Nuka Alice
Lundip iliuuseqarneq ilisarnaatigaa:
-
Suliassanik naammassinnikkumasartuusunga ikinngutiga oqartarpoq, illarluni
oqaluttuarpoq, ilinniarnertuunngorniarnerminilu nipilersoqatigiinnik
pilersitsisimanini assersuutitut taavaa.
Aamma
ilaqutariinni katersuuffiuvoq, qatanngutaa Arnánguaĸ Lyberth oqarpoq:
Inuit
katersuuffigisarpaannga. Ikinnguteqarpallaarunarlungalu.
Killiliisinnaalernikuuvunga ikinngutaalluarlungalu, Nuka Alice oqarpoq.
Nuummi
meeraareernerminiit KNR-imi, Katuami Taseralimmilu sulinermini kulturikkut
suliniuterpassuarnik suliaqarsimavoq. Namminerli angusaani pitsaanerpaaq
allamiittoq isumaqarpoq:
Ernimma
angutitsialanngorsimaneri angusanni pitsaanerpaapput, Nuka Alicep ernini
2003-mi 2004-milu inunngortut pillugitoqarpoq.
Nuka Alice
1978-imi Odensemi inunngorpoq, tassani ataataa Peter Amossen
mistalinngorniarpoq. Nuka Alice ullunik 375-inik angajulliuynerusumik
angajoqarluni qatanngutigiinni tulliuvoq. Angajunilu nikingarpiannginnertik
pissutigalugu ataqatigiittorujussuupput, aammali Nuka Alicep angajuni
unammillertuaannarsimavaa.
Ukiut
arfineq-marluk qaangiummata aqqaluat Hans-Ole inunngorpoq, ukiullu
arfineq-marluk qaangiuteqqimmata qatanngutigiit pingasut Arnatsiaq
qatanngutitaaraat.
Nuka Alice
4. klassinngornissani tikillugu Sisimiuni peroriartorpoq. Ullumikkullu aamma
Sisimiuni najugaqarluni.
Aanami
illuani, meeraalluni pinnguarfigisarsimasamini, najugaqarpoq. Nuka Alice
Nuussuup Atuarfiani 4. klassimi atualertussanngortoq ilaqutariit Nuummut
nuupput, atuarninilu nuannersumik eqqaasaqarfigaa. Minnerunngitsumik
pikkorissunik ilinniartitsisoqarsimanini pissutaasoq naqissusiivoq, ilaatigullu
Isavaaraq Petrussen, taanna Nuussuaq Band aqqutigalugu kulturikkut
suliaqarnermut isaasa ammarneqarnerannut pissutaasoq, eqqaavaa. Aamma
nipilersornermik aqutsisoq Per Rosing atuarfimmi ilinniartitsisuuvoq, ullullu
tamaasa ullaakkut ileqquusumik erinarsortarsimanertik Nuka Alicep
qujamasuutigisaqaa.
Nuka Alicep
arnaa Margrethe erinarsoqatigiinni Nipemi erinarsortarsimavoq, ataataalu
kilisaatini maskiinalerisutut angalakulammat anaanartik erinarsoqatigiinni
sungiusaraangat tusarnaartitsigaangalluunniit Nuka Alice qatanngutinilu
ilaajuartarput.
- Nuussuup
Atuarfiani atuarama iluatsitsinikooqaanga. Ilinniartitsisut, ingammik Lisa
Korneliussen aamma Bikki Nielsen, qanimut attaveqarfigisarpavut. Ullumikkut
suli qiimmassarlunga allaffigiuartarpaannga. Eqqumiitsuliornermik inuuninni
sunniuteqangaarsimapput, Nuka Alice Lund oqaluttuarpoq.
GU-mi
pissutsit tupaallannartut
Eqqumiitsuliorneq
nuannaraa, ingammik nipilersorneq, erinarsortarnini, pattattarnini namminerlu
erinarsuutit misigissutsit oqaatsitigut oqaatigiuminaassinnaasut
ersersinniarlugit allattarnini nuannaraa.
Nuka
Alicelli aliikkutatut isigiuarpaa. Inuussutigineqarsinnaanngitsoq.
-
Angajoqqaama tapersersorpaannga, aammali ilinniarnissannik
kajumissaartarpaannga. Ajornanngippat qaffasissumik ilinniagaqassasunga.
Taamaammat GU-mi aallartippunga, Nuka Alice, meeqqat atuarfianni ukiumi
kingullermi aanamini Sisimiuni najugaqarsimasoq, oqaluttuarpoq.
Nuummi
1.g-mi ilinnialerami pissutsit tupaallaatigeqai. Kisiartaalluni kalaaliaqqani
atuarsimallunilu kalaallisut oqaaseqartuuvoq.
- Pissutsit
pingaartitallu sungiusimasanniit allaanerusut malugisinnaavara. Tamanna
unammillernangaatsiarpoq. Europamiutut qallunaatullu
pissusilersoriaaseqarneruleruma karakterit pitsaanerujartuinnassasut paasivara,
oqarpoq.
