Arnat spiralilersorneqarnikut Danmarkimiittut psykoligimik oqaloqateqarsinnaanerat sivitsorneqartoq
Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) arnat spiralilersorneqarnikut psykologimik oqaloqateqarsinnaanerannut neqerooruteqarneq annertuneruleqqullugu kimigiisereersorlu, peqqissutsimut ministerip Sophie Løhdep (V) marloriarluni oqaloqateqarsinnaaneq aqqaneq-marlunnut amerlivai.
Arnat spiralilerneqarnikut Danmarkimi najugallit psykologimit akeqanngitsumik aqqaneq-marloriarlutik oqaloqateqarsinnaalerput, taamaalilluni arnanut Kalaallit Nunaanni najugaqartunut neqeroorutigineqartup assiganik periarfissaqalerlutik. Tamanna qallunaat peqqissutsimut ministeriata Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut paasissutissiissutigaa.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Spiralilersuisimanermik suliap qulaajarneqarnerata nalaani arnat Danmarkimi najugaqartut psykoligimik ikiorserneqarnissaannik neqeroorfigineqarput. Spiralilersuinermik suliap qulaajarneqarneranik paasisat saqqummersinneqareersorlu neqeroorut arnanut pineqartunut tamanut Danmarkimi najugalinnut artorneqarsinnaanngorpoq.
Arnat Falckimut attaveqarsinnaanikuupput, oqaloqateqarnermilu oqalutseqarsinnaatitaallutik.
Arnat marloriarlutik psykologimit oqaloqatigineqarnissamik maannamut neqeroorutigineqarpoq.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip kimigiisernera ilaatigut pissutaalluni neqeroorut 2027-p naanissaata tungaanut psykologimik oqaloqateqarsinnaaneq aqqaneq-marlunnut amerlineqarput.
Peqqissutsimut ministerip Sophie Løhdep (V) Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut allakkatigut ilisimatitsivoq.
- Arnat Danmarkimi najugallit Kalaallit Nunaanniittut assigalugit ikiorserneqarsinnaanissaat ilungersungaarlunga sulissutiginikuuara. Taamaattumik kiisami aqqaneq-marloriarlutik psykologimik oqaloqatigineqarsinnaalernerat nuannaarutigaara, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Assi: Emil Stach
Psykologimik iluameersumik katsorsarneqarsinnaaneq
Aaja Chemnitzip katsorsartinnissamut neqeroorut oqaloqatigiinnernilu oqalutseqarsinnaaneq ministerimut qaammatini kingullerni arlaleriarluni apeqqutigaa. Arnammi amerlasuut neqeroorut atussagunikku oqalutseqarsinnaanissaat pingaaruteqarmat.
Aammattaaq Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap utoqqatsertoqarneranut atatillugu malunnartitsinerani ima oqarpoq: "Utoqqatsernissaq alloriarneruvoq siulleq. Taarsiisoqarnissaa tarnillu pissusaanik ilisimasalimmik ikiortittoqarnissaa qulakkeertinnagu unittoqarnavianngilaq."
– Arnat sakkortuumik naapertuutinngitsumik pineqarnikuupput. Namminneq timimut oqartussaassuseqaneq, ilaannullu inuunermi tunissummik annerpaamik meerartaarsinnaanissaraluamik arsaarneqarneq. Innarlerneqarneq tarnikkut annertuumik ikiligaanermik kinguneqarsimasinnaapput, arnallu iperaassagunik psykologimik iluameersumik katsorsarneqarsinnaanertik pisariaqartippaat. Arnat Danmarkimi najugallit Kalaallit Nunaanniittut assigalugit ikiorserneqarsinnaanissaat ilungersungaarlunga sulissutiginikuuara. Taamaattumik kiisami aqqaneq-marloriarlutik psykologimik oqaloqatigineqarsinnaalernerat nuannaarutigaara, Aaja Chemnitz oqarpoq.
