Itsarnisarsiuut misissuissasut

- Allaaserisap (AG nr. 18, aaqq.) kinguneranik Qeqertarsuup Tunuanut assaajartorluta aasaru angalanissatta ilaat taamaatipparput, tamatumunngalu taarsiullugu Tunumut angalaniarluta, Frederik ”Fuuja” Larsen, Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortaq oqaluttuarpoq.

Taassuma Dines Pikep oqaluttuaa innersuussutigaa, AG-mi maajip aallaqqaataanni allaaserineqartoq, tassa inuit niaquisa saarngi illukuni qimaannakkani, ukiuni qulikkaanni arlalissuarni siumorneqartartut pillugit.

Tunumi naammattoorneqartartut eqqumiitsut pillugit paasisaqarnerorusullunga, Nunatta Katersugaasivianut alakkaavunga.

- Sumiiffik pineqartoq Dines Pikep oqaatigisaa pillugu ilisimasaqanngilagut. Aatsaat tusarparput. Tunumili sumiiffimmi allami tamatumunnga assingusumik pisoqarsimanera nalunngilarput, Frederik ”Fuuja” Larsen oqaluttuarpoq.

Oqaluttuami tamatumani piniartoq Kulusummeersoq oqaluttuarineqarpoq, taassuma 1928-p 1929-llu missaanni Nuuaalimmi, kangerlummi Sermilimmiittumi, inunnik toqungasunik takusimanera oqaluttuarineqarluni.

- Oqaluttuaq oqaluttuariniagara atuakkiortup Tasiilamilu palasiusimasup Otto Rosingip oqaluttuaanit aallaaveqarpoq, Frederik ”Fuuja” Larsen oqarpoq.

Otto Rosing taamanikkut Ammassalimmi 1934-mit 1940-mut palasiusimasoq oqaluttuarpoq, piniartup Anthon Utuap 1928-1929-mi nannunniartilluni Nuuaalimmi inuit toqungasut arlallit timaat takusimagai.

- Inuit perlerlutik toqusimassasut, Anton Utuaq paasitinneqarpoq. Sumiiffiulli misissorneqarnerani eqqumiitsumik paasisaqartoqarsimavoq. Quit nerisassanik toqqorsiviit nerisassanik ulikkaarput. Taamaattumik perlerlutik toqusimasinnaanngillat, Frederik ”Fuuja” Larsen oqaluttuarpoq.

Taavami suna toqqutigisimavaat? Sooq oqartoqarpa perlersimasut? Apeqquterpassuit eqqarsaatigilerpakka: Oqaluttuat taamaattut qanoq tutsuiginartigippat, qanoq tutsuiginartissinnaatigivakka? Katersugaasiviup pisortaa isumatsassimallunga isigilerpara. Nassuiaataasinnaasumik nassuiaatissaqanngilaq.

Nuuaalimmi toqoraanersuaq

Frederik ”Fuuja” Larsenip Otto Rosingip oqaluttuaata assilinera takutippaa. Qulequtaata ingerlaannartumik soqutiginnilersippaanga. Naqinnernik angisuunik allassimavoq: „Nuuaalimmi toqoraanersuaq“.

- Oqaluttuarineqartoq naapertorlugu illut arlalissuit aserorterneqarsimaqaat. Inuit toqusimasut ilaat illerup ataanniipput, allat illerup qaanniillutik. Toqungasut ilaat matup eqqaaniipput soorlulusooq matu tigummisimagaat, allat illut silataanniittut toqorarneqareersut. Ersisimaqaat soorlulusooq quilerratsarujussuarsimallutik, Frederik ”Fuuja” Larsen oqaluttuarpoq.

Otto Rosingip oqaatigisai naapertorlugit tamanna pisimasoq Ryderip ilisimasassarsiornerata nalaani pisimagunarpoq. Tunumut ilisimasassarsiorneq ’Den Danske Ekspedition til Østgrønland’ 1891-1892-imi taamanikkut sakkutuut naalagaat Carl Ryder siulersortigalugu naammassineqarpoq.