Taamani
tarnip pissusiinik ilisimasalittut ilinniarusuppoq. Aarhusimilu tarnip
pissusiinik ilinniarfimmut aallartinnissamut naammattumik angusaqarpoq.
Ilinniarminili ukiup affaani siullermi ilinniarfiup inunnut isiginnittaasia
aalajangersimasuusoq paasivaa. Nammineq isiginnittaatsiminut
naapertuutinngitsoq. Taamaammat Kalaallit Nunaannut angerlarpoq. Qanoq
iliussalluni paasiniarpaa.
-
Angalarusullunga nalunngilara. Anaanama Air Greenlandimi
trafikassistentissarsiortoqartoq takuaa. Taamaalillunga ilinniarlungalu
angalasinnaavunga. Taamaalillunga qinnuteqarpunga ilinnialerlungalu, Nuka Alice
oqaluttuarpoq, taanna trafikassistentitut ukiuni arlalinni illoqarfinni
assigiinngitsuni najugaqarsimavoq, soorlu Narsarsuarmi, Narsami Qaqortumilu
aamma Kulusummi, Uummannami Qaanaamilu.
Kulusummiitilluni
ernini angajulleq, Inumineq, naartorilerpaa. Inumineq Nuummi inunngorpoq,
ukiullu aappaa avillugu qaangiummat nukaa Ulloriaq inunngorpoq.
Inuuneq
naleqqussarlugu
Marlunnik
meeraqarlungalu paarlakaajaallutik trafikassistentitut nikerartumik sulinera artornartorujussuuvoq.
Taamaammat
Nuka Alice niuernermik ilinniarfimmi akademiøkonom-itut ilinniaqqilerpoq.
Ilinniagaqarneq illumik, biilinik, umiatsianik qamuteralannillu
akissaqalersitsisinnaasoq anguniagarigaluarpaa. Inuunermili suna
pingaartinnerlugu ilinniarnerup ingerlanerani unikaallalluni imminut aperivoq.
Meeqqat ataataallu avissaaramik ilaqutariittut inuunissamik takorluugaa
aserorpoq. Inuuneralu allanngortariaqarpoq.
-
Naleqartitat suut pingaartinnerlugit eqqarsaatigeqqittariaqarpakka.
Pilluarusuppunga. Ok, taavami sulerisinnaavunga? Taamatut eqqarsarlunga
kulturimik suliaqarniarlunga aalajangerpunga, oqaluttuarpoq nangillunilu:
Uummateqarfiga tassaniippoq, tassani uummatiga kalluttarpoq.
Taamaattumik
kulturikkut suliaqarumallunga inuussutissarsiuteqartariaqarpunga.
Kulturimik
suliaqarneq KNR-imi ullaakkut aallakaatinneqartartuni
aallakaatitassiortalernikkut aallartippoq. Tassani Nuka Alicep kulturikkut
suliniutit oqaluttuarisarpai, Kalaallit Nunaannilu kulturikkut suliaqartut
arlallit naapittarpai.
Unnukkut
atuartitsinermi tivaneq
Ukiuni
taakkunani aamma qilaatersornermik ilinniarpoq.
Pauline
Lomholdt 2009-mi tivanermik unnukkut pikkorissartitsinissamik
neqerooruteqarpoq, Nuka Alicelu peqataaniarluni nalunaarpoq. Peqataasut
ikippallaarmata Nuka Alicep Facebookimi ikinngutini tamaasa peqataanissaannik
kajumissaarpai. Nalunaarfissarlu kingulleq nallinngitsoq nalunaartut
naammatsimmata pikkorissaasoqarsinnaalerpoq.
Pauline
Lomholdtip aallaqqaammut qilaatersornerup erinarsornerullu siunertaa kikkullu
erinarsortuunersut nassuiartarpai.
Inuusullungalu
naammagittarsinnaanikikkama aallaqqaammut arriigivara.
Naammagittarsinnaalernikuuvungali, erinarsuullu tamaat paasiniarlugu
erinarsuutit oqaluttuarinissaat pingaaruteqartoq ilikkarpara, Nuka Alice
oqarpoq.
Katuaq
1997-imi ammarmat Anna Kuitse inuusuttunik qilaatersoqateqartoq eqqaamavaa.
Nuka Alicep paasilluanngikkaluarlugu sunnertissutigeqaa.
Qilaatersorneq,
ilaquttama aallutarisimanngisaat, pillugu angerlartutut misigivunga, Nuka Alice
qilaatersornermut attuumassutini pillugu nassuiaavoq.
- Qilaatersoraangama
namminiusinnaavunga. Ukioq siulleq nammineq inngerusiortalerpunga.
Ilivitsunngorpunga, nangilluni oqarpoq.
