Pinngortitaq inuuffigalugu suliffigalugulu

Anika, uia Jon meeraallu pingasut Maliina, Villads Tristanilu Nuup Kangerluani tuperminnukarlutik umiatsiamik ingerlaarput. Anikap toqqissisimaneq tarnimigut malugisinnaavaa. Nunatta kitaata kangerluisa iluanni pinngortitap kusanassusaa avatangiisigaa. Ah, misigissutsit ilisarnat, silammut anersaarpoq.

„Soorlu Alluitsumi meeraagallarama,“ eqqarsarpoq.

Qungujuppoq. Qungujukulasarpoq. Isimi iluani tunngavissaq ima oqartoq toqqorneqarsimavoq: Silarsuarmut qungujugit, taava silarsuup qungujussavaatit. Tamanna upperilluinnarpaa. Tamanna anaanaminit ilinniarsimavaa, meeraasalu ilikkartussaavaat. Tupermut tikipput. Qaammatini tallimani tassaniissapput. Maani sulissapput, meeqqat ilinniartitsisuminnik atuartinneqassapput. Pinngortitami.

Ilaqutariit 2018-imiilli taama inuusimapput. Sooq taamaannersoq paasilluarniarlugu 1978-imiit aallartissaagut. Anika Kirsten Krogh ukioq taanna inunngorpoq. Qaniginerpaasaasa tamarmik Pusserimik taasarpaat. Maniitsumi inunngorpoq. Angajoqqaavi Nuummi najugaqarsimapput, ataataali Poul Henriksen timmisartunut mekanikeriusoq Maniitsumut suliartormat ilaqutariit ukiualunni tassani najugaqarput. Anikali affarmik ukioqalertinnagu illoqarfiit pingaarnersaannut utersimapput. Anika nukarliliaavoq, angajua angajulleq ukiut 16-it angajulliuvoq.

- Inuit angajora anaanagigiga isumaqartarput, Anika Krogh oqarpoq.

Qatanngutigiit katillugit tallimaapput.

Arnaa, Loritha Henriksen politikkeriuvoq.

Anika pingasut missaanni ukioqartoq ilaqutariit Alluitsumut, Kujataani nunaqarfeeqqamut 21-nik inulimmiittumut, nuupput. Tassani savanik, pinngortitamik qorsummik ataatsimoorfiusumillu avatangiiseqarluni alliartorpoq.

- Aqqusineqaranilu, pisiniarfeqaranilu meeqqeriveqanngilaq. Nuannareqaara! Oqaluttuarpoq.

Ullut savaleraluni, pisuttuarluni, aalisariarluni puisinniarlunilu atorneqartarput. Sapaatip-akunneranut ataasiarlutik Alluitsup Paanut pisiniartarput. Illoqarfissuarmut, Anika eqqarsartarpoq. Assaa! Anikap alliguni atisaarniarfimmi KGH-mi Alluitsup Paaniittumi sulilernissani takorloortarsimavaa.

- Ataatsimuullaqqeqalutalu ikioqatigiittarpugut. Tamanna toqqissisimassutigeqaara, Anika Kirsten Krogh oqarpoq.

Kulturikkut tupatsitaaneq

2. klassinngormat allanngortoqarpoq. Ilaqutariit Nuummut utermata Anika qallunaajaqqani atualerpoq. Allannguuterujussuaq.

- Tassanngaannaq qallunaatut oqaluttussanngorlungalu Kirstenimik ateqalerpunga. Qallunaat oqaasii pikkoriffigivallaannginnakkit pikkunartorsiorpunga. Qatanngutimmali ilaquttamalu tapersersorpaannga, Anika oqaluttuarpoq.

Silarsuaa mumisinneqarpoq. Ukiut ingerlaneranni kalaallisut oqalunnissaminut pikkorlussigaluttuinnarpoq.

Anikap meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Nuummi ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinnialerpoq.

Anika 1.g ingerlanerani atuarfiup pisortaanukaqqusaavoq. Hajja, susoqartoruna?

- Susimasungamita?“ Immaqaana kingusinaarlunga takkuttarpallaaqigama, atuarfimmi pisortap allaffianukarnermini aqqutaa tamaat annilaangavoq.

