CO₂ tunisassiaralugu

Kujataani Ikkap kangerluani ikkat qaqutigoortut namminneq ineriartorsimanerat isumassarsiffigalugu suliffissuarmi ineriartortinneqarsimavoq, taannalu Erik Trampep ukiuni arlalinni ilisimatusaatigalugu misissoqqissaarsimavaa.

Misileraavimmi maanna Kalundborgip Kangerluanit imaq atorlugu piorsaasimavoq CO2-mik calciumkarbonatinngortitsisinnaanermik (CaCO3). Misileraanermi CO₂ toqqorneqartarpoq saffiugassaq ikait atorlugu, tassaasoq calsiumkarbonatit ilaat, kingornalu calciumcarbonatimut nalinginnaasumut kalkimik kridtimilluunniit taarusunnerusakkatsinnut allanngortillugu.

Suliffissuaqarnermi assigiinngitsutigut atorneqartarpoq ilaatigut qalipaatini plastikinilu, aammali tunisassiarpassuarni allani.

– Tunisassiorneq sumiiffimmi CO2-mik annertuumik aniatitsisumi inissinneqarluarsinnaavoq, taamaalilluta toqqaannartumik atorluarlugu, periuserli aamma CO2-mik katersinermi atorluarneqalereersimavoq. Tamatuma saniatigut taamatut atornerani CO₂ nammineerluni imaani silaannarmiit 150-eriaammik annertunermik CO2-qartumi suujunnaarsinneqartartoq piiarneqartarpoq. Kalaallit Nunaanni misileraavimmik nutartikkamik piorsaanissarput kissaatigeqaara, taamaalilluni nuna ikkanik pilersitsiffiusoq iluaquserneqarluni – taannami periutsip ilaanik pingaarutilimmik isumassarsiffiummat, Erik Trampe Københavnip ilisimatusarfiani Ikkat pillugit Ph.d.-ngorniareerluni periutsimik piorsaasimasoq oqarpoq.

Maanna ilisimatuutut atorfini qimallugu nutaamut ikaarsaarpoq aallarnisaasutut neriulluni, tunisassiani CO2-millu toqqorseriaatsini suliffissuaqarnikkut soqutigineqalerumaartoq.

Maannakkut misileraagallarpoq, Kalundborgip talittarfiani tunisassiorfeeraqarluni, calciumkarbonatinik qajuusaasanik siullernik pilersitsilluni, suliffissuaqarnikkut atorneqarsinnaasunik.

 Minguinnerusumik isumassarsiaq

 Periusaavoq CO2-mik immikkoortitsilluni toqqorsineq suleriatsimi Erik Trampep ilisimatuut allat peqatigalugit piorsarsimasaani, nunarsuarmilu tamarmi maluginiarneqalereersimasumi. Periutsimi isumaavoq CO2-p tunisassanik nalituunik pilersitsinermi atornerani piujuartitsinerusoq akikinnerusorlu, nunap iluanut imaluunniit immap naqqata iluanut toqqorneraniit taannami atorluarneqarsinnaanngilaq.

Taaneqareersutut isumassarsiaavoq Kalaallit Nunaanni Ikkani ikkat tusaamasaaqisut imaaniittut aallaavigalugit. Maanna ilisimatuut danskit aallarnisaasullu neriuutigaat Kalaallit Nunaanni tunisassiorfimmik siunissami pilersitsisinnaanissaq, nunami susassaqartut qanimut suleqatigalugit.

Kalaallit Nunaata kujataani Ikkani immikkuullarissoqarpoq: Immap naqqani napasoqarpoq saffiugassamit ikaitimik pilersinneqartumik – tassaasunik calciumcarbonat silaannalerneqarsimasoq, taamaallaat nillertumi aalajaatsumik. Ikaat taakku namminneq pinngorsimapput, immap naqqaniit puilasoqarneratigut nillertumik karbonateqarluartumik imaanik tarajulimmik mineraleqarluartumik naapitsinermi pilersinneqartumik. Tassani ikaat meterinik hunnorujunik arlalinnik portussusillit pilersinneqarput, akuutissatigullu ilisarnaatit saffiugassatigut pinngornerat isumassarsiffigalugu CO2-mik attaviliinermut periutsimik nutaanik piorsaasoqarsimavoq, periuserlu taanna maanna Kalundborgip talittarfiani tunisassiorfinnguami misilerarneqarpoq.

Erik Trampep ilisimatooq Gabrielle Stockmann suleqatigalugu suliffeqarfik ”Ikkaton – Climate Solutions” pilersippaa, misileraavimmi CO₂ immaqarlu atorlugit ikaanik pilersitsillutik.

Erik Trapep Ph.d.ngorniarluni Ikaat allaaserigamigit ilisimatusarnera CO2-mik attaviliiniarneq pineqanngilaq, ikaalli allaaserineranni isumassarsilersimavoq.