Nammineq
kulturip nukittussusaa
Qilaatersornermi
najoqqutassiat pingasut maleruarneqartartut ilanngullugu nassuiaatigaa.
Timimut tunngatillugu qilaatersornerup uummatip tillernera
malittarpaa. Eqqarsartaatsikkut, tassa inngerummi misigissutsit inngerutillu
siunertaa. Anersaamullu tunngasumi sooq inngernerluni oqaluttuarinera.
Assersuutigalugu aqaat pillugu, tassa meeqqap aqarnerani meeqqamik takunermi
nuannaarnermik misigilersarnerup inngerutiginera.
- Inngerut tamaat oqaluttuariniartarpara, siunertaa
suunersoq. Inuit nunani allaniittut killitsittartut aamma arlaleriarlunga
misigisarpara.
Qilaatersorneq nunat killiineersut nipilersuusiaanniit
kimeqarnerusarpoq, Nuka Alice oqarpoq.
- Amerlanertigut kulturimut allamut
naleqqussartariaqartarpunga, Qilaatersoraangamali nammineq kulturitsinniit
nakussassartarpunga. Tunngaviga nukittunerulertarpoq, anorersuaraangat
sorlaqarluarnera pissutigalugu uppinngisaannarpunga,
Nuka Alice qilaatersornerup imminut sunniutai pillugit nassuiaavoq.
Nuka Alice Sisimiuni kulturip illorsuani Taseralimmi pisortap
tulliatut suliunnaarluni namminersortutut 2022-mi aallartippoq. Nuka Alicep
ingerlatseqatigiiffik Siarnaq, qilaatersornerup nalinginnaanerulersinnissaanik
siunertalik, pilersippaa. Maannakkullu kulturikkut suliaqartutut suliniutinik
arlalinnik suliaqarnermik inuuniuteqarpoq.
Suliniutit ilaat qanittukkut pivoq. Sapaatip akunnerani
kingullermi AG-mi allaaserineqartutut Nuka Alicep erinarsormik
nipilersornermillu inuuniuteqartut pingasut nipilersoriaatsiminik
ilinniartinniarlugit Sisimiunut qaaqquai. Ataatsimoorlutillu inngerusioqatigiipput.
Nipilersortartut pingasut, Palæstinamiu Amal Murkus,
Millicent Chapanda Zimbabwemeersoq kiisalu Marita Isobel Solberg Sapmimeersoq
(Norge), nunat assigiinngitsut nipilersoriaatsillu assigiinngitsut atorlugit
imminnut naapipput. Arnat erinarsuutinik immiussiniarlutik
naapeqqinnissamik kingusinnerusukkullu
nunarsuaq tamakkerlugu erinarsuutit atorlugit tusarnaartitsiniarlutik
pilersaaruteqartut Nuka Alice oqaluttuarpoq.
- Arnanik nunap inoqqaavinik appisimaaqateqaraangama
najoqqutarisartakkagut assigiittut malugisarpara. Saamiugaluarpata,
maouriugaluarpata Hawaiimiuugaluarpataluunniit, Nuka Alice, RIDDU Riđđu
Festivalimi, Norgep avannaani inuiaqatigiit saamit nakussassarniarlugit ukiut
tamaasa ingerlanneqartartumi, arlaleriarluni peqataasimasoq, oqarpoq.
Atuakkamik saqqummersitsissaaq
Nuka Alice ullumikkut inuunermini pitsaasumik inissisimalluni
misigivoq.
- Qilaatersorneq inuttullu inuuneq tamakkiisumik
suliarigakkit oqimaaqatigiissaarilluartutut misigivunga, nassuiaavoq.
Erneri arnartik aallaqqagaangat nammineersinnaallutik
inuusuttunngorsimalerput. Ilaqutariit 2016-imili Sisimiuni najugaqarput.
Nukappiaqqat inuusuttuaranngulermata arnaata illoqarfimmi nammineq
meeraaffigisimasamini toqqissisimanarnerusumik inuusuttuusinnaasut malugaa.
- Angalakulasartunga ilisimavaat, namminneq
nerisassarsiorsinnaallutillu, errorsisinnaallutillu naasutitta toqunnginnissaat
isumagisinnaavaat, Nuka Alice qungujulluni oqarpoq.
Nuka Alice aggersarneqarluartarpoq. Opera apriilimi New
Yorkimi takutinneqartoq, 1800-kkunni Issittumi ilisimasassarsiortoq pillugu
atuakkiamik tunngavilik peqataaffigisimallugu oqaluttuarpoq. Varna
qilaatersorneq pillugu podcastilioqatigisarpaa. Ukiup ingerlanerani erinarsoqatigiinnut aaqqissukkanik
inngiusiani pillugit atuakkiaa saqqummertussaassaaq.
- Erinarsoqatigiinni erinarsornermik aallussilluartuuvugut.
Qilaatersorneq taamaalilluni siammarnerusinnaavoq, Nuka Alice oqarpoq.
