Timmissat amusartuniittut

Københavnimi Jagtvejimi illorsuaq inuppassuit eqqarsaatiginnguarnagu sanioqquttarpaat. 

Illorsuaq qasertuullunilu angisoorsuusoq assigiiaartunik mikisunillu igalaarpassuaqarpoq, nerlerillu pingasut qernertortallit, qaqortortallit orangetallillu qalipakkat kusassaatigineqarput.

Silataanit takuneqarsinnaanngilaq, iluanili silarsuarmi timmissat amiinik katersugaatit annersaasa ilaat toqqorneqarsimavoq — katillugit 150.000-it sinneqartut.

Amerpassuit Danmarkimit, nunanit avannarlernit, Kangianit Amerika Kujallermiillu pisuupput, aammali Kalaallit Nunaannit amiit tusindillit arlallit pigineqarput. Taakku akornanni eqimattat immikkoortut ukiut 100-t matuma siorna katersorneqarsimasut, pigineqarput.

Eqqumiitsuliortoq timmissanillu ilisimatooq Johannes Larsen Eigil Schiøler peqatigalugu 1925-mi Kalaallit Nunaannut ilisimasassarsiorpoq – ilisimasassarsiornermilu tassani timmissat amii 500-t sinnillit angerlaanneqarput (AG-mi normu 26-mi „Silaannarik nattorallutillu nipaat“ takuuk, tassani ilisimasassarsiorneq allaaserineqarpoq). Taakku Zoologisk Museumimi (maanna Statens Naturhistoriske Museumiusumi) katersugaatinut ilaalerput, sulilu tassaniipput, piareersarneqarlutillu nalunaarsorneqarsimapput, piffissami pinngortitamik ilisimatuussutsip misigisassarsiorumatussutsillu ataqatigiinnerannik takussutissaallutik.

Katersugaasivik misissoqqissaassallugu akuerisaavunga, tassa Kalaallit Nunaannit timmissat amii assigiinngitsut immikkullu ittumik 1925-mi timmissanik misissuinermit timmissat amii – aamma lektori Peter Andrew Hosner, ph.d., katersugaasiviullu timmissanik nakkutilliisuat professori Nikolaj Scharff, katersugaasiviup katersugaasiviani pisortaasimasoq, naapissavakka. Taakkua angalaarullungalu Kalaallit Nunaanni timmissat katersaniittut, katersorneqarnerminnit ukiut untritillit qaangiuttut suli ilisimatusarnikkut soqutiginartut, pillugit oqaluttuutissavaannga.

Isaarissami tikilluaqqullungalu quleriit siulliannut majuaqquaannga. Tassani ini angisooq qasertoq ammarneqarpoq, tassanilu allagaateqarfiit tulleriiaaqqissaarlutik inissisimapput. Ini immikkoortortami allagaatitoqqanut toqqorsivimmut assinguvoq, kisiannili allagaataanatik timmissat amii toqqortaatigineqarput.

Timmissat meqquinut toqqorsivik aaqqissoqqissaagaq

Sikaassuarni saviminiusuni amusarissat timmissat amiinik piareersakkanik imallit inissisimapput, amillu taamaalillutik asiunatik qaqugumorsuaq toqqorsimatinneqarsinnaapput. Timmissallu amii amerlaqaat. Timmissat pissuseqatigiiaat amia ataasiinnaanani amerlanertigulli arlaliupput – ilaannikkut 50-it untritillilluunniit pallillugit amerlassuseqarlutik – piffissanit assigiinngitsuneersut. Timmissat tamarmik siggui papiilu siaarsaqqissaarneqarsimapput, sakiaanilu pappiaraaraq allunaasamut ikkunneqarsimavoq. Tassani timmiaq sorliunersoq, sumi qangalu katersorneqarsimanersoq, amerlanertigullu timmiamik katersuisoq kinaanersoq allassimavoq.

Amerpassuit ataatsimut isigalugit paasissutissanik katersuiniarnermik isumaqarput — timmiaq ataaseq piffissami aalajangersimasumeersoq. Pissuseqatigiiaat ilaat ukiut untritillit sinnerlugit katersorneqarsimasinnaapput, piffissallu ingerlanerani amminik nutaanik akuttunngitsumik katersukkanut ilanngussisoqartarpoq. Soqutiginartutut toqqorneqarnissaat pinnagu, uppernarsaatissatulli toqqorneqarnissaat siunertaavoq: timmissat assigiinngissutaat, uumasoqatigiit allanngorarnerat, timmissallu piffissap ingerlanerani nunani qanoq nuuttarsimanerat. Timmissap amia katersukkani pisoqaanerpaaq Hamburgimeersoq 1899-imeersuugunarpoq — tassalu blåmejse.

