”Melting Barricades” 2004-meersoq: Suliaq sivisuumik atasinnaassusilik

Eqqumiitsuliamik suliniut ”Melting Barricades” ukiut 20-t matuma siornanut sanilliullugu ullumikkut ullutsinnut naleqqunneruvoq. Taamaammat eqqumiitsuliortut qungujunnartumik mitakujunnermillu – aammali asuliunngitsumik – suliaqartut maanna qaqugorsuarmut Nuummi eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi toqqorneqarlunilu aallaaveqalernera nuannaarutigaat

Nuuk bymidte, maj 2004: Inuk Silis
Høegh og Asmund HavsteenMikkelsen, iklædt
militæruniformer og smalle
solbriller, er i færd med at
rekruttere nuummiut til det
grønlandske forsvar.
Maajimi 2004-mi Nuup qeqqa: Inuk Silis Høegh Asmund Havsteen-Mikkelsenilu sakkutuutut atikkersorsimallutillu amitsunik seqinersiutillit, Nuummiunik nunatta sakkutuuinut ilanngutsitsileruttortut.

- Inuit taama pimoorussitigisumik qisuariarnerat tupaallaatigaarput. Nuumminngaanneerpugummi eqqumiitsuliornermillu atuarfimmi atuartunik ikiorteqarluta. Sakkutuulli atisaanik atikkersorlutalu amitsunik seqinersiuserniariartugut, inuit ilisarisinnaajunnaarpaatigut.

Inuk Silis Høeghip maajimi 2004-mi nammineq ikinngunnilu Asmund Havsteen-Mikkelsenilu, generalmajor Kaali Kristiansenitut oberstløjtnant Karius Kristiansenitullu atikkersorsimallutik, Kalaallit Sakkutuuinik Nuummi nunatta atuakkanik atorniartarfiani sakkutuunngortitsikaanertik eqqaamasalikkersaarutigaa.

- Inuit taama pimoorussitigisumik qisuariarnerat tupaallaatigaarput. Nuumminngaanneerpugummi eqqumiitsuliornermillu atuarfimmi atuartunik ikiorteqarluta. Sakkutuulli atisaanik atikkersorlutalu amitsunik seqinersiuserniariartugut, inuit ilisarisinnaajunnaarpaatigut.

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.

Atuarluarna.

Inuk Silis Høeghip maajimi 2004-mi nammineq ikinngunnilu Asmund Havsteen-Mikkelsenilu, generalmajor Kaali Kristiansenitut oberstløjtnant Karius Kristiansenitullu atikkersorsimallutik, Kalaallit Sakkutuuinik Nuummi nunatta atuakkanik atorniartarfiani sakkutuunngortitsikaanertik eqqaamasalikkersaarutigaa.

Amerlasuut eqqumiitsuliortut marluk isumassarsiaat peqataaffigaat, inunnillu ikittunik nammineq piumassutsiminnik sakkutuunngortitsineq iluatsinneqarpoq, tamannalu AG-p allaaserisakkut uppernarsarpaa. Aviisillu pisoqartitsineq ”Kalaallit illersornissamut sakkutuut nuummi sakkutuussarsiortut” qulequtserlugu saqqaliuppaa.

2. Qamutinik motoorilinnik aqerlup pitarsinnaanngisai atorlugit København iserfigineqarpoq.

- Ilaasa qungujunnartortaa takusinnaavaat, allalli pimoorullugu tiguaat. Tamanna kulturimik paasinnittaatsimik saqqummiussami assigiinngitsunik paasinnissinnaanermik takutitsivoq, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqarpoq.

Ukiup tassuma ingerlanerani Ilulissani qallunaamik angummik naapitaqarpoq, taassumalu suliniut ”navianartutut” oqaatigaa, taassumami isumaa malillugu kalaallit avissaarnissamik oqallinnissamut suli piareersimanngillat.

- Tamannalumi aamma tupaallaatigaara, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqaluttuarpoq.

Allaaserisaq pillugu

AG-p ”Melting Barricades” Nuummi eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup Augustinus Fondip aningaasaliineratigut pisarisinnaasaa pillugu, eqqumiitsuliortut marluk Inuk Silis Høegh Asmund Havsteen-Mikkelsenilu kiisalu katersugaasiviup pisortaa Nivi Christensen naapippai.

