Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq piviusulersaarusiarineqartoq

Tupaarnaq Kopeckip aataami Klaus Lundip oqaluttuassartaa pillugu paasiniaanera piviusulersaarummi "Sumi inunngorneq tunngavigalugu akissaasersuinermi“ suliaqartup Aka Hansenip malinnaavigaa. Malinnaavigineqartup piffissami sumi inunngorneq tunngavigalugu akissaasersuinerup nalaani telegrafistitut sulinerani atugassaqartitaasimanersoq sammineqarpoq.

- Aataga Klaus Lund sumi inunngorneq tunngavigalugu akissaasersuinerup nalaani Telemi ukiuni 40-ni telegrafistiusoq peroriartorfigaara. Taannalu sumi inunngorneq tunngavigalugu akissarsiaqarami ukiuni 40-ni danskinit suleqatiminit akissarsiakinneruvoq. Taamaattoqarnera pisuulluni imminut naleqartinnginnerusutut misigisimasoq malugisinnaavara, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

Sumi inunngorneq tunngavigalugu akissaasersuinerup Tupaarnaq Kopeckimut aataanullu qanoq sunniuteqarsimanersoq piviusulersaarummi misissorniarpaat. Taamanimi inatsisitigut aalajangersakkatigullu qallunaat kalaallillu aningaasaqarnikkut immikkoortinneqartarput. 1990-ikkut aallartinneranni inatsit atorunnaarsinneqaraluartoq Tupaarnaq Kopeck pingaaruteqannginnerusutut misiginermik suli sunnerneqaqqavoq.

- Eqqarsartarnikuuvunga naleqannginnerullunga, aatakkukka naleqannginnerusutut misiginikuummata. Atuarnikuuara tamanna kinguaariinni arfineq-marlunnut aamma sunniuteqartoq. Taamaattumik paasiuminarpoq taama amerlatigisut ajornartorsiuteqarnerat. Tamannalu filmimi takutikkusupparput, misigissutsitigut qisuariarneq, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

Aningaasat pillugit naalliuutit

Tupaarnaq Kopeck ullumikkut uini meeqqanilu marluk ilagalugit Canadami najugaqarput, nunap inoqqaavinut aningaasaqarnermut tunngatillugu paasinninnissamut siunnersuisartutut NGO-mi (Naalakkersuinikkut pituttorsimanngitsunut) sulivoq. Aningaaserisutut ilinniagaqarsimavoq aamma Copenhagen Business Schoolimi inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermut tarnillu pissusiinik ilisimatusarnermut bacheloritut ilinniagaqarsimalluni. Aningaasanut tunngatillugu paasinnissinnaassuseqalersitsisutut siunnersuisartutut „Aningaasat pillugit naalliuutit“-mik pikkorissarpoq.

- “Aningaasat pillugit naalliuutit” pillugit pikkorissarpunga, tassanilu ilikkarpara naalliuutit qaangersimanngikkaanni missingersuusiornissaq aningaasaqarnissarlu eqqarsaatigiuminaassinnaasut. Naalliuutit inuttut nammineq misigisimasanut tunngasinnaasut imaluunniit kinguaariinni naalliuutinut tunngasinnaasut pikkorissarninni paasivara. Inuiaqatigiinnit naqisimaneqarnermik naalliuutigineqarsinnaasut aamma pissutaasinnaapput, soorlu uagut nunatsinni taamaanneqarsimasugut, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

Tupaarnaq Kopeck aningaasaqarnermut paasisimasaqarnini pissutigalugu aatani qallunaanit suleqatiminit qanoq akissarsiakitsiginerusimanersoq paasiniarniarlugu soqutiginnippoq.

- Aataga qaammammut qanoq aningaasarsiakitsiginerusimanersoq paasiniassallugu soqutiginarpoq. Oqarutta qaammammut 3.000 koruuninik isertitakinnerusimasoq. Aningaasat taakku 3.000 koruunit ukiuni 40-ni aningaasanik piginneqataassutinik niuernermut aningaasaliisimagaluaruni, taava ullumikkut qanoq naleqartigisimassagaluarnersoq paaserusuppara, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

Akerlilersuisoqanngitsoq

Piviusulersaarummik misissuinerminni Tupaarnaq Kopeck Aka Hansenilu oqaluttuarisaanermik ilisimatuunut, inuiaqatigiit pissusaannik ilinniagartuumut Tupaarnaq Kopeckillu aataata suleqatigisimasaanut attaveqarput.

