujussuunerat nassuiarpaa.
- Inngerutit tigullugit allatut atuinnarsinnaanngilatit.
Inngeruteqarpoq kinguaariit avataanniittunik, atorneqarsinnaanerusunillu,
aammali inngeruteqarpoq kinguaariinni arlalinni atorneqartussanik, taakkulu
ataqqineqartussaapput. Taakkuli nunap immikkoortuanit nunap immikkoortuanut
ilaqutariinnillu ilaqutariinnut assigiinngissinnaapput, taanna oqarpoq.
Taamaammat qilaatersortartut katerillutik inngerutinik, taakkulu
ineriartornerannik ”Katuarpalaami” oqaloqatigiissuteqarnissamut
periarfissaqarnerat nuannaarutigisorujussuuaa.
- Katuarpalaami ”ileqqutoqqanut
”malittarisassanillu” allattorsimanngitsunut tunngatillugu arlaliulluta
inissiinissamik pisariaqartitsisuvut paasivara, Varna
Marianne Nielsen, filmeeraliamini “Inngerutit Inerteqqutaammata / The Forbidden
Songs” oqaluttuatoqqamik, siunertaanik, pingaarutaanik qilaatersornerullu
inngerutillu ineriartorneranik isiginnaartunut oqaluttuarusuttoq oqarpoq.
Qilaatersornerup taamaaginnarnera.
- Qilaatersornerup
ajorunnaarsaatitut atoqqilernissaa siunissami sulissutigalugulu
misissorusuppara. Psykoterapeutitut familieterapeutitullu ilinniarsimavunga,
taamaammallu katsorsaariaatsinik assigiinngitsunik sulissuteqartarsimallunga.
Misigisat sakkortuut qaangerniarlugit qilaatersorneq atortarsimavara,
nalunngilaralu qilaatersorneq ajorunnaarsitsiniarnermi atorneqaqqissinnaasoq,
Varna Marianne Nielsen oqaluttuarpoq.
