Pinngortitamiinnissaq sungiusimalluaraa

Ukioq 1994-iuvoq. Valdemar sermersuarmeereerluni nunamut tummarpoq. Qaammat ataaseq sermersuarmeereerpoq, nunamullu tummarneq iperaasutut misinnarpoq. Maanna uumaniarnermut unnunnullu nilleqisunut ernumassutit tamaanga killeqarput. Nuup eqqaani qaqqat kangerluillu ilisarnartut eqqissinarai. Angerlalerpoq.

Valdemarillu sermersuaq itivissimallugu maanna oqarsinnaanngorpoq. Tusaamaneqarluartup Fridtjof Nansenip sermersuaq siullersaalluni 1888-imi itivippaa, sermersuarmilu aqqut Valdemarip angutillu franskit sisamat ingerlaarfigisaat Nansenip ingerlaarfigisaanut assingungajappoq.

”Assaa, aqqutipajuk”, eqqarsarpoq.

Qasuneq timimini inuusuttumi qiimasumilu malugisinnaasaani inuunermini misigeqqikkusunngilaa.

Valdemarip pinngortitaq nuannariuaannarsimavaa. Tassani pilluarlunilu imminut naammagisimaartarpoq. Tassani eqqarsartaatsikkut nukittunerpaasarpoq. Tassunga naleqquppoq. Taamaammattaaq ilaannikkut sapaatip-akunnerini arlalinni tuperluni kisimiillunilu pinngortitamiissinnaasarpoq.

Pinngortitaq inuuneraniittuaannarpoq.

Valdemar Wilhjelm Geisler 1961-imi juunip qulingani Qasigiannguani inunngorpoq. Nammineq oqarneratuut imeqqutaalat manniliorfianni.

Angajoqqaarai Nikolaj Geisler Attormiu aamma Alma Geisler, inuugami Nielseniusoq, Qullissarmiuusorlu.

- Aqqaneq-marlunnik ukioqartunga ataataga toquvoq. Taamaammat anaanatta meerapalaajusugut pilersorniarluta suliinnaavimmat qatanngutikkalu siusissumik namminiilerpugut, Valdemar Wilhjelm Geisler oqaluttuarpoq.

Angutinik pingasunik qatannguteqarpoq, angajulliullu tulleraa.

- Angutaannaavugut, qatanngutikkalu ullumikkut aamma erniinnaqarput. Kisima panissaarnikuuvunga, oqarpoq.

Meeraanermini silamiittaqaaq. Eqqaamasai siulliit Qasigiannguani talittarfimmiipput.

- Taamani illoqarfik ingerlalluaqaaq! Aalisartoqarfiuvoq, raajarniartoqangaatsiarluni, eqqaamasalersaarpoq.

Meeqqat ukiukkut apuserisarput, nerisassaminnik sikumi aalisartarput, aqisserniartarput qimussertarlutillu. Aasakkut tatsit eqqaanni ikumatitami nerisassiorniarlutik spejderitullu sammisaqarniarlutik pinngortitamiittarput.

- Ullaamiit unnummut aneertarpugut. Kaaleraangatta tamanit pissarsiarineqarsinnaasunik raajaqartuaannarpoq, tigusiinnariarluta neriinnartarpugut, Valdemar Wilhjelm Geisler oqarpoq.

7. klasse qaangiinnaraa

Valdemar Wilhjelm Geislerip Qasigiannguani meeqqat atuarfiat ”Juunarsip Atuarfia” nuannareqalugulu atuartuaannarpoq.

- Ullaakkut tussiartarlutalu ajoqinik ilinniartitsisoqarpugut. Taamanittaaq 60-ikkunni ilinniartitsisut qallunaat amigaatiginngilagut, oqarpoq.

Ilinniagasseriuaannarlunilu suliassat naammassinissaat nuannaraa.

- Taamanikkut ilikkajasimannguatsiarpunga, tassami 7. klasse qaangiinnarpara, eqqaamasalersaarpoq.

”Juunarsip Atuarfia”-ni atuartut 9. klassemiit qummut Qasigiannguani ingerlassinnaanngilaat, taamaammat Valdemar atuaqataalu atuarnertik nanginniarlugu Danmarkimut aallarput. Taamaalilluni kalaallit atuarfianni Samsømiittumi atualerpoq.

Suna tamarmi ammarmat periarfissarpassuaqalermallu Samsømiinnera inuusunninni misigisanni nuannernerpaasoq oqartarpunga / Valdemar Wilhjelm Geisler

Ukioq 1978-iuvoq. Valdemar 17-inik ukiulik qiimmaruttorpoq, inuuneralu allanngorpoq.

- Suna tamarmi ammarmat periarfissarpassuaqalermallu Samsømiinnera inuusunninni misigisanni nuannernerpaasoq oqartarpunga, Valdemar Wilhjelm Geisler oqaluttuarpoq.

Atuarnermi saniatigut arsartalerlunilu, sulorartalerlunilu, nerrivimmi arsaarartalerlunilu, volleyballertalerlunilu assammik arsartalerpoq.

Samsømi atuarnini naammassigamiuk Nuummukarluni Saviminilerinermik Ilinniarfimmi ilinnialerpoq. Tamannali soqutigisarinngilaa. Hmm, taavami? Nuummi Illorsuarmi Timersortarfimmi sulilerpoq.

1984-imi itigartissinnaanngisaanik periarfissaqalerpoq. Tassa Politiinngorniarfik. Taamani 23-nik ukioqarpoq.

- Ilinniarnerma nalaani ilinnagara uannooqqissaartoq paasivara. Timikkut eqqarsartaatsikkullu nukittullunga pikkunartumillu pisoqarfiusuni eqqissisimasinnaallunga paasivara. Suliffigerusutara nassaaraara, Valdemar Wilhjelm Geisler oqaluttuarpoq.

