Taanna
tassaavoq 2017-imi avannaani nunaqarfinni Nuugaatsiami Illorsuarnilu
tassaarsuaqarmat Kalaallit Nunaanni upalungaarsimasut aqutsisuat.
Peqatigiiffinnik arlalinnik innarluuteqarnerup iluani atukkanik
pitsanngorsaanissamik siunertaqartunik arlalinnik aallarneeqataavoq.
Innarluutillit suliniaqatigiiffiani NIIK-imi – Nunatsinni Inuit Innarluutillit
Kattuffiani – siulittaasuuvoq.
Viggo
Johansen saqqumilaarniartuunngilaq. Inuuvoq angusaminik nipituuliorneq ajortoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
AG-mit
Nuummi Politiit qullersaqarfianni naapipparput. Unnuk taanna
Sisimiuliartussaagami ulapeqaaq Innarluutillit Oqaaseqartartoqarfiani Tiliumi
ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi peqataajartussagami.
Angut
politiitut atisalik ilisarinialaariartigu.
Viggo
Johansen septembarip 23-anni 1964-imi – ukiut 60-it matuma siornatigut – Nuummi
inunngorpoq.
- Anaanama
oqaluttuuttarpaanga isikkakka siulliutillugit anillassimasunga. Taamaalillunga
allaanerunera takutereerpara, Viggo Johansen Nuummi peroriartorsimasoq
oqaluttuarpoq.
Eqqaamasai
siulliit taamanikkut Nota Benep tunuani Spindlers Bakkemi illunnguami
betoniusumeersuupput.
- Pingasunik
ukioqartunga Tuapannguanut nuuppugut. Taamanikkut illorsuit nutaggariupput
najugaqarfigineqaratillu. Viggo Johansen Tuapannguanilu meerarpassuit allat
Nuup qeqqani Qapiarfiusaami pinnguartarput.
- Taamanikkut
Qapiarfiusaaq sanaartorfigineqarpoq. Ualikkut sanaartortut suliunnaaraangata
taakunnartarpugut ’inerteqqutaasumilu’ pinnguartarluta, illarpoq.
Viggo
Johansenip anaanaraa Else Johansen, kujataani nunaqarfimmit Arsummeersoq.
Taanna Nuummi utoqqaat peqatigiiffianik ”Qeersaanik” siullersaalluni siulittaasuuvoq.
Angutaa
Kangerluarsussuarmeersuuvoq.
- Ataatama
qaannat piniartuunerlu ilitsoqqussarai. Napparsimmavimmi portøritut sulivoq,
Viggo Johansen sisamanik qatannguteqartoq oqarpoq. Taanna qiterliuvoq.
Piniartussamaat
- Piniartussatut
perorsagaavunga. Atuareeraangama ataatagalu aallartarpugut.
Siusissupilussuakkut aallartippunga. Ilaqutariinni
piniartorsuanngortussaavunga, Viggo Johansen oqarpoq.
Nuannareqaalu.
Imaaniilluni misigisat nuannarilluinnartarpai. Kiffaanngissuseq. Silaannarik.
Angunni angalanissaminut piareersaraangat Viggo meerannguusoq
sukkasuupilussuarmik piareersaqataasarpoq. PINNGITSOORANI piniariaqataaniarpoq.
- Timmissat,
puisit, tuttut aalisakkallu pisarisarpavut. Nuannarilluinnarpara.
Inersimasunngoruma sunngornissara siunniuppara. Angisuunngoruma
piniartunngussaanga, Viggo Johansen oqarpoq.
Meeqqat
atuarfiani Atuarfik Samuel Kleinschmidtimi atuarpoq ASK-itut
ilisimaneqarnerusumi. 12. klasse tikillugu tassaniippoq. Qaammatialunni
Ukaliusamiinnera eqqaassanngikkaanni.
Taamanikkut
atuartut 5. klasse angugaangamikkut Danmarkiliartarput. Tassalu aavarnerup
nalaani. Danmarkiliaqataarusunngilanga aavarusunnerugama, eqqaamavaa.
Viggo
Johansenip angutaata Johannesip ernini tapersersorpaa, Viggollu
Danmarkiliaqataannginnissaa ilungersuutigalugu, iluatsillugulu. Viggo angunnilu
ullorpassuarni asimiittarput aasarlu taanna tuttunik pisaqarlutik.
Angallammik
angalaneq nuannarisarigamiuk aamma maskiinanik saffiornermillu suliaqarnissani
soqutigaa. Taamaattumik meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Saviminilerinermut
Ilinniarfimmut qinnuteqarpoq Sisimiunilu ilinniartunngorluni.
Siunertaq:
imminut ikiorsinnaajumalluni imaani arlaanik pisoqassagaluarpat. Tassalu
1982-imi.
- Politiinngornissara
eqqarsaatigisimanngisaannarpara. Imaani inuunissara nuannarinerpaavara,
tassaniinniarpungalu, Viggo Johansen oqaluttuarpoq.
Politiinut pulaarneq
- Ikinngutikka
politiini sulilermata inuuneq allanngorpoq. Ingammik ikinngutima ilaat
sunnertiffigaara, oqarpoq.
Ullut
ilaanni aperaanga politiinut pulaarusunnersunga. Sulinertik pillugu
oqaluttuarniarput oqaluttuullungalu sooq ilinniagaq taanna toqqarsimanerlugu.
- Kingorna
tassannga aneqqinngisaannarpunga, illarluni oqarpoq.