- Tunumiunit Sakkutuukajimmik taaneqartarsimavoq, Frederik ”Fuuja” Larsen oqarpoq.

Siusinnerusukkut Tuluup ilisimasassarsiortartup Douglas Charles Claveringinip 1823-mi ilisimasassarsiorluni angalanermini Tunumiissimavoq aamma Gustav Holm Tunumut 1883-1885-imi umiamik ilisimasassarsiorluni angalasimalluni.

- Taakkua arlaannaalluunniit assingusumik takusaqarsimannginnamik allaatiginninngillat, Frederik ”Fuuja” Larsen oqarpoq.

Oqaluttuaq alla uannut takutinneqartoq Ammassalimmi niuertuusimasumit A.T. Hedegaardimit oqaluttuarineqarpoq. Oqaluttuat 1894-imiit 1919-imut pisimapput. Tassa Ryderip ilisimasassarsiornerata naammassineranit ukiut marluk qaangiuttut. Ryderip oqaluttuaraa piniartunik Nuuaaliup eqqaani inunnik toqungasunik naammattoorsisimanerartunik naapitaqarsimalluni.

- Meeqqat arnallu illerit ataannut toqqorsimapput, illullu silataanni angutit toqutaasimallutik, Hedegaard allappoq.

Hedegaardip oqaluttuai naapertorlugit, Ryderip ilisimasassarsiornerata nalaani toqoraanerit aamma pisimassapput. Aap, toqoraasoqarsimavoq.

Otto Rosingip aamma A.T. Hedegaardip oqaluttuarisaat naapertorlugit inuppassuit toqorarneqarsimapput.

Takorloorpakka meeqqat illup issunik ujaqqanillu qarmallip eqqaani pinngussanik unaanik pinnguartut arnallu illup eqqaani suliaqartut meeqqallu nakkutigiitigalugit. Angutit ilaat aamma tassaniipput, allallu piniariarsimallutik. Tassanngaannaq tupaallannartumik pisoqarpoq. Arnat meeqqallu illup issunik ujaqqanillu qarmallip iluani qimarnguffissarsiorput, angutit silataaniittut illersuiniarsarigaluartut. Sivitsunngitsoq tamarmik toqarneqareerput. Ajornerpaamik takorloortagaat piviusunngorpoq.

Apeqquterpassuit akissutissaqanngitsut

- Inuit taakku kikkunnit toqorarneqarpat aamma sooq? Nunatta Katersugaasiviani allaffimmi kaffisortillunga taama eqqarsarpunga.

- Taamaassorinninnerit amerlaqaat. Qanorpiaq pisoqarsimanera kikkullu inunnik taakkuninnga toqoraasimanersut ilisimanngilarput, Frederik ”Fuuja” Larsen oqarpoq.

Nunatta Katersugaasivianit pisimasoq annerusumik misissoqqissaarsinnaajumallugu, katersugaasivimmeersunik marlunnik aasaru Tunumukartitsissaaq.

- Niaqqut saarngi nanisinnaagutsigik, taava inuit taakku qanga toqusimanerat ukiulersinnaassavarput, qanorlu toqusimanerat misissorsinnaassallutigu.

Pissangallunga Dines Pike sianerfigaara. Angutimmi taassuma pisimasut tamatumunnga tunngasut aallartippai. Tamanna paasiguniuk qanoq oqassanersoq paaserusukkakku. Nuannaarnera oqarasuaatikkut angallattakkakkut tusanngitsuugassaanngilaq.

- Inuit nuannaaqaat. Nassaat paasiuminaatsut kiisami oqaluuserineqalermata isertuussaajunnaarmatalu nuannaarutigaat. Maani Ittoqqortoormiini nuannaaqaagut, Dines Pike Ittoqqortoormiineersoq AG-mut oqarpoq.