Politeeq Viggo

Taanna tassaavoq 2017-imi avannaani nunaqarfinni Nuugaatsiami Illorsuarnilu tassaarsuaqarmat Kalaallit Nunaanni upalungaarsimasut aqutsisuat. Peqatigiiffinnik arlalinnik innarluuteqarnerup iluani atukkanik pitsanngorsaanissamik siunertaqartunik arlalinnik aallarneeqataavoq. Innarluutillit suliniaqatigiiffiani NIIK-imi – Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiani – siulittaasuuvoq.

Viggo Johansen saqqumilaarniartuunngilaq. Inuuvoq angusaminik nipituuliorneq ajortoq.

AG-mit Nuummi Politiit qullersaqarfianni naapipparput. Unnuk taanna Sisimiuliartussaagami ulapeqaaq Innarluutillit Oqaaseqartartoqarfiani Tiliumi ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi peqataajartussagami.

Angut politiitut atisalik ilisarinialaariartigu.

Viggo Johansen septembarip 23-anni 1964-imi – ukiut 60-it matuma siornatigut – Nuummi inunngorpoq.

- Anaanama oqaluttuuttarpaanga isikkakka siulliutillugit anillassimasunga. Taamaalillunga allaanerunera takutereerpara, Viggo Johansen Nuummi peroriartorsimasoq oqaluttuarpoq.

Eqqaamasai siulliit taamanikkut Nota Benep tunuani Spindlers Bakkemi illunnguami betoniusumeersuupput.

- Pingasunik ukioqartunga Tuapannguanut nuuppugut. Taamanikkut illorsuit nutaggariupput najugaqarfigineqaratillu. Viggo Johansen Tuapannguanilu meerarpassuit allat Nuup qeqqani Qapiarfiusaami pinnguartarput.

- Taamanikkut Qapiarfiusaaq sanaartorfigineqarpoq. Ualikkut sanaartortut suliunnaaraangata taakunnartarpugut ’inerteqqutaasumilu’ pinnguartarluta, illarpoq.

Viggo Johansenip anaanaraa Else Johansen, kujataani nunaqarfimmit Arsummeersoq.

Taanna Nuummi utoqqaat peqatigiiffianik ”Qeersaanik” siullersaalluni siulittaasuuvoq.

Angutaa Kangerluarsussuarmeersuuvoq.

- Ataatama qaannat piniartuunerlu ilitsoqqussarai. Napparsimmavimmi portøritut sulivoq, Viggo Johansen sisamanik qatannguteqartoq oqarpoq. Taanna qiterliuvoq.

Piniartussamaat

- Piniartussatut perorsagaavunga. Atuareeraangama ataatagalu aallartarpugut. Siusissupilussuakkut aallartippunga. Ilaqutariinni piniartorsuanngortussaavunga, Viggo Johansen oqarpoq.

Nuannareqaalu. Imaaniilluni misigisat nuannarilluinnartarpai. Kiffaanngissuseq. Silaannarik. Angunni angalanissaminut piareersaraangat Viggo meerannguusoq sukkasuupilussuarmik piareersaqataasarpoq. PINNGITSOORANI piniariaqataaniarpoq.

- Timmissat, puisit, tuttut aalisakkallu pisarisarpavut. Nuannarilluinnarpara. Inersimasunngoruma sunngornissara siunniuppara. Angisuunngoruma piniartunngussaanga, Viggo Johansen oqarpoq.

Meeqqat atuarfiani Atuarfik Samuel Kleinschmidtimi atuarpoq ASK-itut ilisimaneqarnerusumi. 12. klasse tikillugu tassaniippoq. Qaammatialunni Ukaliusamiinnera eqqaassanngikkaanni.

Taamanikkut atuartut 5. klasse angugaangamikkut Danmarkiliartarput. Tassalu aavarnerup nalaani. Danmarkiliaqataarusunngilanga aavarusunnerugama, eqqaamavaa.

Viggo Johansenip angutaata Johannesip ernini tapersersorpaa, Viggollu Danmarkiliaqataannginnissaa ilungersuutigalugu, iluatsillugulu. Viggo angunnilu ullorpassuarni asimiittarput aasarlu taanna tuttunik pisaqarlutik.

Angallammik angalaneq nuannarisarigamiuk aamma maskiinanik saffiornermillu suliaqarnissani soqutigaa. Taamaattumik meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Saviminilerinermut Ilinniarfimmut qinnuteqarpoq Sisimiunilu ilinniartunngorluni.

Siunertaq: imminut ikiorsinnaajumalluni imaani arlaanik pisoqassagaluarpat. Tassalu 1982-imi.

- Politiinngornissara eqqarsaatigisimanngisaannarpara. Imaani inuunissara nuannarinerpaavara, tassaniinniarpungalu, Viggo Johansen oqaluttuarpoq. 

Politiinut pulaarneq

- Ikinngutikka politiini sulilermata inuuneq allanngorpoq. Ingammik ikinngutima ilaat sunnertiffigaara, oqarpoq.

Ullut ilaanni aperaanga politiinut pulaarusunnersunga. Sulinertik pillugu oqaluttuarniarput oqaluttuullungalu sooq ilinniagaq taanna toqqarsimanerlugu.

- Kingorna tassannga aneqqinngisaannarpunga, illarluni oqarpoq.