Ilinniareerami Nuummi atorfinippoq.

Pinngortitami inunnik ujaasineq immikkut aalluppaa, Sermersuarmilu annaassiniarnerni peqataasarsimavoq.

Sunngiffimminittaaq suli timersortarpoq. Annermik tilluunneq ujakkaarnerlu.

- Suli ullumikkut ujakkaartarpunga, ilaquttakkalu, pinngortitamiinnissaq nuannareqaarput. Taamaammat Nuup kangerlui nalunngilluarpakka, utikaffiginikuuakkalu, oqarpoq.

Allanik suliaqalersoq

Valdemar ukiut sisamat politiioreerluni 1992-imi takornarialerilerpoq. Pinngortitamiinnissamik soqutiginnittuarnera peqqutaavoq. Canadamiut Nuummi Canadamilu qajartortitsisartut nalaatsornikkut Nuummi naapippai.

- Nuummi kangerlunnik ilisimannittumik ujaasipput. Aperimmannga qularnanga ingerlaannaq akueraakka, oqarpoq.

Valdemar Wilhjelm Geisler Candamiut suliffeqarfiutaannit takornarianik angallassisartutut sulilersinneqarpoq, tassani nunatsinni Candamilu Nunavummi qajartortitsinerit pinngortitamilu pisutsitsinerit isumagisarivai. Upernaat tamaasa Ottawamut suliartortarpoq.

Ukioq ataaseq takornarialerereerluni oqaatsit pillugit piginnaasani siuarsarusulerpai. Taamaammat Valdemar Wilhjelm Geisler franskisut ilinniariarluni Frankrigiliarpoq. Ukioq ataaseq illoqarfissuarmi qaqqarsuarniittumi aamma eqqumiitsuliornermut oqaluttuarisaanermullu ilisimaneqartumi Grenoblemiippoq.

- Taamanikkut internetteqanngilaq. Taamaammat franskit oqaaserpassui pappilissanut A4-nut allattortarpakka, eqqaamasalersaarpoq.

Valdemar Wilhjelm Geisler ukiut tallimat missaanni takornarialerivoq. Ukiuni taakkunani asasani kingorna katitani naapippaa. Uka Wilhjelm Geisler, aappariillu ullumikkut sisamanik paneqarput.

2002-mi politiinngoqqippoq. Pingajussaali meerartaaramik Valdemar Wilhjelm Geisler angerlarsimaannartunngorpoq.

- Nuliama nakorsatut akisussaaffii annertusipput, uattullu unnuarsiortarpoq. Naggataagut artornarpallaalerpoq. Taamaammat angerlarsimaannartunngorniarlunga aalajangerpunga, oqaluttuarpoq.

Sisamassaa panissaaramik nulia Uka uummatit nakorsaattut ilinniarusulerpoq.

- Danmarkimili najugaqarusunngilanga. Norge qanoq igineriga nuliama aperaanga. Ilaana, ajunngilaq, qaqqaqarlunilu aputeqarpat naammagaara. Taava Trondheimimut nuuppugut, oqaluttuarpoq.

Ilaqutariinnut sisamanik meerartalinnut allannguingaatsiarpoq. Valdemar Wilhjelm Geisler suli angerlarsimaannarami meeqqanukaassineq, atuartuussineq sunngiffimmilu sammisassat isumagisarpai. Ukiut tallimat Norgemiipput.

- Meeqqat oqaatsitik puigussanngikkaat pingaartippara. Taamaammat kommunemiit aningaasarsiaqarlunga angerlarsimaffitsinni kalaallisut ilinniartittarnissaannut periarfissaq atorluarpara, oqarpoq.

Susassaaleqineq ajortoq

Ilaqutariit 2013-ip tungaanut Norgemi najugaqareerlutik nunatsinnut angerlaqqikkamilli illoqarfiit pingaarnersaanni najugaqarput.

- Taamanili angerlarsimaannartuunikuuvunga. Ilaqutariinni ittuuvunga, illumi akisussaasuullungalu igasuuvunga, Valdemar Wilhjelm Geisler oqarpoq.

Illup iluani isumagisassami saniatigut suli pinngortitamiittarpoq. Tuttunniarlunilu, aqisserniarlunilu, aalisartarlunilu pisani igasarpai.

- Ukioqqortusinerali malugisinnaavara. Taamaammat panimma aqisserniarlutillu tuttunniartaramik pinialunneq arriitsunnguamik tiguariartuaarpaat. Uanga assiliisuusarpunga, illarpoq.

Valdemar Wilhjelm Geisler sunngiffimmini kajumissutsiminik ikiuuttarpoq. Nuummi ujakkaartarfinni nivattarpoq, aasaaneranilu savaatillit ikiortarpai. Suliniut ingerlatani aamma eqqaalaarpaa.

- Ukiukkut takornariaqartarsinnaaniassammat Kapisilinni ujakkaartarfeqarnissaa takorloorpara. Piviusunngorsinnaasoq upperilluinnarpara. Aallaqqaammut ingerlaartarfik 25 kilometerinik takissuseqarsinnaavoq, siunissamilu immaqa Neriunaq angusinnaavara, Valdemar Wilhjelm Geisler oqarpoq.

Suliniutini suliarinngikkaangamiuk illulerinngikkaangamilu piffissaq ilaquttani ilagalugit atorlugu nuannareqaa.

- Nuliaralu soqutigisaqaqatigiippugut. Pinngortitami pisunneq nuannareqaarput, arlaleriarlutalu Arctic Circlemi isorartuumilu arpannermi NUUKKAP-imi peqataanikuuvugut, Valdemar Wilhjelm Geisler oqarpoq.