Danmarkip USA-llu illersornissamut
suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiulersaarnerannut inatsisissatut
siunnersuut, amerikamiut sakkutuuinik Karupimi, Skrydstrupimi Aalborgimilu
timmisartoqarfinni najuuttoqartuartitsisinnaasuulersussaq, danskit illersornissamut
ministeriata saqqummiuteqqammerpaa.
Illersornissamut suleqatigiinnissaq ukiup
aappaa avillugu matuma siornali isumaqatigiinniutigilerpaat.
Isumaqatigiissutissatullu siunnersuut danskit nunanut allanut tunngasuni
ministeriata Lars Løkke Rasmussenip ministeriuneqarfimmi 2023-mi decembarimi ataatsimiinnermini
saqqummiummagu ilaatigut ima oqarpoq:
Danmarkip USA-llu illersornissamut
suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiulersaarnerannut inatsisissatut
siunnersuut, amerikamiut sakkutuuinik Karupimi, Skrydstrupimi Aalborgimilu
timmisartoqarfinni najuuttoqartuartitsisinnaasuulersussaq, danskit illersornissamut
ministeriata saqqummiuteqqammerpaa.
Illersornissamut suleqatigiinnissaq ukiup
aappaa avillugu matuma siornali isumaqatigiinniutigilerpaat.
Isumaqatigiissutissatullu siunnersuut danskit nunanut allanut tunngasuni
ministeriata Lars Løkke Rasmussenip ministeriuneqarfimmi 2023-mi decembarimi ataatsimiinnermini
saqqummiummagu ilaatigut ima oqarpoq:
– Nunarsuarmi nalorninartoqarfiusumi,
tatiginninngiffiusumi aporaaffiusumilu Danmarkip USA-mik suleqateqarluarnissani
pingaartippaa. Taamaammat USA-lu illersornissamut suleqatigiinnissatsinnik
isumaqatigiissuteqarniarnerput Danmarkimut inuinullu pitsaasuuvoq.
Amerikamiunik suleqateqarnerulernerput Europami
isumannaannerulersitsisussaassaaq, Danmarkilu akisusaaffimmik tigusinissamut
piareersimasoq aamma ersersissallugu. Tamanna Europamut NATO-milu
suleqatigiinnermut pitsaasuuvoq.
Nunarsuarmi pissutsitigut tamatuma kingornali allanngortoqaqaaq, aamma
”iligisap iligisap allap namminiussusianik innarliiniarnera
akuersaarneqarsinnaanngitsoq” USA-lu taamaaliornermigut
ataqqinninngippallaartoq Lars Løkke Rasmussen amerikamiut Pituffimmut sapaatit
akunnerata siuliani tallimanngornermi tikeraarnissaat sioqqullugu oqarpoq. Danmarkili USA-lu amerikamiut sakkutuuinik Danmarkip sakkutooqarfiini
najuuttoqartuarnissaanik isumaqatigiissusiornissaat ilumut piffissanngornerpa?
Tamanna Folketingimi ulluni makkunani oqallisigineqarpoq.
Piffissaq torrallataanngitsoq
Radikalet
siulittaasuat Martin Lidegaard Sermitsiamut oqarpoq, naak piffissaq
torrallataanngilluinnaraluartoq, Danmark maanna isumaqatigiissutinik
atorunnaarsitsiniarpat, tamanna Trumpimut tunissutitut isigineqarsinnaanera
ernumanartoqartillugu:
-
Ajornerpaamik pisoqassappat, Trumpip Danmark USA-mik isumannaallisaanikkut
suleqateqarusunngippat, Kalaallit Nunaannut akisussaaffimmik nammineq tigusisariaqarnerminik,
utoqqatsissutitut atorsinnaavaa. Tamanna tunngavigalugu isumaqatigiissutip
akuersissutigineqarnissaa ulapputiginngilarput, apeqquterpassuarnillu
isornartorsiuisunik apeqquteqarpugut, naatsorsuutigaarpulli naggataatigut
akuerseqataaffigissallutigu.
USA ataqqinnittariaqartoq
Nunatta sillimaniarnermi politikkikkut inissisimanerata 2023-minngarnit allanngornera miserratissaanngitsoq Folketingimi ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz isumaqarpoq. Tamannalu isumaqatigiinniarnermi eqqarsaatigilluinnartariaqartoq, USA-lu Kalaallit Nunaata inuisalu namminiussuseqarnerannik namminerlu aalajangiisinnaatitaanerannik ataqqinninnissaa illersornissamik suleqatigiilersaarnermi aamma piumasaqataasariaqartoq.
Inatsisissatulli siunnersuut USA-p Danmarkillu suleqatigiinniarnerat kingullertigut kipiluttunarsinnaasaraluartoq akuerilersaaginnaritsik danskit illersornissamut ministeriata Troels Lund Poulsenip uppernarsaqqammerpaa.
