Kiisami ilisaritinneqarpoq

Arnarulunnguaq, qanoq misigisimavit? Sunik isertugaateqarpit?

Pauline Knudsenip Kalaallit Nunaanni arnaq sapiitsoq AG-mi allaaserisamiittoq taama taagorneqartoq akunnerpassuarni nakkussimavaa.

Atuakkamik nutaamik sapiitsuliortutut iluameertutut taaneqarsinnaasumik atuakkiortup Pauline Knudsenip arnaq ilisimasassarsiortoq isertugaateqartoq ikittuinnarnik takussutissartaqartoq pillugu apeqquterpassuit akineqanngitsorpassuit aqqusaarsimavai.

- Arnarulunnguaq sapiitsuuvoq, qasusuilluni neriulluartuaannartoq. Nunat nutaat paasisassarsiorfiginissaat inuillu nutaat naapinnissaat Knud Rasmussenimit annikinnerunngitsumik nuannarai. Naak piffissami sivisuumi napparsimagaluarluni qiimajuaannarpoq. Pisuni inuusinnaassuseqarpoq, Pauline Knudsen oqaluttuarpoq.

Knud Rasmussen tallimassaanik Thulemut ilisimasassarsiornermini nersorneqarlunilu nersornaaserneqarpoq. Angusarli anguneqarsimanavianngikkaluarpoq angalaqataasut marluk Qaavigarsuaq aamma Arnarulunnguaq peqataasimanngitsuuppata.

Arnarulunnguaq Akilinikkoorluni Alaskakkullu Siberia tikingajallugu 18.000 kilometerini qimusserpoq. Knud Rasmussen illunilu Qaavigarsuaq peqatigalugit ukiuni pingasuni qimusserpoq. 30-nit 57-inik issittumi angalaqatigiit Issittukkoorput.

Aqqutaani illuikkani, tuperni illuaralianilu najugaqartarput. Naggataagut illorsuit portusoorsuit illoqarfissuanut New Yorkimut tikillutik.

Issittukkut sivisoorsuarmik qimusserneq nunarsuup kaajallannerata affaatut isorartutigaaq. Angusaavoq tupinnaannartumik sakkortooq. Taamaakkaluartorli Arnarulunnguaq ilisimasaqarfiginngingajapparput. Aamma taamatut ukiuni pingasuni ilisimasassarsiornermi kalaallit allat peqataasut arfineq pingasut, qallunaanik ilisimatuunik kalaallinillu piniartunik qimusseqatigiiaat Akilinermi nunat tikinneqarsimanngitsut inuillu misissorneqarlutik. Kingornalu Alaskami.

Ujarak eqqaassutissaq

Pauline Knudsen ukiut 20-t matuma siornagut Arnarulunnguamik soqutiginnilerpoq. Qanganisarsiuutut ilisimaneqarpoq taamanilu Hundestedimi Knud Rasmussen Museetimi sulilluni. Kunuunnguup Sjællandip avannaaniilluni aasarsiortarfimmini tallimassaanik Thulemut ilisimasassarsiornermi oqaluttuassartaa allappaa, taannalu nunarsuarmi tamarmi tusaamasanngussutigaa.

Ilisimasassarsiornermi Issittumit tamarmit oqalualaat oqaluttuallu atortullu 20.000-it katersorneqarput – tassaasut aarnussanit iperaattanut. Taamaalillutik Knud Rasmussenip angalaqataasalu siullersaallutik nunarsuup affangajaa kaajallallugu Inuit naggueqatigiinnerat uppernarsarpaat.

Tamakku tamaasa Pauline Knudsenip Hundestedimi sulinermigut sukumiisumik ilisimasaqarfigilerpai.

Kunuunnguaq tusaamasaasoq tamanit ilisarisimaneqarpoq. Qaanaamit Sibiriamut nuannarineqalerpoq (taamanikkut Sovjetunionimit anisitaanera eqqaassanngikkaanni akuersissuteqaqqaarani angalasimanerminut).

