Inger
Platoup, ulluinnarni Nukamik taaneqartartup, aappanilu meeravissiartaarnertik,
meeravissiartaasa peroriartornerat Columbiamilu misigisatik atuakkiamini
killitsinnartumik oqaluttuaraa.
Inger Platoummi Kalaallit Nunaanni arnat
niviarsiaqqallu 18-iliisimangitsut allat 4.500-t missaanniittuusutulli
nalusamik spiralilerneqarnermi kingorna meerartaarsinnaannginnini oqaluttuaraa.
Inger
Platoup, ulluinnarni Nukamik taaneqartartup, aappanilu meeravissiartaarnertik,
meeravissiartaasa peroriartornerat Columbiamilu misigisatik atuakkiamini
killitsinnartumik oqaluttuaraa.
Inger Platoummi Kalaallit Nunaanni arnat
niviarsiaqqallu 18-iliisimangitsut allat 4.500-t missaanniittuusutulli
nalusamik spiralilerneqarnermi kingorna meerartaarsinnaannginnini oqaluttuaraa.
Ilaqutariittut inuunertik 1960-ikkut kingorna danskit ministeriata
aalajangerneranik aallaaveqartumik allanngortinneqarnera atuakkiamini aamma
ersersippaa.
Taamanimi
nunatsinni innuttaasut
amerliartupiloornerannut killiliiniarlutik spiralilersueqqusillutik
oqaaserisimasaannik atuakkiaani issuaanertaqarpoq. Inger Platoup 1979-ip
2018-illu akornanni misigisani ullorsiutiminut allattarsimavai, taakkualu
atuakkiamini tassa oqaluttuarai. Arnatummi pisinnaatitaaffiiagaasimalluni,
tassa arnat allat assigalugit kinguaassiorsinnaajunnaarsimalluni illissami
paavatigut naartunermi kingorna aatsaat paasivaa. Tassa inuusuttunnguullunimi
nalusamik naartunaveersaaserneqarsimalluni toqungajareernermi kingorna
paasivaa.
”Aqqutima
sangutinneqarnera” kalaallisut allalluagaasoq nunatta oqaluttuarisaaneranut
tunngasortaqarpoq, naak arnarpassuit naartunaveersaaserneqarsimaneri,
angajoqqaajusut, akisussaasut niviarsiararpassuillu eqqugaasut
akuersiteqqaarnagit pisimasoq oqaluttuassatsialaanngikkaluartoq nuannersoq.
Oqaluttuarli piviusumik tunngaveqarpoq, kingorna aqqummik allamik
qinersisariaqalernermik kinguneqartumik: Tassa nunamut allmut
meeravissiartaariartornissaq. Nunat marluk kulturillu assigiinngilluinnartut
atuakkiaani ersersinneqarput. Kalaallit Nunaannit Issittumit ukiukkullu
apisartumit, Amerika Kujallermut piitsoqarfissuusumut, pinerluttoqarfissuusumut
ikiaroornartulerinerullu oqaluttuassartaani Amerika Kujallermi pisimasumi Pablo
Escobarip nalaani pisoq oqaluttuarineqarpoq. Nuna tikitaat piitsoqarfiusoq
nunatsinnit allaanerugaluaqaluni inui naammagittarlutillu
ikinngutinnersuunerat, ilaqutariillu piffissanngoraangat nalliuttorsiornikkaat
assigiissutaannut ilisarnartunut ilaasut tikinneqarput.
Kulturit
marluk assigiinngilluinnartut oqaluttuarineqaraluartut, Columbiamilu inuuneq
allaanerulluinnaraluartoq, kulturinit taakkunanit marlunnit assigiissuteqarneq
atuakkiortumit ersersinneqarpoq, tassa inoqammut asanninneq.
Tassalu
arnat marluk assigiinngilluinnartut ersersinnerisigut: Aappaa nunatsinni
pilluarnartumi pinngortitami eqqissinartumeersuusoq piumassuserinngisaminik
meerartaarsinnaajunnaarsimasoq, aappaalu anaanaq inuunerluuteqarluni
piitsuuninilu pissutigalugit meeqqaminik allamut tunniussisariaqalersimasoq.
Atuagaq
taanna nunatsinni atuakkanik saqqummersitanit allaanerussuteqarpoq. Atuakkiat
ukiuni kingullerni saqqummersitat qiviaraanni misigissusilerinermut
qivittulersaarnernullu tunngasuukkajupput, meeqqanulli inuusuttunullu aamma
tunngasortaqarlutik. Atuakkamik nunatta avataani pisimasunik tunngavilimmik
oqaluttuamik imalimmik saqqummersoqartarnera Nunatsinni qaqutigoortuuvoq.
Taamaattumillu nunarsuaq allarluinnaq oqaatsit marluk atorlugit atukkami
tassani oqaluttuarineqarnera immikkuullarissutigaa. Nunatsinni isorartuujuusumi
sumiiffinniillu sumiiffinnut assigiinngisitaartuusumi, nittartakkatigut
attaveqaatitigullu periarfissatigut killeqaqisumi kalaallit atuakkiaat
taamaattut qaqutigoorput. Taamaammallu allalluagaanera, atuaruminarnera
pissanganarsinnaaneralu tunngavigalugit innersuunnarpoq. Arnarpassuarnut Inger
Platoutulli eqqugaasimasunit tarrarsorfigilluarneqarsinnaanera
qularutissaanngilaq, oqaluttuarlu nunasiaataasimanitta kingunerisaanik
pisimasut ilaat taamaalilluni allassimasuutigineqalerpoq, kikkut tamarmik
kalaallisut qallunaatullu atuarsinnaasut paasisaqarfigisinnaasaannik.
Atuakkiortoq:
Inger Platou “Nuka”
Quppernerisa
amerlassusaat: Kalaallisoortaani 142-t, qallunaatoortaani 155-it.
Saqqummersitsisoq:
Ikuala forlag
Saqqaanik
titartaasoq ilusilersuisorlu: Daniel Platou Kristiansen
Naqiterneqarfia:
Clemenstrykkeriet
