USA-mit tatisineq ukiup aallartilaarnerani
sakkortuseruttortoq, Frankrigimi naalakkersuisut nunanut allanut ministeri
Jean-Noel Barrot siuttoralugu Kalaallit Nunaannut tapersersuinerminnik
siullerpaallutik ersersitsipput. Nunanut allanut ministerip nangilluni
oqaatigaa, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu kissaatigissappassuk, Frankrig
Kalaallit Nunaannut sakkutuuliinissaminik piareersimasoq.
Ingerlaannartumik toqqaannartumillu taama tapersersuineq,
piffissami nunat allat amerlasuut oqaaseqarnissaminnut mianersuleruttorneranni
pingaaruteqarluinnarpoq, tamannalu pissutigalugu nunanut allanut tunngasunut
naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip maajip naalernerani Jean-Noel Barrot-ip
taama oqaaseqarnera pillugu nammineerluni qutsavigaa, tamatumalu peqatigisaanik
Franskit naalakkersuisuinut Nunatsinnut tikeraarnissaannik qaaqqusissut
tunniullugu.
USA-mit tatisineq ukiup aallartilaarnerani
sakkortuseruttortoq, Frankrigimi naalakkersuisut nunanut allanut ministeri
Jean-Noel Barrot siuttoralugu Kalaallit Nunaannut tapersersuinerminnik
siullerpaallutik ersersitsipput. Nunanut allanut ministerip nangilluni
oqaatigaa, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu kissaatigissappassuk, Frankrig
Kalaallit Nunaannut sakkutuuliinissaminik piareersimasoq.
Ingerlaannartumik toqqaannartumillu taama tapersersuineq,
piffissami nunat allat amerlasuut oqaaseqarnissaminnut mianersuleruttorneranni
pingaaruteqarluinnarpoq, tamannalu pissutigalugu nunanut allanut tunngasunut
naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip maajip naalernerani Jean-Noel Barrot-ip
taama oqaaseqarnera pillugu nammineerluni qutsavigaa, tamatumalu peqatigisaanik
Franskit naalakkersuisuinut Nunatsinnut tikeraarnissaannik qaaqqusissut
tunniullugu.
Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron Nunatsinnut sapaatiuppat tikeraassaaq. Taamaallaat ullormi ataatsimi tikeraassaaq, tamatumalu kingorna G7-ip Canadami ataatsimiinnissaanut peqataajartussalluni.
Foto: Pool/ABACA
Sapaatiuppat tikeraartoqalersoq
Tikeraartoqarnissaq sapaammi juunip 15-ianni pissaaq,
Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip franskit præsidentiat
Emmanuel Macron aamma Danmarkimi ministeriuneq Mette Frederiksen Nuummi
tikeraartorissavai. Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisoqarfianit
oqaatigineqartut naapertorlugit, naalakkersuisut siuttuisa pingasut taakkua
nunarsuarmi politikikkut pissutsit, silap pissusiata allanngoriartornera aamma
nukissiuutit ataavartut ineriartortinneqarnissaat oqaluuserissavaat. Danmarkimi
ministeriunerup – januaarimi Europamut angalanermini siullertut Emmanuel
Macronimut tikeraarsimasup - tusagassiuutinut nalunaarummini oqaatigaa,
"qaammatini kingullerni nunanut allanut politikimut pissutsini
ilungersunartuni nunat tamalaat Kunngeqarfimmik tapersersuinerat
qiimmaallannartuusoq. Præsident Macronip Nunatsinnut tikeraarnissaa Europamiut
ataatsimoornerannut ersersitsiniarneruvoq”.
USA-mut oqariartorneq
Illersornissamut ilinniarfimmi ilisimatusartup Peter Viggo Jakobsenip
oqaatigaa, tikeraarneq politikikkut erseqqissumik malunnartitsiniarnerusoq,
Amerikamiut qunusaarinertik Nunatsinnillu tiguaanissaminnik sioorasaarinertik
piviusunngortinnialissagaluarpassuk piareersimajumalluni.
- Amerikami præsidentip illorsuanut Det Hvide Husimut
malunnartitsiniarneruvoq, tamatumani malunnartinniarneqarluni Europap Kalaallit
Nunaat Danmarkilu tapersersorai, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.
