Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni
pissutsit pillugit oqallinneq akuttunngitsumik qaqinneqartarpoq.
Danmarkimiit
ataatsimut tapiissutit, illersorneq aammalu politiit pillugit ukiumut 5,5
milliardit koruunit atorneqartartut oqaatigineqaraangata soorlu aningaasat
annertoorujussuit pineqartut.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni
pissutsit pillugit oqallinneq akuttunngitsumik qaqinneqartarpoq.
Danmarkimiit
ataatsimut tapiissutit, illersorneq aammalu politiit pillugit ukiumut 5,5
milliardit koruunit atorneqartartut oqaatigineqaraangata soorlu aningaasat
annertoorujussuit pineqartut.
Kisianni Danmarkimi ilaqutariinnut ataasiakkaanut
agguaanneqassagaluarunik qaammammut 160 koruunit missaanniissagaluarput, Københavnimi
kaffisorniartarfimmi kaffit immullit marluk kaagillu nalingat.
“Kaffimut aningaasat” taakkua atorlugit
Danmarki oqaluttuarisaanermi naleqartitanik annertoorujussuarnik atuinissamik periarfissaqarsimavoq. Kisianni ukiuni hundredelinni ataatsimoorfeqaraluarluta inuit akornanni ilumut paaseqatigiinneq pilersimanngilaq. Taamaammat nammineq oqaluttuarisaanitsinnik eqqortumik
eqqarsaatiginninnissamut piffissanngorpoq.
Kalaallit
immikkut pissusissamisoortumillu nunamut matumunnga
pisinnaatitaaffeqarput. Tamanna inatsisilerinermi eqqarsaatit kisiisa
tunngaviginagit, kisiannili uagut maani, Siorapalummiit Ittoqqortoormiinut, najugaqarnitsigut, inuunitsigut sinerissamilu tamarmi ulluinnarni inuunitsigut pilersitsinerput tunngavigalugu. Piniarnerup, angerlarsimaffiup ilaqutariinnerullu atassuteqarneq pilersittarpaat, taamaammallu nunatta siunissaa pillugu
aalajangiisinnaatitaaffeqarluarpugut.
Nunap inissisimanera pissutigalugu ilungersunartut
Unammilligassat
nunatsinniittut niuerfiit mikisut ammasullu pillugit isuma naapertorlugu paasineqarsinnaanngillat. Kalaallit Nunaat isorartussutsinit,
silaannarmit avinngarusimanermillu ilusilersugaavoq.
Issittumi
najugaqarneq niuernermi nukissat pissutigalugit pinngilaq, kisianni
politikkikkut aalajangiineruvoq. Kalaallit Nunaat nutaaliaasunik
inuiaqatigeeqassappat nunatta qanoq erfalasoqarnissaa apeqqutaatinnagu aaqqissuussaanerup iluani ingerlaavartumik
agguaasseqqittarnissaq pisariaqarpoq.
Innuttaasut
siammarsimasut aningaasarsiornikkut sanngiissutitut oqaatigineqartarput.
Kisianni taakkuupput nunat tamalaat politikkiini nukittunerpaat: Inuit maani najugaqartut
tassaapput nunap pigineqarnissaa uppernarsarlugulu illersortut. Uagut maani
najugaqarsimanngikkaluarutta nunarsuarmi pissaanilissuit nunatsinni ukiuni
amerlasuuni tigusereersimassagaluarput.
Naleqartitat kimit pigineqarpat?
Nunatsinni pisuussutit, ilaatigut kryolit saarulliillu 11 millionit tonsit sinnerlugit oqimaassuseqartut, oqaluttuarisaanermi avataaniit iluaqutigineqarsimapput. Kalaallit Nunaat 1930-kkunni piitsuullunilu, innaallagiaqaranilu biileqanngilaq, innuttaasullu aatsaat 1950-imi 20.000-it missaannut amerlassuseqalersimapput. Københavnimi ilisimatusarfik 1400-kkunniilli immikkut ilinniarsimasunik ilinniartitsisimavoq,
kalaallilli aatsaat 1954-ip kingorna piviusumik ingerlaqqiffiusumik
ilinniarnissamut periarfissaqalersimapput. Assersuutigalugu Mahatma Gandhi
1890-kkunni inatsisilerituunngorpoq, afrikamiulu siulleq Skotlandip ilisimatusarfiani 1870-kkunni nakorsanngornikuulluni.
Kalaallit
namminneq aningaasarsiornermik ilisimasalinnik, inatsisilerituunik ingeniørinillu naammattunik peqannginnatta pisuussutinik aqutsinissamut
periarfissaqanngilagut. Suliassap oqimaatsup ilaa, aalisarneq, uagut
suliarisimavarput, aningaasalli annertuut pilersinneqartarneri Kalaallit
Nunaata avataaniissimapput. Umiarsuit, dieseli, umiarsualiviit,
umiarsualiorfiit, aningaaseriviit, taarsigassarsiat, sillimmasiinerit, poortuinerit avammullu tunisinermi aningaasat ingerlaarnerannik aqutsisuupput.
Pisuussutit pigineritit imaaniilluunniit qaqiinnarneritit ilinniartitaanerup aalajangertarpaa.
Kalaallit Nunaanni pisuussutinik atuineq mianersortumik naliliinikkut inuiaqatigiit aningaasaqarneratigut Danmarkimut nunanullu avannarlernut milliardit koruuninik tusindtilikkaanik nalilimmik iluaqutaasimavoq, taakkulu kingorna
atugarissaarnerup annertusiartorneranut tunngavileeqataasimapput.
Ataatsimoorfimmut nutaamut aqqut
Kalaallit Nunaat ullumikkut nammineq annertoorujussuarmik, ilaatigut
Issittumi oqartussaanikkut, nunarsuarmi pissaanertut inissisimanikkut siunissamilu umiarsuarnut aqqutit saffiugassallu pingaarutillit pillugit
naleqangaartumik peqataaffeqarnikkut iluaqutaavoq.
Folketingimut
ilaasortap Naaja Nathanielsenip oqaatigisaatut ataatsimoorfiup
nutarterneqarnissaanut piffissanngorpoq, Kalaallit Nunaallu taamaalilluni danskit naalagaaffiannut aningaasartuutitut kisiisa isigineqarani peqataasutut iluaqutaasutullu isigineqalissaaq. Namminersornermut inatsit
pisoqalivoq, immaqalu FN-ip inuit pisinnaatitaaffii pillugit
isumaqatigiissutaanut naapertuutinngilaq. Taamaammat Schweiz eqqarsaatigalugu
naalagaaffeqatigiinneq immikkut tunngaviusumik inatsiseqartumik aammalu naalagaaffimmik ataatsimooqatigiiffimmik piviusumik naligiissitaasumik aaqqissuussinermut allanngortittariaqarparput.
Taamatut piviusumik naligiinneq aqqutigalugu suleqatigiittut taamaallaat paaseqatigiissinnaallutalu — ukiuni tulliuttuni, immaqalu qaqagorsuarmut - ataatsimoorluta ingerlaqqissinnaavugut.