– Ilisimatusarfik qimakkakku isuma tamakkiisumik sammilerpara, periuserlu piorsarparput CO₂ atorlugu suliffissuaqarnikkut pilersitsilluta, Erik Trampe Sermitsiamut oqaluttuarpoq.

 Teknologi minguinnerusumik anguniagaqartoq

Kingorna teknologi piorsaqqinneqarpoq suleqatigiinnguanillu immikkut piginnaasalinnit annertuumik piorsaqqinneqarluni – ilaatigut Gabrielle Stockmann Ikkatonimit pilersitseqataanermi saniatigut geokemikeriusumit Issittumik misilittagartuumit ukiorpassuarnilu silap pissusaata ilisimatusaatiginerani CO2-millu mineralinngortitsiniarnermi misilittagartuumit. Geokemimi suleriaatsinik immikkut piukkunnarsarpoq, ilaatigut ikaanik pilersitsinermi kiisalu mineralit atorlugit CO2-mik toqqorseriaatsinik.

Ikaat aamma pinngortitami allami nassaassaapput ilaatigullu imaata sikuanit kinguppaallu qaleruaanit pilersinneqartarluni.

– Kalaallilli Nunaanni Ikaat isumassarsiffigaavut. Maanna periutsimik piorsaavugut, CO₂ suliffissuaqarnikkut pilersinneqartoq atorlugu, ilaatigut røggas imaluunniit CO₂ allat minguinnerusut, attavilerlugit calciumcarbonatinngortillugut patajaatsoq suleriaatsit pitsanngorsarnerisigut, CO₂ qaqugorsuarmut toqqorlugu. Kalk suliffissuaqarnikkut annertuumik naleqarpoq toqqaannartumillu calciumcarbonat nalinginnaasoq taarsersinnaallugu, naak annertuumik CO2-mik aniatitsisariaqaraluartoq, ullumikkullu annertuumik atorneqartoq ilaatigut plastikimi, qalipaatini tunisassianilu allani, Erik Trampe nassuiaavoq.

Teknologi nukimmik atuinikippoq aningaasatigullu pilerinarluni CO2-mik toqqorsiniarnernut allarpassuarnut naleqqiullugu, ingammik CO2-qanngitsunik calciumcarbonat nalitooq peqqutigalugu periuseq immikkuullarilluni akilersinnaallunilu.

– Ikkatonip suliffissuaqarnikkut pingaarutillit qanimut suleqatigai piorsaanermi atorneranilu, maannakkullu periuseq Kalundborgip talittarfiani misileraavimmi misilerarneqarpoq. Suliniut suli misileraanermiippoq siusissukkullu aningaasaliisunit aningaasalersorneqarluni, teknologimik annertuumik upperinnittunit, Erik Trampe oqarpoq.

Kalundborgimi misileraavimmi maannamut calciumcarbonat kilot arlaqartut tunisassiarineqarsimapput. Suliffissuaqarnikkut tunisassiortoqalissappat tunisassiorfeqarfiliortoqartariaqarpoq ukiumut calciumcarbonatimik 100.000 tonsinik tunisassiorsinnaasumik. Tamatuma saniatigut CO₂ 50.000 tons atorneqartussaavoq. Tunisassiorneq taamaattoq immikkoortukkuutaarlugu pilersinneqarsinnaassaaq containerit 20 fodsit 30 atorlugit, Erik Trampe naliliivoq.

 Kalaallit Nunaat – periarfissatsialak

Naak periuseq Danmarkimi Ikkatonip misileraaviani piorsarneqaraluartoq Kalaallit Nunaat suli suliniutip kinaassusaani pingaartuuvoq.

– Ataqqilluinnarparput Ikaat tassaammata Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuup ilagigai immikkuullarissut kulturikkullu kingornussassat ilagalugit. Tassannga tigusinavianngilagut – ilisimasallit ilisimatusarnitsinni pissarsiavut tunngavigalugit suleriaqqissaagut, neriuppugullu ilisimasat teknologil Kalaallit Nunaannut iluaqutaassasut, Erik Trampe oqarpoq.

Ikkatonimi tunuliaqutaasut takorloorpaat Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik tunisassiorfeqalernissaq nunaqavissut suleqatigalugit. Kalaallit Nunaanni pitsaanerpaamik periarfissaqarpoq, erngup pitsaassusaa kissassuserlu eqqarsaatigalugit. Tunisassiorfik nunaqavissut naleqartitaat nunarsuarmilu soqutiginninneq pilersinneqarsinnaapput, saniatigullu nunarsuarmi silap pissusaanut iliuuseqarnermi minguinnersumut maligassiuisoqarluni.

– Aningaasanik pissarsisoqarsinnaassappat ingerlaqqinnissamut Kalaallillu Nunaanni tunisassiorfimmik pilersitsisoqarluni, neriuppugut tamanna suliniutinngorsinnaassasoq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaasoq – immaqalu allaat tulluusimaarutigineqarluni. Uagut pinnata Kalaallilli Nunaanni aattaaveqartumik minguinnerusumut suliniut – suliniutit Greenfix, Erik Trampe oqarpoq.