Nukissuup atassuserpaatigut

Eqqumiitsuliortoq Naja Abelsen arlaleriarluni arlaliulluni saqqummersitsisarnerni peqataasarpoq. 

Nalinginnaasumik Kalaallit Nunaannut atatillugu, taanna oqaluttuarpoq.

Aatsaalli siullermeerluni eqqumiitsuliai eqqumiitsuliortunik kalaallinik, tamarmik Fynimi, Langelandimi Ærømilu najugaqartut peqatigalugit saqqummersinneqarput.

Saqqummersitsinerlu ”Inuuvugut – Vi er inuit,” juunip qiteqqunnerani ammarneqarpoq.

- Taakku saqqummersitseqatiginerat nuanneqaaq. Nukittuumik kusanartumillu saqqummersitsisoqarpoq, Naja Abelsen oqarpoq, taassumalu kurator Anne-Mette Sybrandt eqqumiitsulianik assigiinngitsorujussuarnik saqqummersitsinissamut katiterisimaneranik nersualaarpaa.

- Nukiup ataatsimoortippaatigut – inuunerullu nukinga eqqumiitsuliani takuneqarsinnaavoq, Naja Abelsen oqarpoq.

Tamannalu saqqummersitsinissamut isumassarsisup, eqqumiitsuliortup Ujammiuagaq Møllerip isumaqatigaa.

- Nukerujussuarmik peqarpugut, nukik Kalaallit Nunaanni nassatarput. Kalaallit Nunaannik illersuinissamik misigissuseqarneq illersuerusunnerlu, Ujammi Møller oqarpoq.

Eqqumiitsuliortut saqqummersitsisut allat tassaapput Jukke Rosing, Rasmus Lyberth aamma Christian Nuno Rosing, eqqumiitsulioriaasiatalu assigiinngissusaasa saniatigut eqqumiitsuliortut kinguaariinnit assigiinngitsunit arlalinninngaanneersuupput.

- Akuersinera tulluusimaarutigeqaara. Aamma ukiutsigut assigiinngitsorujussuugatta. Tamaasa ilikkagaqarfigeqaakka. Taakkununnga sanilliullunga meerapalaatut imminut misigivunga, Ujammi Møller illarluni oqarpoq. Isumassarsiaq ukiualuit matuma siorna pilersoq, ukioq manna piviusunngorpoq. Taamanikkut Kalaallit Nunaat ullumikkutulli, Donald Trumpip aappassaannik præsidentinngorneratullu tamanit oqaluuserineqanngilaq. Kingornalu Amerikamiut Kalaallit Nunaannik soqutiginninnerat, Amerikamullu ilaalersitsiumanerat pillugu oqallittoqarlunilu annertuumik allaaserinnittoqarpoq.

Ujammi Møller eqqumiitsuliaqarpoq Kalaallit Nunaata, Danmarkip nunarsuullu sinnerani pissutsinik ersersitsisumik. Qissiukkamik pisoqqamik tulukkamillu nunallu arlallit Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnerujumallutilluunniit pissaaneqalerumasut erfalasuinik qulaassisumik.

- Kia nunasiaataajunnaarsaanermut akisussaaneranik apeqqut danskinut kalaallinullu sammitinneqarpoq. Tamanna danskit kisimik pinnatik, aammali kalaallit paasiniartussaavaat, Ujammi Møller oqarpoq.

Saqqummersitsinerup qanoq politikimut attuumatiginissaanik eqqumiitsuliortut eqqumiitsuliortut peqatigiiffiannit aperineqarnerat, Naja Abelsenip oqaluttuaraa, tamarmilli imminnut aallaaviginiarlutik isumaqatigiissutigaat.