Katersugaasiviup maanna suliniummit katersat tamaasa videoliat, allagartarsuit, pasit, sakkutuunngornissamut qinnuteqarnermi immersugassat, erfalasut, nittarsaassinermut atatillugu nipputtartuliat, inuuinnarniarnermut ilitsersuut, assilisat, allaaserisat, tupersuaq, sakkutuut atisaat ilusilersuinermilu titartakkat nalunaarsuleruttorpai. Katillugit assigiinngitsut 59-t.

Ukiup matuma naalernerani ”Melting Barricades” takuniaasunut takutissinnaalissallugu Nuummi eqqumiitsulianik saqqummersitsiviup naatsorsuutigaa.

Eqqumiitsuliortullu taakku suliniumminnik Nuummi eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmut tunniussisinnaanertik nuannaarutigaat. 

- Tamanna tulluusimaarutigisorujussuuara. Utimut qiviarluni taamanikkut pisutut tiguinnarneqarnani ullumikkut suli tulluuttutut nalilerneqarnera tupaallaatigaara, Inuk Silis Høegh oqarpoq.

”Melting Barricades” katersugaasivimmit pissarsiarineqarnera allanit ataqqineqalerneranik kinguneqarpoq, tamannami suliniutip pingaassusaanik ersersitsivoq, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqarpoq.

- Tamanna annertoorujussuarmik nersorinninneruvoq. Taamanikkorniilli ullumikkut pingaarneruneranillusooq oqariartorpoq, taanna oqarpoq.

Katersugaasiviup pisortaata Nivi Christensenip inuit ilaasa suliniummik navianarnersaanerat ”Melting Barricades” nukittoqqutaanut ilaasoq tikkuarpaa.

- Suliniut manna nunap inoqqaavinik nukittunerulersitsisuusoq isumaqarpunga. Taamaammallu taassuma ininut makkununnga eqqullugu nukittunerulersitsinissaa pingaaruteqarlunilu nuannersuuvoq, Nivi Christensen oqarpoq.

Erfalasorput qamutini motoorilinni aqerlup pitarsinnaanngisaani

”Melting Barricades” suliniut pingaarnertut pingasunik immikkoortoqarpoq: maajimi kalaallit sakkutuuinut ilannguttussarsiornermik takutitsineq, Juunimi Nuummi Ukaliusami saqqummersitsineq kiisalu 2004-mi aggustusimi Københavnimi Nordatlantens Bryggemi Danmarkip tiguagaaneranik pisoqartitsisoqarpoq.

– Utimut qissimilluni “Melting Barricades” pisiarineqarnera aammali pisumik uppernarsaasutut isigineqarnera, ullutsinnullu naleqquttutut nalilerneqarnera tupaallannartuuvoq, Inuk Silis Høegh (1972-mi inunngortoq) katersugaasiviup nammineq Asmund Havsteen-Mikkelsenillu suliniutaanik “Melting Barricades”-mik 2004-meersumik pisinera pillugu oqarpoq.

Kingullertut taasaq annertuumik aalassatsitsinngilaq, Asmund Havsteen-Mikkelsen ulloq pillugu eqqaamasalersaarpoq, taamanikkullu taanna Inuk Silis Høeghilu sakkutuut qamutaannik motoorilimmik aqerlup pitarsinnaanngisaanik Københavnimi Nordatlantens Bryggemut ingerlaarput.

- Inuit ima isikkoqarput: Ila susoqartoruna? Aammami qamutivut motoorillit navianarsinnaanerminnut mikivallaarput. Qisuarianngivipput soqutiginnippiarnatillu. Kalaallit sakkutuuinut qisuariarneq nunasiaatillit nalinginnaasumik qisuariarneruaat: Ilumoortuusinnaanngilaq, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqarpoq.

Akerlianik qamutit motoorillit aqerlup pitarsinnaanngisai illoqarfiit pingaarnersaani kalaallinik sanioqqussigaangamik nuannaajallannermik nassataqartarput:

- Immaqa tamanna pikkunarnerpaavoq: Taakku kalaallit erfalasuanik erfalasulimmik qamutit motoorillit aqerlup pitarsinnaanngisaanik sanioqqullugit, eqqumiitsuliortut illarlutik oqarput.

