Naalagaaffiit
Peqatigiit nunani tamalaani imarsiornermut suliniaqatigiiffiata IMO-p
(International Maritime Organization) nunat ilaasortaasut februaarimi
ataatsimiinnissaani Issittumi umiarsuarnut ikummatissanik mingutsitsinerpaanik atuiunnaarnissamut
malittarisassaliornissamut periarfissaqarput.
Taamaalilluni paamik silap
pissusianut peqqissutsimullu ajoqutaasunik mingutsitsineq
minnerulersinneqassaaq, tamatumalu peqatigisaanik piffissami sivisuumi
aseruisinnaasumik uuliamik mingutsitsisoqarsinnaanera
minnerulersinneqassalluni.
Naalagaaffiit
Peqatigiit nunani tamalaani imarsiornermut suliniaqatigiiffiata IMO-p
(International Maritime Organization) nunat ilaasortaasut februaarimi
ataatsimiinnissaani Issittumi umiarsuarnut ikummatissanik mingutsitsinerpaanik atuiunnaarnissamut
malittarisassaliornissamut periarfissaqarput.
Taamaalilluni paamik silap
pissusianut peqqissutsimullu ajoqutaasunik mingutsitsineq
minnerulersinneqassaaq, tamatumalu peqatigisaanik piffissami sivisuumi
aseruisinnaasumik uuliamik mingutsitsisoqarsinnaanera
minnerulersinneqassalluni.
Siuttuunermik takutitsisinnaaneq
Royal
Arctic Line mingutsitsinnginnerusunik ikummatissanik atuilerniarluni ukioq
manna siusinnerusukkut aalajangersimavoq, tamatumani innuttaasut, pinngortitaq
tamatumuunakkullu Nunatta eqqaani aalisarneq illersorniarlugit. Issittumi
umiarsuarnik angallannerup sinnera aamma taamaaliornissaminut maanna periarfissaqarluartoq,
avatangiisinik illersuiniaqatigiiffik Green Global Future
isumaqatiginninniarnernik malinnaalluarsimasoq isumaqarpoq.
– Umiarsuarnit
paamik mingutsitsinerup qanoq annikillisinneqarsinnaanera qulit sinnerlugit
IMO-p oqallisigisimavaa, mingutsitsinermi ingammik Issittumi paaq silap
pissusianut annertuumik ajoqutaammat. Paamilli mingutsitsineq suli killilersorneqanngitsumik
ingerlanneqarpoq. Kalaallit Nunaat Danmarkilu maanna — naalagaaffiit sunniuteqarusuttut
allat peqatigalugit — immikkut ittumik periarfissaqarput siuttuunerminnik
takutitsinissaminnut, umiarsuit Issittumi ikummatissanik mingutsitsinerpaanik atuillutik
angalasinnaajunnaarnissaannik IMO-mut
siunnersuuteqarunik, Green Global Futuremi siunnersorti Kåre Press-Kristensen
oqarpoq.
Suliniaqatigiiffiup
nalunaarusiaq nutaaq „On Thin Ice: Why Black Carbon Needs Urgent Action“ (Sikumi
saattumi: Sooq paaq sunniuteqarnerulersitsisarnersoq) innersuussutigaa,
tassanilu ersersinneqarluni Issittumi umiarsuarnik angallannerup
annertusiartornerata kinguneranik paaq sermersuarmut nakkartartoq annertunerulersimasoq,
taamaalillunilu maanna kiatsikkiartornera sermersuullu aakkiartornera sukkanerulersinneqarlutik.
Paamik mingutsitsineq
Kåre
Press-Kristensenip oqaatigaa, umiarsuit paamik mingutsitsinerat IMO-mi
ajornartorsiutit qangali aaqqinneqarsimanngitsut ilagigaat, piaarnerpaamillu
aaqqinneqartariaqartoq.
- Periarfissaq
tulliuttoq tassaavoq IMO-mi februaarimi ataatsimiinnissaq, tassani IMO-p
mingutsitsinermik pinaveersaartitsinissamut akiuiniarnissamullu
ataatsimiititaliaata immikkoortortaani Issittumi ikummatissanik atuineq oqallisigineqassaaq.
Tassa ikummatissanik mingutsitsinnginnerusunik atuinissaq, Issittumi umiarsuit
angallannerannut tamanut piumasaqaataalersinnaasumik.
– Issittumi ikummatissat pillugit
isumaqatigiissutikkut sukannersukkut malittarisassat aalajangersarneqassapput,
umiarsuit paamik mingutsitsinerannik annikillisaataasinnaasunik aamma Issittumi
uuliakoortoqartillugu piffissami sivisuumi ajunaarnersuaqartitsisinnaammat.
Siunnersuutinik nassiussinissamut decembarimut killeqartinneqarpoq, suliarli
maanna aallartinneqassaaq, sivisuumimmi suliarineqartussaammat. Danmarki
piareersimavoq, IMO-mulli siunnersuuteqarnissaminut Kalaallit Nunaata akuersinissaa
utaqqivaa, Kåre Press-Kristensen