Paasilerpaali FN-imi inuusuttunut ambassadøritut toqqarneqarsimalluni, tassalu Canadamut, New Yorkimut Hiroshimamullu Japanimiittumut angalasussanngorluni. 16-inik ukioqarpoq.

- Soorunami akuersivunga. Issittumeersut sisamaalluta ambassadøritut toqqarneqarsimavugut.

Tassani inuppassuarnunt oqalugiaqqaarpunga, nuan! Anika eqqaamasalersaarpoq.

Tassani paasivaa angalaneq nuannarilluinnarlugu. Inunnik allanik naapitsisarneq kulturinillu allanik misigisaqarneq pissarsiaqarfigisarpaa.

- Japani nuannarilluinnarpara, eqqarsarpungalu tassani arlaanni najugaqalissallunga. PInnersaasiorfimmiit assilitittartunngorusunnerlunga aperineqaraluarama periarfissaqaleraluarpunga. Angajoqqaakka allaat oqaloqatigaat. Asannilerallagamali qujaannarpunga, Anika eqqaamasalersaarpoq.

Taamaattuuvoq. Aalajangersimalluinnarlunilu uteriitsoq.

Aningaasarsiortuugaluarluni ilaquttaminut piffissaqanngitsoq

Anika Krogh GU-mi naammassigami Danmarkimukarluni niuernermik inuutissarsiorneq pillugu ilinniariarpoq. Kingorna Air Greenlandip nittarsaassinermut immikkoortortaani sulilerpoq.

- Taamani Grønlandsflymik taaguuteqarput. Allamik taaguuteqartinneqarnissaa allamillu ilisarnaateqartinnissaa akisussaaffigaarput. Assigiinngitsunik peqquteqartumik uanga kisima tamaat akisussaaffigilerpara, Anika Krogh oqaluttuarpoq.

Timmisartup, timmisartup inaata biilillu qalipanneqarnissaat isumagisussaavaa. Timmisartoq qanoq isikkoqassava? Qanoq qalipaateqassava?

- Aappaluttoq soorunami erfalasutsinnut tunngavoq, suliarlu naammassineqartoq tulluusimaarutigeqaarput.

Ineriartornerup killiffia tulluusimaarutigeqaarput, oqarpoq.

Anika sulingaatsiarpoq. Qaammatit tamaasa minnerpaamik ulluni 14-ini angalasarpoq. Ingammik Air Icelandimi pisortanngorami meeqqami uimilu ilaginissaannut piffissaqarpianngilaq.

- Uiga aamma sulingaatsiartarpoq. Aningaasarsiorlutalu amigaateqanngilagut. Meeqqagulli piffissaqarfigerpianngilagut, oqarpoq.

Aappariit suliffimminni saniatigut takornarialerinermik ingerlatsipput.

Ullormi qaqutigoortumi sulinngiffeqartillutik oqaloqatigiipput. Suliffitsik qanoq atorpaat? Sulivallaarlutillu nuannarisamik aallunnissaannut piffissaqanngillat.

- Aningaasat, tusaamasaaneq imaluunniit taaguutit nuannersut pingaartinngilagut. Taavami sooq sulivugut? Ajunngilaq. Ukioq ataaseq unikkallassaagut, taava sussanerluta paasissavarput, Anika Krogh aalajangernertik pillugu oqaluttuarpoq.

Qaammatit pingasut qaangiummata suliffimminniit soraarput, angerlarsimaffiallu containerimut poortorneqarpoq. Maanna ilaqutariit ukioq ataaseq angalasussanngorput. Meeqqat arfinillit missaannik ukioqarput. Kangianilu qiterlermi pisupput.

- Meeqqat angerlarsimaffimminni atuartinneqarput, Syriallu killeqarfianiit Immap Aappalaartup tungaanut pisuppugut, Anika Krogh oqaluttuarpoq.

Siutitooq qamutitut

Ilaqutariit Jordanimi pisuttarlutillu unnuakkut qallersaatini unnuisartut ullukkut 25 kilometerit missaanni pisuttarput.

- Nukarliarout mikisuaraavoq. Taamaammat siutituumik angalaqateqarpugut, qasugaangamilu qaqiffigiinnartarpaa. Aamma qatigattuumik inoqajuitsukkooqateqarnikuuvugut, oqaluttuarpoq. Ilaqutariit meeqqatik musliimit silarsuaat pillugu, tusagassiuutitigut eqqartorneqarnerat piinnarnagu, paasisaqarsimassasut neriuutigalugu avannamut issittumut uterput.