Kalaallit naleqartitaat

2004-mi Namminersornerulluni Oqartussaaneq ukiunik 25-nngortorsiorpoq, nammineernerulernissamik kalaallillu qallunaallu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaanik pilersitsinissaq oqallisigineqarpoq.

Peqatigisaanik 2003-mi Irakimut saassussinermi Danmarki nunatut sorsulerpoq, tamannalumi aamma suliniummut isumassarsiami nipilersueqataavoq, Asmund Havsteen-Mikkelsen nassuiaavoq.

Nunarsuarmioqataaneq 1990-kkunni 00-kkunnilu annertusiartorpoq, naalagaaffittullu nunarsuarmioqataanermi qanoq pissusilersornissaq apeqqutaavoq. Tamannalu aamma Kalaallit Nunaannut atuuttussaasoq eqqumiitsuliortut marluk eqqarsarput.

- Taamanikkut pinerlunniaqatigiinnut sorsunneq annertuumik oqallisaavoq. Danmarkip USA-llu Afghanistandimi Irakimilu sorusunnerat pineqarpoq, amerlaqalutalu akerliuvugut.

”Melting Barricades” sananitsinni ima eqqarsarnerput patsisinut ilaavoq: OK, nutaanik sakkutooqalerluta tigusinnarlugu matussavarput!”, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqarpoq.

Taamanikkut – maannakkutuulli – silarsuaq sakkutuulersorfiuvoq sorsunnernillu ulikkaarluni. Maannakkut soorlu Ukrainemi sorsunneq Danmarkimut nunagisaanut suliffigisaanullu 800 kilometeriinnaanerani qallivoq.

– Taamanikkut nuannaralugu isigisarput, tassalu Kalaallit Nunaata eqqissinermik pingaartitaqarneranik naleqartitaqarnera pikkunarnerpaavoq. Kalaallillu Nunaataliuna taakku sakkussarigai, tassa: Eqqissineq ammasuunerlu, Asmund Havsteen-Mikkelsen (1977-mi inunngortoq oqarpoq).

Inuk Silis Høeghip suliniummut eqqarsaatit ilapittuutigai:

- Akeraqaruit inuit katersuutsissinnaavatit. Taamaammanuna siuttut ilaat taamaattumik pisariaqartitsinerminni inunnilluunniit tapersersorneerukkiartortunik sorsunnernik aallartitsisartut.

Ullumikkut algoritmit (inuinnaat internetimi naapittarfianni pissusilersornitsinnik ilusilersueqataasut, aaqqiss.) nunatsinni nunarsuullu sinnerani innuttaasunik avissaartuutsitsinissaannik annertuumik aarlerinartoqarnera taassuma takusinnaavaa.

- Inuiattut ikittunnguuvugut, taamaammallu ataatsimoornissarput uatsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq. Algoritmit pissutaallutik avissaartuuppugut. Taamaammallu taaguusiussarput ”Melting Barricades” (aporfiiaanissaq, aaqqiss) ullumikkut suli pisariaqarpoq: Aporfilersuiguit inuit isersinnaassanngillat. Illilli aamma anisinnaassanngilatit, Inuk Silis Høegh oqarpoq imalu itisiliilluni:

- Ataatsimoorneq naleqartitallu pillugit sorsuttoqartarpoq. Naleqartitalli suut pineqarpat? Tamakku suli naammassillugit suussusilinngilagut. Taakkuli namminiilivinneq oqaluusereqisarput angussagutsigu sanarfinissatsinni pingaarnerpaanut ilaapput.

Kalaallillu Nunaat naleqartitanik oqallinnermi atoruminartuuvoq, nunami taanna sorsussimanngisaannarpoq.

- Taamanikkut nuannarisatta ilaat tassaavoq Kalaallit Nunaata eqqissinermik pikkunarnerpaamik naleqartitaqarnera. Tamannaliuna Kalaallit Nunaata sakkussaa: Eqqissineq ammasuunerlu, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqarpoq.

Ullumikkut suli naleqquttoq

Ukioq manna 2024-mi Kalaallit Nunaata namminersorneq ukiunik 15-inngortorsiorlugu nalliussissavaa. Naak ”Melting Barricades” Namminersorluni Oqartussaanerup nalaani, tusagassiorfinnilu allaanerusumi pigaluartoq, taamaattoq eqqumiitsuliamik suliniut suli naleqquttoq, suliniummik eqqumiitsuliortut katersugaasiviullu pisortaa Nivi Christensen isumaqarput.