– Tikeraarnera Amerikami præsidentip illorsuanut Det Hvide Husimut malunnartitsiniarneruvoq, tamatumani malunnartinniarneqarluni Europap Kalaallit Nunaat Danmarkilu tapersersorai, Illersornissamut ilinniarfimmi ilisimatusartoq Peter Viggo Jakobsen oqarpoq, isumaqarnerarlunili Nunatta isumannaatsuunissaanut illersornissaanullu Frankrig sutigut tapersiisinnaanersoq takujuminaatsoq. – Issittumummi tunngasunik piginnaasaqanngillat, oqarpoq.
Foto: Stine Bidstrup
Frankrig Issittumi piginnaasaqanngitsoq
Politikikkut oqariartuuteqarnerup saniatigut, Peter Viggo
Jakobsenip, Frankrig Nunatta isumannaatsuunissaanut illersornissaanullu sutigut
tapersiisinnaanersoq takujuminaatsippaa.
– Frankrig Kalaallit Nunaannut ungasippallaarami, Issittumilu
iliuuseqarnissamut piginnaassuseqarnerat takusinnaanngilara. Issittumi
piginnaasaqanngimmata, taamaattumik tikeraarneq politikimut sammineruvoq, Peter
Viggo Jakobsen oqarpoq.
Trump aamma Macron
Professorip Ole Wæverip Københavnip Universitetiani Naalagaaffiit pissusiinik
ilisimatusarfimmeersup oqaatigaa, Frankrigimi præsidentip Amerikamiut
præsidentiat akerlilersorsinnaalluarpaa. Tamannami ilaatigut taakku Det Hvide
Husimi februaarimi 2025-mi tusagassiortunik katersortitsineranni
malugineqarsinnaammat, tassanimi Emmanuel Macronip Trump imaaliallaannarlugu
naqqimmagu, taannami oqaraluarmat Europamiut Ukrainemut tapiissutaat
atukkiinerusut. ”Naamik, eqqortumik oqaatigissagukku taakku akiligaraavut. Tamakkiisumik
iliuuserineqartut 60 procentii akilerpavut, Macron oqarpoq, Trumpilu
taamaallaat sallaatsumik qungujulluni qisuariarluni.
Ole Wæverip oqaatigaa, Frankrig EU-p sillimaniarnermut
politikimut tunngatillugu nammineerluni iliuuseqarnissaanik nunani amerlanerni
anguniagaqarnerpaavoq.
J.D. Vancemut sanilliullugu
Ole Wæverip aamma erseqqissarpaa tikeraarneq tamanna
pingaarutilimmik malunnartitsiniarnerusoq, præsidentillu tulliata J.D. Vancep
tikeraarneranit allaanerulluinnartoq.
– Malunnartitsiniarnissaq qularnanngitsumik
pingaaruteqarnerpaavoq – aamma assilisat!
Mette Frederiksenip peqataanissaa maanna aamma
iluaqutaassaaq. Tamannami J.D. Vancemut tikeraarnermini inuiaqatigiinnut
kalaallinut qanillingitsoortumut sanilliullugu allaanerulluinnarnera aamma
erseqqissarneqarsinnaassaaq. Tassa Macron qularnanngitsumik inussiarnersumik
tikilluaqquneqarpat inuillu nalinginnaasut akornanni takuneqarpat.
– Naalagaaffiit siuttui nalinginnaasumik sivikitsumik
tikeraartarput, taamaalillutik apeqqutit pingaarnerit
eqqartorneqarsinnaasarlutik. Isumannaatsuunissaq pingaarnerpaavoq,
aningaasarsiornikkullu periarfissat aamma eqqartorneqassallutik, ingammik aatsitassarsiorneq.
Tamakku tamaasa eqqartussavaat, Ole Wæver oqarpoq.
Nuummi ataatsimeereernerup kinguninngua Jens-Frederik Nielsen
aamma Mette Frederiksen naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinnissaannut
Savalimmiuni juunip 16-ianni pisussamut peqataajartussapput, Franskillu
præsidentiat G7-it Canadami Albertami juunip 16-17-anni ataatsimiinnissaanut
peqataassalluni.