- Taava sussanerluta eqqarsaatigeqqissaarparput, aalajangerpugullu ilaqutariit tamarmik peqataaffigisassaattut iliuuseqassalluta, Anika Krogh oqaluttuarpoq.

Camp Kiattua aalajangiuppaat. Anika Kroghip uiatalu Jon Kroghip Nomad Greenland ApS pilersippaat. Pinngortitami akisuunik tupeqarput, takornariallu pisuut misigisassarsiorusuttullu sullitaraat.

- Kisianni ingerlatiinnarnissaanut naammattumik aningaasarsiunngilagut. Taamaatiinnariarlugu inuunitoqqatsinnut utinngikkutta takornarialerinermi aningaasarsiamininnguagut inuussutiginiarlugit akikinnerusumik inuusariaqarpugut, Anika Krogh oqaluttuarpoq.

Anikamut tamanna aalajangigassarujussuugaluartoq Anika meeqqanilu ukiup affaani Danmarkimut nuuttarput. Suli taama inuupput. Tassa imaappoq ilaqutariit maajimiit septembarimut kangerlummi najugaqartarlutillu ukiup sinnerani Danmarkimi naasorissaasoqarfimmiittarput. Hippiet naasorissaasoqarfiat, nammineq taama taasarneratuut.

- Uima tigummiartiikkui najugaqarfigaakka, ineqarnermut akiliuteqarpallaarnatalu aningaasartuuteqarpallaarneq ajorpugut. Nersussuarnik, puulukinik kukkukuuaqqanillu avatangiiseqarpugut, qungujuppoq.

Qaammatini taakkunani ilaqutariit Nuup Kangerluani najugaqaraangamik inuppassuit nunanit tamalaaneersut naapittarpaat.

Inuit pisoorsuit

- Pinngortitaq eqqissisimanaraara, tamannalu aamma suliffeqarfitsinni siunertaavoq, Anika Krogh oqarpoq. Suliffiup sullitaa siulleq Tysklandimeersoq assersuutitut eqqaavaa. Taanna nuliani meeqqanilu ilagalugit tikippoq.

- Oqarasuaatini angallattagaq atortorujussuuaa, akuuallaarnanilu. Soorlu tassa timaa najuuttoq, eqqarsaataali alamiittut, oqaluttuarpoq.

- Angut Tysklandimeersoq ulluni arlalinni kangerlummiissimareerluni allaanerulluinnarpoq, Anika Krogh oqarpoq.

- Nuliata qutsavigaatigut. Angut taanna ukiut 25-t matuma siorna asannilerfigisimallugu oqaluttuarpoq. „Qitornatta takusimanngisaannarpaat, maannali kina asannilerfigisimaneriga kiisami takuaat,“ nulia oqarpoq.

Taava eqqarsarpugut: Tamanna kissaatigaarput. Inuit ingerlalluartut nunarsuarmit tamarmeersut maanga tikillutik pinngortitamik takullutillu maluginninnissaat, pinngortitamik ataqqinnilernissaat imminullu nassaareqqinnissaat, Anika Krogh oqaluttuarpoq.

Fjernsynimiittartoq tusaamasaq Martha Stewart, kiisalu inuit Romameersut, Singaporemeersut USA-meersullu sullitarinikuusaata ilagaat.

- Illuaraqarnatalu illoqanngilagut, tupeqarpugulli. Pinngortitaq malugineqarsinnaammat, sialuup nipaa tusaaneqarsinnaammat, aalisariartoqarsinnaammat aalisakkallu malugineqarsinnaammata, usserneqarsinnaammata. Paarnat katersorneqarsinnaammata marmeladeliortoqarsinnaassammallu. Attugaqarlunilu, ussigaqarlunilu, naamasaqarlunilu misigisaqarfiusinnaassammat, oqarpoq.

Kangerlummi ikioqatigiittarput, ulloq unnuarlu ikioqatigiittarput. Soorlu meeraanermini Alluitsumi angerlarsimaffimminni taamaaliortartut.