2009-mi Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerani isumalluartoqarnera Inuk Silis Høeghip eqqaamavaa, taamanikkullu Kalaallit Nunaata oqartussaaffiit amerlanerit tigussagai upperineqarpoq. Ukiulli 15-t kingulliit ingerlaneranni tassani susoqarpallaanngilaq. Immaqa aatsitassanit isertitassanik isumalluarneq piviusorsiorpallaarsimanngilaq.

Inuilli misigisimaneranni allanngortoqarpoq, eqqumiitsuliortoq tikkuaavoq:

- Inuilli nammineq siunissaminnut sunniuteqarsinnaanerannut tunngasumi eqqarsariartaatsimi pisoqarpoq, aamma pisortatta akornanni, taakkumi nikussaarlutik qallunaat naalagaaffiannut akerliliisinnaaneq qunugiunnaarpaat: Tassa peqataatinnata uatsinnut tunngasunik oqallittoqartassanngitsoq – taamaaliornerlu tatiginnginnermik nipilernagu oqariartuutigineqarpoq. Nikeriartoqarpoq, Inuk Silis Høegh oqarpoq.

Aningaasaqarnikkut inissisimanerup namminneernerunissamut tunngavigineqarneranut tunngatillugu, Kalaallit Nunaanni mingutsitsinngitsumut ikaarsaarneq aamma aarlerinartortaqarpoq. Naak Kalaallit Nunaat aatsitassanik qaqutigoortunik piumaneqaqisunik annertuumik pissuteqaraluartoq, taakku nunaqavissunut akisoorujussuussapput, taakkumi qallorneqarnerat mingutsitsinermik annertuumik nassataqartussaavoq.

- Aningaasartuutit annertoorujussuit Kalaallit Nunaannik tamarmiusumik, tassa inunnik pinngortitamillu aseruisussaavoq. Issiavinniillu isigalugu tamatumunnga Kalaallit Nunaannit akerlilersuisoqarpoq, Asmund Havsteen-Mikkelsen oqarpoq.

5. Pisoq aviisip saqqaanut ivertissasoq AG maajimi 2004-mi, Inuk Silis Høegh Asmund Havsteen-Mikkelsenilu Kalaallit Sakkutuuinut nammineq piumassutsiminnik peqataasussanik katersinerat pillugu isumaqarpoq.

Taamanikkut præsidentiusup Donald Trumpip 2019-imi Kalaallit Nunaannik pisinissamik neqeroorutaa innuttaasut akornanni Kalaallit Nunaata nunarsuarmi pissaaneqaqqusaanermi pingaarutaanik ilisimanninnerulersitsivoq. USA-p Ruslandillu akornanni sorsunneq nillertoq nutaaq, Europamilu sorsuunneq, sakkutuujusussaatitaaneq oqallisaaqisoq, kulturimillu tilligarnermik apeqqut, eqqumiitsuliornermik suliniummik ukiunik 20-nik pisoqaassusilimmik ullutsinni pisut aallaavigalugit paasinnilersitsisoq, Inuk Silis Høegh isumaqarpoq.

- ”Melting Barricade”-p ullutsinnut naleqqunneranut tunngatillugu sorpassuit ilisarnarput, taanna oqarpoq.

Katersugaasiviup pisortaata Nivi Christensenip ”Melting Barricade” ullumikkut kimittussuseqartoq naliliivoq, suliniummi inuit sungiusimasaannik aallussisuuvoq. Peqatigisaanik eqqumiitsuliap akuisa assigiinngitsut oqalliseqataasinnaaneq ajornaannerulersippaa.

Isummersortitsilerpoq, taanna tikkuaavoq.

- Sorsuunnerit nunasiaateqarnerlu pillugit suliniummit maannakkutulli oqaloqatigiissuteqarsinnaanerput nukittoqqutaavoq. Oqaloqatigiinnerit oqimaatsut, politikikkut oqaloqatigiinnerit inuttut assigiinngitsutut ingerlassinnaasavut. Tamanna naapertuussusaannut tunngatillugu nukittoqqutaavoq, Nivi Christensen oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Er du allerede abonnent? Log ind

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS