Sanaartukkanik kusassaaneq eqqumiitsuliortunut ineriartuutaassaaq

Eqqumiitsuliortut peqatigiiffiata KIMIK-ip Peter Olsenip (IA) aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa taperserpaa, tassani Namminersorlutik Oqartussat kommunillu sanaartornermut aningaasartuutaasa 1 procentii pisortat illuutaannut immikkut toqqakkanut eqqumiitsuliortunik kusassaanermut atortassagaat inatsisissatut siunnersuusioqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarput. 

Siunnersuut pingasunngornermi oktobarip 23-anni Inatsisartuni oqaluuserineqarpoq.

– Eqqumiitsuliat eqqumiitsuliortullu uannut pingaaruteqarput. Eqqumiitsuliorneq inuussutissarsiutitut qanoq siuarsarneqarsinnaanersoq Inatsisartuni oqallisigineqarnikuuvoq, assigiinngitsutigut oqallisigisimavarput, aamma akileraartarnermut allarpassuarnullu tunngatillugu. 

-Eqqumiitsuliortut eqqumiitsuliaminnik inuussutissarsiuteqarsinnaaniassammata atugaat qanoq ineriartortissinnaavavut. Tamanna inatsisiliornitsigut angusinnaavarput, Peter Olsen oqarpoq.

Kikkut tamarmik ornittagaanni eqqumiitsuliat

Peter Olsenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Inatsisartuni ilaasortaaqataata Aqqalu Clasen Jeremiassenip eqqumiitsuliornermik suliaqartut akissarsiaasa akileraaruserneqartarnerat allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarnera ilutigalugu oqaluuserineqassaaq, taamaalilluni Namminersorlutik Oqartussat kommunillu sumiiffinni tamanut ammasuni kalaallit eqqumiitsuliaannik kusassaanissamik pisussaaffilerneqassallutik.

– Eqqumiitsuliornermik suliaqartunut inatsimmi allassimareerpoq kommunit namminersorlutillu oqartussat inuit tamarmik ornittagaanni kusassaanermi eqqumiitsulianik pisisinnaasut. 

-Siunnersuummi matumani siunertaavoq pisortat sanaartugaanni kusassaanissamut eqqumiitsuliortut suleqatigineqartarnissaat, Peter Olsen oqarpoq.

– Pisortat sanaartugaanni kusassaanerit assigiinngitsorpassuartigut paasineqarsinnaavoq. Tamatumunngali atatillugu eqqumiitsuliortut illussanik titartaasartut suliaannut peqataanissamut periarfissaqartinneqalissapput, aammali illussanik titartaasartut sanaartornerup iluani silataaniluunniit kusassaanermut peqataasinnaasariaqarput.

- Tamanna eqqumiitsuliornermik inuussutissarsiortunut siuarsaaqataasinnaavoq, taamaalillunilu pisortat sanaartugaat illoqarfimmik kusassaanermik innuttaasutullu pisuunnguallatsitsinermik kinguneqarsinnaalluni. Tamanna siunertaavoq, Peter Olsen oqarpoq.

Susassaqarfimmik angerlaassineq atugassarititanut ajornerulersitsisoq

Eqqumiitsuliortut peqatigiiffata KIMIK-up siunnersuut taperserpaa kulturikkut ineriartornermut aalajangiisuussammat.

– Pisortat sanaartugaannut eqqumiitsulianik kusassaanermut aningaasaliissuteqartarneq Kalaallit Nunaata kulturikkut ineriartorneranut aalajangiisuussaaq. 

- Eqqumiitsuliorneq kusanartulerinerinnaanngilaq; inuiaqatigiit imminut paasinissaannut, kinaassusiannut ataqatigiinnerannullu pingaaruteqarpoq. 

- Eqqumiitsulianik kikkulluunniit ornissinnaasaannut kusassaaneq kulturip ulluinnarni pissusissamisoortumik inissisimaffeqarnera aamma eqqumiitsuliortut inuiaqatigiit oqaluttuarisaanerannik siunissamullu takorluukkaminnik ingerlatitseqqiisutut pingaartinneqarnerat ersersinneqassaaq, KIMIK mit oqarput, taakku isumaqarpoq susassaqarfiup naalagaaffimmit angerlaanneqarnerata kingorna Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortut atugaat ajornerulersimasut. 

Tassami 1,5 procentimik malittarisassaq siornatigut atuuttoq atorunnaarsinneqarpoq, taanna pisortat illuutaannik pinnersaanermut aningaasanik qulakkeerinnittuusimavoq, ilaatigut Qaqortumi GUX-imi, kulturip illorsuani Katuami aamma Ilisimatusarfimmi takuneqarsinnaalluni.

- Suliffeqarfiit maanna ikittuinnaat, soorlu eqqartuussiviit pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfiit, illutaminnik kusassaasimapput, KIMIK-imit oqarput. Siulittaasoq Kristine Spore Kreutzmann nassuiaavoq. Lisbeth Karline Poulsen Ilulissani politeeqarfimmi kingulliulluni kusassaasuusoq.