- Tupaarnap aataanik suleqateqartut oqaluttuarput taamanikkut pikitsitsisoqartarsimanngitsoq. Naluaat pikitsitsisoqarsinnaasoq, oqartussaasullu sulisitsisullu iluarinngisaannik oqaaseqarneq soraarsitaanermik kinguneqarsinnaasarpoq. 1958-imi inatsit atuutilersinneqarmalli inatsisip 1990-ikkunni atuukkunnaariartornissaata tungaanut sulinermi atugassarititat ilungersunarsimapput. Inatsisillu taassuma kingunerisai ullutsinnut suli sunniuteqarnersut misissorusupparput, Aka Hansen oqarpoq. Inuiaqatigiit tamarmik inatsimmit kalluarneqarsimasut ilanngullugu oqaatigaa.

- Piviusulersaarut pillugu oqaluttuaraangatta oqaluttuussatta ilaquttatik aamma sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuinermik misigisaqarsimasut oqartarput. Taamaattumik aningaasaq pissutaalluni inuiaqatigiittut kingunerlutsitsisugut oqartoqarsinnaavoq. Tassa taanna uani piviusulersaarusiorninni soqutiginartitara, Aka Hansen oqarpoq.

Canadamut nuunneq uisitsisoq

Tupaarnaq Kopeck Canadamut 2021-mi nuukkami pissutsit allamit takuai. Canadami nunap inoqqaavi naapillugit Kalaallit Nunaanni nunasiaataasimaneq eqqarsaatigilerpaa. Canadamiut nunap inoqqaavinut saammaateqatigiinnermik siuarsimanerunerat malugaa.

- Qallunaat inuiaqatigiivini nunasiaateqarnikuunerup oqaluuserineqarnera amigaataasoq isumaqarpunga. Qallunaat nunamik ungasissumiittumik tiguaasimapput nunasiaateqalerlutillu, tamassumalu kingunera takusimanngilaat. Soorlu qallunaat nunasiaateqarnerup sunniuteqarnera isiginngitsuusaaraat, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq, neriuutigalugulu nunamut allamut nunasiaataasimasumut nunap inoqqaavinut unammilligassaqarfiusunut nuunnini eqqarsartaatsimik allamik pilersitsissasoq.

- Qallunaanuinnaanngitsoq aammali uagutsinnut inunnut Kalaallit Nunaanniittunut. Nunatta, kulturitta oqaatsittalu illersornissaat immitsinnut naleqartinnitsinnut pingaaruteqarput. Tamannalu ataatsimoorluta ajorunnaariartornitsinni iluaqutaassalluni, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

Tupaarnaq Kopeck Canadamiinnermini nunap inoqqaavisa ileqqulersuutaat pisortatigoortumik pisoqartillugu nunap inoqqaavi soorlu assersuutitut — Metisit, Inuit aamma Inuit siulliit — ataqqiniarlugit ileqqulersuutaat atorneqartartut.

- Ataatsimeersuarnerit aaqqissuussinerillu tamaasa aaqqissuisut oqartarput: "Nassuerutigissavara nunami inuiannit pigiunnaarneqanngitsumi inuullunga“, inuiaallu nunami tassani najugaqarsimasut eqqaasarlugit. Tamanna uannut uisitsivoq, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq, nunasiaasimanerullu akuerinissaa pingaaruteqartoq erseqqissarlugu.

- Canadami marloriaammik maanga sanilliullugu siuarsimanerupput. Nunasiaataajunnaarnissamik anguniagaqarneq akerlerineqarpoq, peqataanerlu kanngunartutut isigineqartarluni. Canadami tamanna nalinginnaanerullunilu akuerineqarluarpoq, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

Aka Hansen aamma Tupaarnaq Kopeck nunasiaanerup oqaluttuarinissaa pingaaruteqartoq isumaqarput.

- Sumi inunngorneq tunngavigalugu akissaasersuineq nunasiaataajunnaarnissamillu anguniagaqarneq eqqartornissaa ajornakusoorpoq, kisianni akueriumaneqannginnera suli ajornarneruvoq, Tupaarnaq Kopeck oqarpoq.

- Siumukarumalluta kingumut qiviarnissaq pingaaruteqarpoq, Aka Hansen oqarpoq.