Taavami Arnarulunnguaq? Arnaq angutituulli qimussillaqqitsigisoq, ammminik atisanik isumaginnittoq, nunarsuulli peqqarniinnersaani angalaartuarnermi illumi suliassat imaannaanngitsut suliarisariaqarnerat takussutissaqartorsuunngillat. Ullorsiuteqanngilaq, apeqqarissaartoqarani. Arnaq pinnersoq inuunermini angalanermini peqataagami 25-t missaannik ukioqartoq ikittuinnarnik asseqarpoq. Allat oqaluttuaannit ilisimaneruarput. Ingammik Knud Rasmussen Arnarulunnguaq pingaarteqisani pillugu allassimavoq. Angalaqataasutut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Taamaattumik suliassaavoq immikkut ittoq ajornakusoortorujussuarlu pillugu atuakkiornissaq, illerngimmi Issittumi persernerattuulli sukkatigisumik appussaasimapput.

Arnarulunnguarli pillugu atuakkiaq saqqummersinneqangajalerpoq eqqaassutissaata uleerneqarneranut atatillugu. Tallimassaanik Thulemut ilisimasassarsiornerup septembarip 22-anni naammassisumut ukiut 100-nngortorsiornerannut atatillugu Nuummi uleersisoqassaaq.

Ataatsimiittartoqatigiit Asii Chemnitz Narup siuttoralugu ukiuni arlalinni Arnarulunnguup ataqqiniarnissaanut pisariaqartumut sulisimapput. Aka Høegh eqqaassutissiortuuvoq, taannalu Nuutoqqami imaanut qaqqanullu kusanartumik isikkiveqarluni inissisimassaaq. Eqqaassutissaavoq aamma Kunngi Frederimmit siullerpaamik ikkunneqartoq kunngikkut aasaq Kalaallit Nunaanniimmata.

Qungasiagut norloq

Arnarulunnguup inuunera sivikitsuaraasimassagaluarpoq. Arfineq marlunnik ukioqartoq angutaa toquvoq. Taamaalilluni arnaa meeraalu pilersuisuerupput. Nerisassaqaratillu. Taamanikkut ileqquusutut meeqqat nukarlersaat pilliutigineqartussaavoq. Arnaatali Arnarulunnguaq qiminniarlugu qungasiatigut norlulermagu anii ima qiatigipput arnaata toqussinnaanagu.

Taamaalilluni Arnarulunnguaq annappoq. Sivikitsumik inuunerani ajunaaleraluarnera kingulliunngilaq.

Inuunera annertuumik angusarpassuaqarfiuvoq. Aammali annaasaqarfiullunilu naalliuffiuvoq.

Uini Iggiannguaq peqatigalugu tallimassaanik Thulemut ilisimasassarsiornermi peqataasussatut toqqagaavoq. 1921-mi Qaanaamiit Nuummut umiartorput. Uiali Nuummi puallulerpoq toqullunilu. Tamanna sioqqullugu anini annaavaa.

Knud Rasmussenip qinigassippaa Nuummiiginnarsinnaasoq kingornalu angerlarluni imaluunniit ilisimasassarsiornermi peqataasinnaalluni.

Arnarulunnguup kingulleq toqqarpaa. “Aallaqqaamut ilissi atorfissaqartippassinga. Maanna uanga ilissi atorfissaqartippassi”, Kunuunnguamut oqarpoq.

Angalaannartoq

- Arnarulunnguaq Nuummiiginnarnissamit allamik toqqagassaqanngilaq ilisimasassarsiornermi peqataanissamut. Tassani angerlarsimasutut misigisimanngilaq. Ilisimasassarsiornermili Qaanaami ilisarisimasani illortaani inuillu allat peqatigisinnaavai.

- Paasisassarsiornissani pisariaqarteqaa. Qasujaatsupilussuuvoq suliaminullu pikkorilluni. Angalaannartuuvoq. Qaanaami inuunerminit piniariarluni 700 kilometerinik angalaneq sungiusimavaa. Eqqaamasariaqarpoq 1860-ikkunni Canadamit nunasisut kingulliummata – inunngornissaanut ukiualuinnaat sioqqullugit, Pauline Knudsen nammineq sumiiffimmi qanganisarsiuutut assaasimasoq oqaluttuarpoq.

Pauline Knudsen Upernavimmi inunngorsimavoq Sisimiunilu najugaqarluni. Taamaattumik qimusserneq ilaqutariillu qimmiisa 20-t nerukkarnissaat sungiusimavaa. Nammineerluni sakkortusinnaanera – nuannersinnaaneralu – timimini misigisimavai.