Kalaallit Nunaanni timmiaq aalajangersimasoq pillugu aperigama, Peter nangaanani sikaavinnut saviminiusunukariarluni amusariaq amuaa. Imai aaqqissuussaalluagaapput: timmissat amii tulleriiaarluarsimallutik iliorarneqarsimapput, siggui illuatungaani papialu illuatungaani. Sumiinnersut nalunngeqqissaarpai, timmiarlu alla takutinneqaraangat qajassuullugit inaanut ileqqittarpai.

Saarfaarsussuaq – timmiaq tammartoq

Ilaatigut nattorallit, uppiit,mitit aqissillu takuagut – aamma timmissat immikkuullarissut Kalaallit Nunaanni takussaajunnaarnikut: saarfaarsussuit. Timmiaq 40-45 centimeterisut takitigisoq, kajortunik qaamasunik meqqulik taartunillu titarneqarlunilu toorniusalik, takisuumik peqingasumik siggulik.

- 1960-ikkut aallartinneranni nungutinneqarsorineqarpoq, Peter oqaluttuarpoq.

Pissuseqatigiiaat uumasut allat assigalugit piniangaatsiarneqarnertik pissutigalugu nungussimapput.

Kissarviarsuit kviksølvillu kinguneri

Nikolaj ikiortigalugu piffissap ingerlanerani aminik katersisarnerup nalinga nassuiarniarlugu ameq alla qaqippaa – tamatumuuna nattorallip amia:

- Matumanituut piffissap sivisuup ingerlanerani katersisimagaanni amit pisunut takussutaasinnaapput, marluullutik nassuiaapput.

Nikolajip ilisimatuut 1950-ikkunni 60-ikkunnilu timmiani tigutsisilinni kviksølvimik qaffasinnerusumik nassaartalernerat assersuutitut eqqaavaa.

- Meqqut amini ukiuni assigiinngitsuni katersaniittut misissornerisigut kviksølv qanga nattoralinni nassaarineqarsinnaalernersut erseqqissarneqarsinnaavoq. Tamanna Europami suliffeqarfissuit aniatitsinerannut naapertuuppoq, Peter, 2018-imili timmianik aanaveersaanermi akisussaasuusimasoq Amerikamiunillu kingoqqisoq, nassuiaavoq.

Timmiat tigutsisillit amerlassusaasa appariartulernerannut pissutaasut ilaat tassaavoq inuit toraagaqarlutik ikilisaanerat.

- Assersuutigalugu 1925-mi timmissanik misissuiartornermi kissaviarsuit aqissitorpallaartut isumaqartoqarmat piniartut kissaviarsummik pisaqartut naalagaaffimmit tapiissutisitinneqartarput, Peter oqarpoq.

Amit taakku aamma katersugaasiviup katersaataaniipput.

Kalaallit Nunaannit timmissat nutaat

Katersineq suli ullumikkumut ingerlavoq. Peter 2023-mi kingullermik Kalaallit Nunaanniippoq, taamanilu Qeqertarsuarmi Arktisk Stationimi – Københavns Universititetip Qeqertarsuarmi ilisimatusarfiani - sulivoq.

- Kalaallit Nunaanni timmissanik katersisinnaajumalluni Pinngortitaleriffimmiit akuersissummik pisoqaqqaartariaqarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Kingullermik suliartorami timmissat amii 20-t sinneqalaartut Jagtvejimi Københavnimiittumi Universitetsparkenimi katersanut amerliartuinnartunut ilannguppai.

Maanna sumiiffigisartik utaqqiisaannaagallartumik najorpaat. Københavnip qeqqani nutaanik toqqorsiveqalissammat illorsuaq ukiualuit qaangiuppata qimanneqassaaq. Zoologisk Museumip, Geologisk Museumip, Botanisk Museumip aamma Botanisk Havep 2004-mi (ukiut 20-t sinnerlugit matuma siorna) kattunnerisigut Statens Naturhistoriske Museum pilersinneqarpoq, maannali aatsaat Botanisk Havemi nutaamik katersugaasiviliornikkut illumi ataatsimiilissaaq.