Tamannali qaammatini arlalinni kingullerni nammineq nunap inunngorfiata sammineqarneranik, USA-llu Kalaallit Nunaannik ilanngutititsilluniluunniit tigusinissaanik sunnerneqarsimannginneranik isumaqanngilaq. - Sunnersimasorujussuuaanga. Inunnuunerusoq uiveramami. Sussaanngilaq. Eqqumiitsuliorninili atunngilara. Inuiaqatigiinni saqitsaannerit pulaffigerusuttanngilakka. Suliakka anersaamut tunnganerupput uannillu katsorsaanerusarlutik, Naja Abelsen oqaluttuarpoq.

Trumpip Kalaallit Nunaannik piserusunnerata eqqumiitsuliornissamik ajornakusoortitsineranik kinguneqarpoq.

- Inuulillaramali aatsaat taama allaaserisanik atuartigivunga. Imaluunniit inuinnaat qarasaasiakkut naapeqatigiittarfiini piffissarujussuaq atorlugu Kalaallit Nunaannik illersuillunga. Tarnikkut peqqissuunissara suliaqarnissaralu pillugit ingalassimaniartariaqarsimavakka, Naja Abelsen oqaluttuarpoq.

Kalaallit Nunaata taama annertutigisumik sammineqarnera eqqumiitsuliortup eqqumiitsuliaanik, Ærøskøbingimi najugaqartut takornariallu iserlutik eqqumiitsuliaanik takunnissinnaaffigisaanik sullivianit tuniniartagaani tunisartagaasa amerlinissaat isummiuteqqajaanarsinnaagaluarpoq. Killormulli samminerusoq, Naja Abelsen oqarpoq:

- Tunisaqarnerusunga inuit eqqarsarput, taamaattoqanngilarli. Sullivinnut ulluinnarni ammasartumut inuit aqqusaartut ikileriarput. Piffissami kingullermi tunisakka ikinnerupput.

Piffik pitsaasoq

Naja Abelsen aappassaa SAK Kunstbygningimi saqqummersitsivoq.

Siullermik 2004-mi saqqummersitsivoq, taamanikkullu aamma eqqumiitsuliortut allat Kalaallit Nunaanneersut peqatigalugit. Taamanikkut ini saqqummersitsivigisani aamma maanna saqqummersitsivigaa, nalaatsornerli tamanna sanaavisa qaamanermut malussajanerunerat, taamaammallu inimi seqernup saqqartannginnerusaani nivingatinneqarnerannik patsiseqarunarpoq.

- SAK saqqummersitsivitsialaavoq, Naaja Abelsen oqarpoq, aasarlu manna danskit eqqumiitsulianik Kalaallit Nunaanneersunik takuniaanissamut periarfissaqarluarnerat erseqqissaatigaa:

SAK Kunstbygningimimi ataatsimoorluni saqqummersitsinerup saniatigut anaana/panilu Kertemindemi Johannes Larsen Museetimi ”Aqqut” saqqummersitsivigaat, tassani Aka Høegh Bolatta Silis-Høeghilu ukioq manna septembarip arfineq aappaata tungaanut ataatsimoorlutik saqqummersitsipput.

Taakku saniatigut Jyllandip avannaani Lemvigimi Museet for Religiøs Kunstimi Hans Lynge pillugu immikkut saqqummersitsisoqarpoq. Saqqummersitsinermi qalipagai, ilusilersugai titartagaalu, qanittumi Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivissaani ilaasussanngorlugit tunniunneqartussat saqqummersinneqarput. Hans Lyngep uillarnerata Inge Lyngep eqqumiitsuliat Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivissaanut tunniuppai. Lemvigimi saqqummersitsineq ”Hans Lynge – Lidenskab skal der til!”-mik qulequtaqartoq ukioq manna decembarip 14-iata tungaanut takuniarneqarsinnaavoq.

Pakkaluanut piginnaanilik

Naja Abelsen piffissami aggersumi arlalinnik saqqummersitsisussaavoq.