- Akilinermi Alaskamilu silap pissusia sakkortoqaaq anorersuartuaannarluni. Kalaallit Nunaannit sakkortunerujussuulluni, Pauline Knudsen oqaluttuarpoq.

Qanganisarsiooq 63-inik ukiulik ukiuni arlalinni Kalaallit Nunaanni takuniarneqartartuni pisortaasarsimasoq ullumikkullu Ilisimatusarfimmi lektoritut sulisoq Arnarulunnguaq pillugu atuakkiornermini arlaleriarluni taamaatiinnarniartarsimavoq.

- Annikitsumik ilisimavarput. Atuakkiaralu piviusunit tunngaveqarpoq. Suliariinnarparali Arnarulunnguaq inutsialassuusimammat puigugassarinngisarput.

- Nuna ingerlaffigisani paasilertorsinnaavaa. Angalaannartutut sumorsuaq angalaneq sungiusimavaa. Qasujaapporlu. Sumiiffinni taamaattuni kukkunissamut inissaqanngilaq.

- Tallimassaannik Thulemut ilisimasassarsiorneq soorlu piniariarluni angalaneq sivitsugaq. Aammali qanganisarsiorluni assaanermut peqataasimavoq. Naasunik katerseqataavoq aamma inuiaat kulturiannik inooqatigiinnerannilu ilisimatusarnermi atortussanik.

- Illunilu Knud Rasmussen aqqutissiortarpaat, paasissutissat pineqartillugit inuillu naapitat ilisimanerulernissaannut, Pauline Knudsen oqarpoq.

Kunuunnguarlu

Ukiuni pingasuni Arnarulunnguup angutaannaat peqatigiuartarpai. Illuikkani tupernilu qanimut inooqatigai. Tamanna ajornartorsiutinik nuannersunillu sunik pilersitsisimanersoq annikitsuinnarmik ilisimavarput.

- Isumaqarpunga Kunuunnguaq, Qaavigarsuaq Arnarulunnguarlu peqatigiilluartarsimasut. Aammali ilaanni sakkortusinnaasarpoq, aqqutaanimi napparsimakulavoq. Suliuarneq nungullarnarsimassaqaaq.

- Aamma alianartoqarsimavoq. Tusaamaneqartuarsimavoq aqqutaani meerartaarsimasoq tunniuttariaqakkaminik. Isertugaavoq ilisimaneqartoq ilisimasassarsornermi aappariissimasut. Tamannali uppernarsisinnaasimangilara. Taamaattumik atuakkami ilaatinngilara, Pauline Knudsen oqaluttuarpoq.

Kimmikkaat

Amerikap Avannarliup nunavittaani angalaneq annertooq New Yorkimi naammassivoq, tassani ilisimasassarsiornermi peqataasut sapiitsuliortutut unnersiutigineqarlutik.

Arnarulunnguaq illorsuit portusuut ilaannut qaqivoq. Illoqarfik qimerloorpaa tupigaalu inuit qanoq ilillutik taamatut inuusinnaanersut. “Ujaqqanik qarmat akornanni inuupput narsavianilu ujaqqani pilersitani, Kunuunnguamut oqarpoq.

Inuunermini aatsaat taama qiiatigaaq. Qummukartaatilli alutoreqai. Periarfissaqartilluni ilaaffigeqattaartarpai.

Kalaallit angalaqatini marluk peqatigalugit Knud Rasmussen Amerikami præsidentimit aggersarneqarpoq. Arnarulunnguarlu kimmikkaalerneqarpoq.

Pingasuullutik nersorniarneqartuarput. Aamma Københavnimut pigamik. Kingumulli Arnarulunnguaq napparsimalerpoq. Øresunds Hospitalimut unitsinneqarpoq tuberkuloserluni.

Knud Rasmussenip pulaarpaa Kunngimillu nersornaat tunniullugu, tallimassaannik Thulemut ilisimasassarsiortut tamarmik tunineqarlutik.

Qaammatit arlaqartut qaangiummata Arnarulunnguaq angerlarsikatalluni kiisami Qaanaamut angerlarpoq. Kingorna piniartorsuaq Karl Peary katippaa.

Tallimassaannik Thulemut ilisimasassarsiornermini misigisani oqaluttuarinngisaannarpai.