Illussanik titartaasartup Dorthe Mandrupip Ilulissani
Kangiata Illorsuaq titartaramiuk uppik suluni siaarlugit qaarsumut mittoq
isumassarsiorfigaa.
Kalaallit Nunaanni allakkerisoqarfiup frimærkimi
saqqummersitaani nutaami uppiup suluni siaarlugit Kangia, illorsuup
maluginiarnartup 2021-mi juulimi ammarneqartup inissisimaffia, qulaappaa.
Illussanik titartaasartup Dorthe Mandrupip Ilulissani
Kangiata Illorsuaq titartaramiuk uppik suluni siaarlugit qaarsumut mittoq
isumassarsiorfigaa.
Kalaallit Nunaanni allakkerisoqarfiup frimærkimi
saqqummersitaani nutaami uppiup suluni siaarlugit Kangia, illorsuup
maluginiarnartup 2021-mi juulimi ammarneqartup inissisimaffia, qulaappaa.
Sepac tassaavoq Small European Postal Administrations Cooperation (Europami
allakkeriviit mikisut allaffissornermut suleqatigiiffiat, aaqq.), tassaasut
Kalaallit Nunaat, Isle of Man, Malta, Savalimmiut, Gibraltar, Guernsey, Jersey,
Liechtenstein, Luxembourg, Monaco, Vatikani aamma Åland. Nunat taakkua tamarmik
ukiut tamaasa ataatsimoorussamik qulequtalimmik frimærkinik
saqqummersitsisarput; 2025-mi illussanik titartaasarnermut tunngasunik
saqqummersitsipput. Kalaallit frimærkiat Naja Rosing-Asvidimit titartagaavoq,
taannalu illussanik titartaasartutut ilinniarsimavoq, ukiunili 20-ni
kingullerni saqqummersitsivinnik ilusilersuisartutut, meeqqanut atuakkiortutut,
isiginnaartitsilerisutut eqqumiitsuliortutullu sulisimavoq.
– Illussanik titartaasarnermut tunngasumik frimærkimi nutaami sooq Kangiata
Illorsua toqqarpiuk?
– Frimærkit sisamat assigiimmik qulequtallit 2015-imi titartapakka,
frimærkimilu ataatsimi Pinngortitaleriffiup, naluttarfiup Maliup kulturillu illorsuisa
Katuap Taseraliullu silataat takuneqarsinnaapput. Frimærkimi nutaami Kangiata
Illorsua kusanartumik illuliarineqarsimavoq, ukiunilu kingullerni
sananeqarsimalluni. Taamatuttaaq illorsuit allat illoqarfiup qeqqaniittut
illorsuaq taanna pinngortitamiippoq, Kangiani Illorsuarlu tassani
inissisimanermigut illuliarineqarsimasut pinngortitallu akornanni
ataqatigiinnermik pissanganartumik pilersitsivoq, Naja Rosing-Asvid
Sermitsiamut oqarpoq.
– Illussanik titartaasarneq ullumikkut qanoq ippa?
– Qalipaatit atorneqarnerunissaat kissaatigigaluarpara. Ullumikkut inissiat
nalinginnaasunik saallit qasertut pikkunaatsullu amerlanertigut
sanaartortarpagut. Sukkut tamaana qasertunik illorsuaqarnera ajunngilaq,
maannali amerlavallaalerput. Ullut ilaanni taamani inuit illuminnik namminneq
qalipaasarallarmata qalipaataasimasut amigaatigilissagigut isumaqarpunga, Naja
Rosing-Asvid oqarpoq.
Sermersooq siuttuusoq
Najaaraq Møllerip Siumumeersup Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni nuna
tamakkerlugu illussanik titartaasarnermut politikki pillugu
oqallitsitsiniarsaraluni apeqquteqaateqarpoq: - Sanaartornermut
malittarisassaannaanngilaq; Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu
takorluuineruvoq.
Siunnersuutip piviusunngortinnissaa minnerpaamik ukiuni pingasuni
sivisussuseqarlunilu 5 millionit koruuninik akeqassasoq Naalakkersuisut
missingerpaat:
- Tamatuma saniatigut inuiaqatigiittut illussanik
titartaasarnermut politikkitsinni sunik anguniagaqarnissarput pillugu tamanut
ammasumik oqallitsitsinissaq siunertaalluassaaq. Kommunittaaq, najukkani
pilersaarutinut illoqarfiullu pisatsersornissaanut akisussaasut, oqallinnermi
aamma peqataatinneqassapput.
Kommuneqarfik Sermersooq kommunini siullersaalluni
2016-imi innuttaasunik peqataatitsineq tunngavigalugu nammineq illussanik
titartaasarnermut politikkiminik ilusilersuivoq.
Najaaraq Møllerip nuna
tamakkerlugu illussanik titartaasarnermut politikki pillugu oqallinnissaq
angumerinngilaa, ataatsimiinnerummi naalernerani qinersisoqarnissaanik
nalunaaruteqarnermik tamanna pinngitsoortinneqarpoq.
Naalakkersuisut nutaat
naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissumminni illussanik titartaasarnermut politikki
toqqaannartumik eqqaanngilaat, kisianni nuna tamakkerlugu illussanik titartaasarnermut
politikkimik aallartitsinissaq Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu
Naalakkersuisumit Aqqaluaq B. Egedemit aallartinneqartussaassaaq.