Viggo
Johansenip oqaasii naapertorlugit taamanikkut politiinut qinnuteqartut 72-it
missaanniipput, uangalu ilagaannga. 20-nik ukioqarpunga taamanikkullu
piumasaqaataavoq 21-leereersimanissaq. Taamaattumik immikkut ittumik
akuerisaavunga, Viggo Johansen 1985-imi politiini sulilersoq oqaluttuarpoq,
tassani tunngaviusumik ilinnialerluni.
- Eqqaamavara
taamanikkut politeeqarfimmi Egon Villadsen pisortaasoq uannut sianermat,
akuerisaasimasunga oqaluttuullunga. Oqarfigaanga apriilip aallaqqaataanni
1985-imi aallartissinnaasunga. Angerpunga taamaattorli ataatsimik
piumasaqarlunga: Suliartoruma salloqittassanngikkaanga. Taamaanniarani
neriorsorpaanga, Viggo Johansen illarluni oqarpoq.
Politiitut
ilinniarnini 1989-imi naammassivaa. Tamatuma kingornagut Viggo Johansen
ilaatigut qimminik aallaammillu seqqornermik ukiuni arlalinni aqutsisuuvoq,
soorlu aamma Politiinngorniarfimmi ilinniartitsisuusarluni,
politiinngornianullu Nuummi sungiusaammik sulineranni ilitsersuisuusarluni,
2003-milu politiit piareersaataasumik aqutsisunngorniarneranni ilinniarnini
naammassillugu.
Ilinniarnermi
ilaani sungiusarluni sulinermini Aasianni sulivoq. Nuup avataani sulinermik
misileerusuppoq, Aasiaallu tassaalerpoq inuunermi sinnerani
najugaqarfigerusutaa.
1988-imilu
suut tamarmik allanngorput, Viggo Johansen panissaarmat.
- Inunngormat
innarluuteqartoq paasivarput. Pisortatigoortumik pingasunik ajuuteqarpoq,
nukillaartarnermik, autismemik noqartarnermillu nappaateqarluni. Taamaattumik
Nuummut nuuttariaqarpugut, pitsaanerusumik katsorsarneqarsinnaaqqullugu, Viggo
Johansen katillugit pingasunik meeraqartoq oqaluttuarpoq.
Paniata
inunngorneraniit ukiut pingasut qaangiummata 1991-imi Viggo Johansen
angajoqqaallu allat innarluuteqartunut angajoqqaajusut peqatigalugit
peqatigiiffiliorput ”Kisimiinngilatit” pilersikkamikku.
- Peqatigiiffik
pilersitseqataaffigaara, ingammik paasigakku nunatsinni innarluuteqartut
atugaat qanoq ajortigisut. Meeqqamulli innarluuteqartumut angajoqqaajuneq
ilungersunartupilussuuvoq piffissaqarnissamut nukissaqarnissamullu atatillugu,
taamaattumik peqatigiiffiup atanera sivisunngilaq, oqaluttuarpoq.
Ilungersuuteqarneq ingerlaannartoq
Inatsisartunut
2013-imi qineqqusaarnerup nalaani Viggo Johansen partiini arlalinni
innarluutillit atugaat pillugit oqaluttuariartoqquneqarpoq.
- Qanoq
ikiorneqartarnerat pillugit oqaluttuarpunga, atukkat sakkortuut nunatsinnilu
innarluuteqartut immikkoortiternerat. Nammineq misigaara paniga Ilulissanut
nuutinneqarmat tamanna qanoq kingunipiloqartiginersoq, Viggo Johansen oqarpoq,
oqaluttuarluni panini innarluuteqarnini peqqutigalugu avannaani illoqarfimmut
Ilulissanut nuutinneqarsimasoq.
Ukiunili
qulini ilungersoreerluni Nuummut uterpoq. Panimmi angerlarnerata kingorna Viggo
Johansen peqatigiiffiliorpoq ”Inooqat” juunip 3-ani 2013-imi innarluuteqartunut
angajoqqaat allat peqatigalugit pilersikkamiuk.
Viggo
Johansen ”Inooqammi” siulittaasunngorpoq, taamanikkut siulittaasoq toqukkut
qimagummat. Ullumikkut aamma innarluuteqartut suliniaqatigiiffiisa kattuffiani
NIIK-imi, Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiani siulittaasuuvoq.
Viggo
Johansen politiini immikkut siunnersortitut ullumikkut sulivoq,
soraarninngornissani piareersarlugu. Ukiuni 39-ni sulereerluni.
- Anguniagaraara
aappaagu maajip aallaqqaataanni ukiunik 40-nngortorsiorniarlunga. Tamatuma
kingorna naatsorsuutigaara soraarninngornissannut sivisujunnaassasoq. Misigisaq
nuannersuuvoq, nammineq kissaatigigakku inuusukkunnaarsimallungalu, oqarpoq.
Maanna
pilersaarutigaa soraarninngornissani kingusinnerpaamik 2029-mi pissasoq.
- Soraarninngoruma
angallammik angalasarnissara naatsorsuutigaara, Viggo Johansen qungujulaqaluni
oqarpoq.
Takorloortarpaa
inuussutissarsiutigalugu piukkunnassutsimut uppernarsaatitaarniarluni,
soraarnertut inuunermini imaani sulilaarsinnaaniarluni. Tassaniillunimi
iluarinerpaasarpaa. Imaani. Sunngiffimmini.