Toqusoqartillugu ileqqulersuutit inunnut pingaaruteqarsimapput

Inuit Thule-kulturimit kingoqqisut Alaskamit Kalaallit Nunaannut ikaaramik, toqu pillugu ileqqutik nassarpaat.

Ullumikkut paasisimalereerparput taakku toqusortatik imaanut kivisinnagit, nunamut ilisaraat. Toqusuttaaq angalanerminni pisattanik nassataqarnissaat pingaartinneqartoq, ilivitoqqani nassaat takutippaat. Assersuutigalugu arnat ilivermi meqqutinik nassataqarnissaat pingaaruteqarpoq. Taama katersugaasiviup pisortaa Hans Lange, Kalaallit Nunaata Katersugaasivianeersoq allagaateqarfianneersorlu oqaluttuarpoq.

Taassuma timit paniinnarnikut Qilakitsumeersut taamanikkut ilaqutariit iliviannut assersuutitut taavai, kinguaarimmi pingasut 1475-p missaani Uummannap eqqaani inoqarfiup Qilakitsup ungataata tungaani ilinneqartut isumaqartoqarpoq.

Taamanikkut Inuit toqusortaminnik nunamut ujaqqanik perullugit ilisisarnerannut, taakku sumi najaqartuunerannik ersersitsiniarneq patsisinut ilaavoq.

- Thulekulturi nunamiittoq taakkulu kingoqqiffiat aamma ersersinneqarpoq. Tassani inuusugut, Hans Lange oqarpoq.

Qanga ilisisarnermik ileqqunut allakkatigut tusarfiit pitsaanerpaat issittumi ilisimasassarsiortumit Gustav Holmip Tunumut 1880-ikkunni angalaneranninngaanneersut, Katersugaasivimmi pisortap oqaatigaa. Taassuma inuit apersorpai ileqquilu allaganngortillugit.

- Taakku allakkatigut nassuiaatini pigisatta pitsaanersaraat – pituaraavullu, Hans Lange oqarpoq.

Gustav Holmip allatugai naapertorlugit timi toqungasoq ukiorsiutinik pitsaanerpaanik atikkersorneqassaaq. Ilaquttat qaninnerit toqusumik atilersuisarput, kingornalu illu torsuunit anninneqartarpoq. Inuit toqusup timaanik attuisimasut, tamatuma kingorna arlalippassuarnik iliuuseqarsinnaasanngillat.

Tuttup meqqui sorluup iluani

Atuakkami ”Konebådsekspeditionen, Etnologisk skitse af Angmasalikerne” atuakkanik saqqummersitsisarfimmit Rhodosimit 1972-mi saqqummersinneqartumi, Gustav Holm ilaatigut ima allappoq,

”Angmagsalimmiut aliasunnerminni ileqqorpassuaqarput, tamakku tassaapput maalaarnerit, anersaarulunnerit sorpassuarnillu iliuuseqartannginnerit, toqu kamaqqunagu aliasunnermi ileqqunik malinnittarlutik taakku oqarput.”

Ilaatigut illumi najugaqataasut piffissami aliasuffimmi ulluni pingasunit tallimanut sivisussuseqartumi piniariarnatilluunniit suliaqassanngillat. Taamattaaq toqusumik atikkersuisimasut saviminernik suliaqarnaveersaassapput, ukiunilu arlalinni tamanna atuussorinarpoq, taamaaliornerlu ilaqutariinni ajutumeertoqarnissaanik patsiseqarsorinarpoq.

Knud Rasmussenip Hudson Bay-imi Inunnik Iglulik-miunik 1920-kkunni naapitsineranit, angutit arnallu toqusup timaanik attuisimasut igaassanik uullissannginnerannik pingaartitsisartut ilisimavarput. Inuit timimik toqusimasumik suliarinnittut qinngamik iluannut tuttup meqquinik ivertisissapput. Taamattaaq ukiumi ilivitsumi nammineq igaqassapput, igalu taanna kisimik atussavaat, allallu tassanngaanneersumik nerissanngillat. Tamanna ingammik arnanut, ooqanngitsumik aamma neqitornatillu uimik puisimik pisaanik taamaallaat nutaartorsinnaasut, neqinillu pisoqaanerusunik taamaallaat quartorsinnaasunut atuuppoq.

Arnat ilaquttaminnik qanigisaminnik annaasaqarsimasut ukiumi ilivitsumi minguttutut isigineqartarput. Arnaq taamaallaat tuttup amianik suliarineqanngitsumik suliaqarlunilu angakkut immikkut uumasunut taaguutaannik taamaallaat piniagassat taaguutaannik oqaatiginnissinnaavoq.

Angut nuleersimasoq ukiumi siullermi persutaassannginnera, angutinut malittarisassanut ilaavoq. 

Ataatsimoorneq attanneqarpoq

Hans Egedep 1721-mi tikinnerata kingorna kristumiussutsip siaruaakkiartornera ilutigalugu toqusorsiornermi ileqqut nungukkiartorput.

- Kuisimasut amerliartornerat ilutigalugu, kristumiut ilisinermi ileqqui atorneqaleriartorput, Hans Lange oqaluttuarpoq.

Naak nunatsinni ullutsinni siulitta ileqquinik nalaataqassaaraluarluta, taamaattoq Hans Egedep tikinnissaa sioqqullugu ileqqunik suli paarinnippugut, katersugaasiviup pisortaa erseqqissaavoq.

- Kalaallit toqumut ataqqinnittupilussuupput, piffimmilu inuiaqatigiit tamarmik pissusilersoqataasarput. Taamaammat ileqqutoqqat qimareeraluarlutigit amerlasuut peqataasarput. Tamarmimmi sunnerneqartarput, Hans Lange oqarpoq, taassumalu ullaat tamaasa nunatsinni piffinni tamani kikkut ilisaanissaannik KNR-ip radioatigut tusarnaartarnerput taavaa.

Inuunermi pingaarutilinni ataatsimoorneq sassartertartoq taassuma oqaatigaa, soorlu inunngortoqarnerani, apersortinnermi piniagassamilluunniit perngarnermi. Ingammillu aamma toqusoqarneranut atatillugu.

- Inunngortoqarnerani toqusoqarneranilu ataatsimoortarneq attapparput, taanna oqarpoq.

Ullutsinni ataatsimoorluta ileqqulersuutigisartakkatsinnut ilaapput toqusumik annissisarneq, ilivermik matusisarneq, ilisilluni naalagiartarneq, iliveqarfimmi ilisisarneq, tassani kikkut tamarmik nivaqataasarput naasunillu aaqqissuussillutik minnerunngitsumillu kingorna kaffisoriartarlutik.

- Inuiaqatigiit ineriartortuarput. Suliniutit ileqqullu nutaat atulertarpavut, toqqammavittulli pigisat amerlasuut pigiinnartarpavut. Tamanna toqumut tunngatillugu atuuppoq – ikioqatigiittoqartarpoq, Hans Lange oqarpoq.