Ilaatigut sullernit pillugit, ”Insektfortællinger,” Tegnerforbundimi ilaasortat qaaqqusallu ukiut tamaasa Nykøbingimi Sjællandimiittumi Pakhusgallerimi ataatsimoortunik saqqummersitsivigisartagaani. Saqqummersitsineq taanna aggustimi ammarneqartussami Naja Abelsenip uumasuaqqanik nalinginnaasumit annertunermik soqutiginnilluni misissuiffigaa. Saqqummersitat ilaat, titartagaq, Zoologisk Havemi pakkaluanut illumi tupinnartumik pulaarnermeersuusoq oqaluttuaraa.

- Paniga pakkaluanut piginnaaneqartoq paasinarsimavoq. Tiguinnarsinnaavaami, pakkaluallu minutsit 20-30 angullugit minngaarfigisarpaat. Minngaartillugit angalaarujoorpoq, piffissallu ilaani pakkalussat arfineq pingasut tikillugit amerlatigisut minngaarfigaat, Naja Abelsen oqaluttuarpoq, taannalu assiliivoq, assilisaalu panimminik pakkalussanillu titartagaanut aallaaviuvoq.

- Saqqummersitsinissamut sullernit assut misissorpakka. Takujuminartut kiisalu klima uumassusillit assigiinngiiaarnerit sullernillu kusanassusaasa ataatsimoortinniarnissaat assorsuaq ajornakusoorsimavoq. Kusanassusaannut tunngasut kisiisa tigorusussimavakka, eqqumiitsuliortoq nassuiaavoq. Ujammi Mølleri saqqummersitsinerni allani peqataassanngilaq, qalipaanissani eqqumiitsulianillu nutaanik pilersitsinissani pisariaqartippaa.

- Qalipaaqqittariaqarpunga. Ukiumut ataasiarlunga saqqummersitsisarnissara siunniussimagaluarpara, maannali unikaallalaassaanga, taanna oqarpoq.

Inuiaqatigiinnut tunngasunik oqariartornerit

Naak saqqummersitsineq ”Inuuvugut – Vi er inuit” politikimut tunngasunik sammisaqarfiunngikkaluartoq, taamaattoq saqqummersitat politikimut attuumassuteqarput, taakkumi inuiaqatigiinnut tunngasunik oqariartornernik takutitsisuummata.

Tamanna Naja Abelsenip urani pillugu suliaani, ilaatigut 2021-mi Inatsisartunut qinersinermi, uranimik qalluinissap annertuumik sammineqarfiani, takuneqarsinnaavoq.

Inuiaqatigiinnut tunngasumik maanna pisunik oqariartorneq alla tassaavoq Ujammiugaq Møllerip annoraaminermi mersugaani arnap naartuminik katatsineranik takutitsisoq – spiralilersuinermik kanngunartuliamut qisuariaat.

- Puigorneqartussaanngitsumik suliaqarusussimavunga. Danmarkimimi spiralilersuineq pillugu oqallinneq sivikitsuinnarmik pisoq isumaqarama, Ujammi Møller suliani Naja Abelsenimit nersualaarneqartoq pillugu oqarpoq:

- eqqumiitsuliaq sakkortuvoq. Annoraaminermik arnarpalutsitsisumik sanaajuvoq, Naja Abelsen naliliivoq.

Eqqumiitsuliortut tamarmik immikkut inimik eqqumiitsuliaminnik saqqummersitsivissaannik tunineqarput, peqatigisaanillu inini tamarmik eqqumiitsuliaannit saqqummersitsisoqarpoq.

Naja Abelsenip kalaaleqatiminik saqqummersitsinini nuannaraa:

- Naapilluni nuannisaqatigiilluni illaqatigiittarneq nuannerpoq. Tamatta immikkut qujanarniarfiginata ataatsimoorluartugut isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Saqqummersitsineq ”Inuuvugut – Vi er inuit” Svendborgimi SAK Kunstbygningimi ukioq manna aggustip 17-iata tungaanut takuniarneqarsinnaasoq.