Viggo Johansenip oqaasii naapertorlugit taamanikkut politiinut qinnuteqartut 72-it missaanniipput, uangalu ilagaannga. 20-nik ukioqarpunga taamanikkullu piumasaqaataavoq 21-leereersimanissaq. Taamaattumik immikkut ittumik akuerisaavunga, Viggo Johansen 1985-imi politiini sulilersoq oqaluttuarpoq, tassani tunngaviusumik ilinnialerluni.

- Eqqaamavara taamanikkut politeeqarfimmi Egon Villadsen pisortaasoq uannut sianermat, akuerisaasimasunga oqaluttuullunga. Oqarfigaanga apriilip aallaqqaataanni 1985-imi aallartissinnaasunga. Angerpunga taamaattorli ataatsimik piumasaqarlunga: Suliartoruma salloqittassanngikkaanga. Taamaanniarani neriorsorpaanga, Viggo Johansen illarluni oqarpoq.

Politiitut ilinniarnini 1989-imi naammassivaa. Tamatuma kingornagut Viggo Johansen ilaatigut qimminik aallaammillu seqqornermik ukiuni arlalinni aqutsisuuvoq, soorlu aamma Politiinngorniarfimmi ilinniartitsisuusarluni, politiinngornianullu Nuummi sungiusaammik sulineranni ilitsersuisuusarluni, 2003-milu politiit piareersaataasumik aqutsisunngorniarneranni ilinniarnini naammassillugu.

Ilinniarnermi ilaani sungiusarluni sulinermini Aasianni sulivoq. Nuup avataani sulinermik misileerusuppoq, Aasiaallu tassaalerpoq inuunermi sinnerani najugaqarfigerusutaa.

1988-imilu suut tamarmik allanngorput, Viggo Johansen panissaarmat.

- Inunngormat innarluuteqartoq paasivarput. Pisortatigoortumik pingasunik ajuuteqarpoq, nukillaartarnermik, autismemik noqartarnermillu nappaateqarluni. Taamaattumik Nuummut nuuttariaqarpugut, pitsaanerusumik katsorsarneqarsinnaaqqullugu, Viggo Johansen katillugit pingasunik meeraqartoq oqaluttuarpoq.

Paniata inunngorneraniit ukiut pingasut qaangiummata 1991-imi Viggo Johansen angajoqqaallu allat innarluuteqartunut angajoqqaajusut peqatigalugit peqatigiiffiliorput ”Kisimiinngilatit” pilersikkamikku.

- Peqatigiiffik pilersitseqataaffigaara, ingammik paasigakku nunatsinni innarluuteqartut atugaat qanoq ajortigisut. Meeqqamulli innarluuteqartumut angajoqqaajuneq ilungersunartupilussuuvoq piffissaqarnissamut nukissaqarnissamullu atatillugu, taamaattumik peqatigiiffiup atanera sivisunngilaq, oqaluttuarpoq.

Ilungersuuteqarneq ingerlaannartoq

Inatsisartunut 2013-imi qineqqusaarnerup nalaani Viggo Johansen partiini arlalinni innarluutillit atugaat pillugit oqaluttuariartoqquneqarpoq.

- Qanoq ikiorneqartarnerat pillugit oqaluttuarpunga, atukkat sakkortuut nunatsinnilu innarluuteqartut immikkoortiternerat. Nammineq misigaara paniga Ilulissanut nuutinneqarmat tamanna qanoq kingunipiloqartiginersoq, Viggo Johansen oqarpoq, oqaluttuarluni panini innarluuteqarnini peqqutigalugu avannaani illoqarfimmut Ilulissanut nuutinneqarsimasoq.

Ukiunili qulini ilungersoreerluni Nuummut uterpoq. Panimmi angerlarnerata kingorna Viggo Johansen peqatigiiffiliorpoq ”Inooqat” juunip 3-ani 2013-imi innarluuteqartunut angajoqqaat allat peqatigalugit pilersikkamiuk.

Viggo Johansen ”Inooqammi” siulittaasunngorpoq, taamanikkut siulittaasoq toqukkut qimagummat. Ullumikkut aamma innarluuteqartut suliniaqatigiiffiisa kattuffiani NIIK-imi, Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiani siulittaasuuvoq.

Viggo Johansen politiini immikkut siunnersortitut ullumikkut sulivoq, soraarninngornissani piareersarlugu. Ukiuni 39-ni sulereerluni.

- Anguniagaraara aappaagu maajip aallaqqaataanni ukiunik 40-nngortorsiorniarlunga. Tamatuma kingorna naatsorsuutigaara soraarninngornissannut sivisujunnaassasoq. Misigisaq nuannersuuvoq, nammineq kissaatigigakku inuusukkunnaarsimallungalu, oqarpoq.

Maanna pilersaarutigaa soraarninngornissani kingusinnerpaamik 2029-mi pissasoq.

- Soraarninngoruma angallammik angalasarnissara naatsorsuutigaara, Viggo Johansen qungujulaqaluni oqarpoq.

Takorloortarpaa inuussutissarsiutigalugu piukkunnassutsimut uppernarsaatitaarniarluni, soraarnertut inuunermini imaani sulilaarsinnaaniarluni. Tassaniillunimi iluarinerpaasarpaa. Imaani. Sunngiffimmini.