Asii Chemnitz Narupip pisortat illuutaanni eqqumiitsuliornermut aningaasaliisoqartassasoq 2007-imi siunnersuutigaa, siunnersuut Jane Petersenip 2011-mi qaqeqqillugu. Siunnersuut Inatsisartuni suliarineqarpoq, tassanilu siunnersuutigineqarpoq pisortat illuutaanni kikkunnilluunniit ornigarneqarsinnaasuni sanaartornermut aningaasartuutinit minnerpaamik 1 procenti eqqumiitsuliornermut immikkoortinneqartassasoq. 

Naalakkersuisut siunnersuut taperserpaat, inissialiornerit pinnagit. Suliniutinut 25 mio. kr. sinnerlugit aningaasartuutilinnut tamanna atuutissasoq isumaqatigiissutigineqarpoq, kikkunnilluunniit ornigarneqarsinnaasumi kulturikkut siuarsaanissaq siunertarineqarluni.

Tamaaliunnginnissamut akissaqanngilagut

Pisortat sanaartornermut aningaasartuutinit 1 procenti kusassaanermut atorneqartarnissaannut akissaqarneq pineqanngitsoq Peter Olsen isumaqarpoq. Taamaaliunnginnissamummi akissaqanngilagut.

– Pisortat illuutaat kusassaateqanngitsut suli suliarinissaannut akissaqarpugut? Sanaartukkat isumaqanngitsut anersaaqaratillu. Taamaaliunnginnissamut akissaqanngilagut. Sanaartornermut aningaasartuutit 1 procentii kusassaanermut atorutsigik; oqarutta suliniut 300-4000 millionit koruuninik akeqartoq taava 3-4 millionit koruunit kusassaanermut atorneqartussanngussapput. Aningaasat annertunngillat, eqqumiitsuliortunulli tamatsinnullu pingaaruteqartorujussuussaaq, Peter Olsen oqarpoq. Kimimmit taperserneqarpoq.

– Eqqumiitsulianik kusassakkat ulluinnarni atuisunut tikeraartunullu avatangiisinik isummersuititsisarput. Kalaallit kulturiat oqaluttuarisaanerallu nutaaliaasumik illuliornermi ilanngunneqarnissaanik periarfissaliipput, ullumikkullu isiginnittaatsimiit nassuiarnissaanik periarfissiilluni. Illoqarfinni attaveqaasersuutinilu sukkasuumik ineriartorfimmiilluni tamanna pingaaruteqarpoq, Kristine Spore Kreutzmann oqarpoq, illuliallu nutaat pinnersaaserneqarnatillu kusassarneqanngitsut tikkuarlugit.

Mittarfiit kusanarsarneqanngillat

Inuiaqatigiit eqqumiitsuliortunik tapersersuinngitsut kulturikkut unittooriartortitsinissamik aarlerinaateqalersitsisartut Kimik erseqqissaavoq.

– Eqqumiitsuliortut ullumikkut pisut aallaavigalugit eqqumiitsuliortarput taakkulu suliaat aalassatsitsisinnaapput, paasititsiniutaasinnaallutik nuannaarnermilluunniit pilersitsisinnaallutik. 

-Kikkunnilluunniit ornigarneqarsinnaasunut pinnersaanerit oqallinnermik, kinaassutsimik ersersitsinermik ataatsimoorlunilu misigisaqarnermik siuarsaasarput, tamannalu inuiaqatigiinni kulturikkullu ataqatigiinnermik nukittorsaataasarpoq, Kimik isumaqarpoq.

– 1 procentimik malittarisassaq pillugu apeqqut pingaartumik mittarfiliortiternermut atatillugu pingaaruteqarpoq, tassani eqqumiitsuliornermut aningaasaliissuteqartoqarsimanngilaq. Suliniutit taakku eqqumiitsulianik ilanngussinissamut periarfissaalluarsimasinnaagaluarput. Aalajangersimasumik aningaasaliissuteqartoqartanngippat kulturikkut kusassaanerit naleqarnerulersitsisut annaassavagit. Eqqumiitsuliornermut aningaasaliissuteqartanngikkutta, suliniutit pingaarutillit taakkua kalaallit kulturiannik ersersitsinissaat nukittorsaanissarlu qulakkeernissaannut periarfissaq annaassavarput, Kimimmiit oqarput.

Kulturikkut ilisarnaatit

Eqqumiitsuliat takornarianut tikeraanullu allanut ajunngitsumik aamma sunniuteqarsinnaapput.

– Sumiiffiit amerlasuut eqqumiitsuliat tusaamasaassutigisarpaat, tamannalu nunaqavissunit nunanillu allaneersunit tikinneqarusulernermik kinguneqartarput. Eqqumiitsulianik pinnersaanermut aningaasaliinikkut Kalaallit Nunaat kulturikkut ilisarnaatinik pilersitsisinnaavoq, inuiaqatigiit kinaassusaannik nukittorsaasussanik avataaniillu maluginiarneqarnerulersitsisunik. Nuup nunanit tamalaanit mittarfia maanna tikikkaanni kulturikkut kinaassutsimut takussutissat amigaataavoq, Kimik naggasiivoq.