– Siumup siulittaasuata Erik Jensenip ukiuni sisamani tulliuttuni
namminiilivinnissaq pillugu taasitinniarlugit qinersisartut neriorsorpai,
tamannalu piviusorsiunngitsuusoq, qamuuna ilisimagaluarpaa.
Syddansk
Universitetimi nunat tamalaat akornanni inatsisinut professori soraarneq
Frederik Harhoff, Sermitsiamut taama oqarpoq taannalu Danmarkimi inuiaat
pillugit inatsisinik immikkut ilisimasallit siuttuisa ilagaat.
§ 21 pillugu
isumalioqatigiissitap ukiut marluk sulinissaanut utaqqinissamut taarsiullugu Erik
Jensen, Inatsisartunut marsip aqqarnanni qinersinerup kinguninnguagut
namminiilivinnissaq pillugu Danmarkimi naalakkersuisunut
isumaqatigiinniarnernik aallartitsiniarpoq.
Isumaqatigiinniarnissamulli
periaaseriniarneqartoq tamanna Frederik Harhoffip mianersoqqussutigaa.
- Siumup § 21-mut isumalioqatigiissitap
innersuussutai naapertorlugit isumaqatigiinniarnissamut tunngavigineqartussat
allanngortikkunigit, Kalaallit Nunaata isumaqatigiinniarnerit
sivikillinissaannut taarsiullugu sivitsuuttoortissinnaavai, Frederik Harhoff
oqarpoq.
Nunanut allanut tunngasunut ministerip Lars
Løkke Rasmussenip Nunanut allanut ministerip Lars Løkke
Rasmussenip politikini nassuiarniaraangamiuk skakimi oqariartaatsit
atorajuttarpai.
Skakkernermilu malittarisassaq
saneqqunneqarsinnaanngitsoq imaappoq: Illersartoq attorneqartoq
nikisinneqartussaavoq.
SIUMUP SANGUJORAARNERA
Siumup siulittaasuata Erik Jensenip § 21
pillugu isumalioqatigiissitaq, Inatsisartut 2024-mi upernaakkut
ataatsimiinnerminni pilersitaata, utaqqinissaa pisariaqartinngilaa,
toqqaannartumilli Danmarkimi naalakkersuisunut namminiilivinnissaq anguniarlugu
isumaqatigiinniarusulluni, soorlumi tamanna Namminersorneq pillugu Inatsimmi
allassimasoq.
Qineqqusaarnermi ullut aappassaanni partiip
siulittaasuata isummani allanngortippaa, tamannalu inuppassuarnit
tupaallaatigineqarluni, immaqa aamma namminiilivinnissamut naalakkersuisumit
Vivian Motzfeldtimit.
Vivian Motzfeldtip § 21 pillugu
isumalioqatigiissitaq, namminiilivinnissamut naalagaaffinngornissamulluunniit
tunngatillugu qanoq ingerlatsisoqarnissaanik paasinarsisitseqataasussaq pillugu
nalunaarusiani septembarimi tunniuppaa.
Piffissami
kingusinnerusukkut soorlu januaarip 17-ianni, Vivian Motzfeldt Inatsisartuni
apeqquteqaat tunngavigalugu oqallinnermi Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip
namminiilivinnissap qaqugu atuutilersinneqarnissaanik apeqqutaanut ima
akissuteqarpoq. – § 21 pillugu isumalioqatigiissitaq inassutiminik saqqummiussippat
takussavarput. Taamanikkussamut namminiilivinnissamut ingerlaneq pillugu
paasisaqarnerulissaagut, namminiilivinnissamut taamaalillunilu oqartussaanerup
tigunissaanut ukiut qassit pisariaqarnersut tamatumani ilanngullugit
naalagaaffiup nunataminut, pingaartitaminut innuttaminullu
aalajangiisinnaanissai ilanngullugit, Vivian Motzfeldt erseqqissaavoq. Taassuma partiiani siulittaasup maanna oqaatigaa, § 21 pillugu
isumalioqatigiissitap utaqqinissaa pisariaqanngitsoq. Taamaattorli aningaasanut
inatsimmi 2025-mut atuuttumi isumalioqatigiissitap sulinissaanut 2 millionit
koruunit atugassiissutigineqarput.
Malittarisaq tamanna Nunatsinnut nuukkaanni
isumaqarpoq, Nunatta § 21 atugassanngorlugu toorsinnaanngikkaa, tamatumalu
kingorna, § 21-mut isumalioqatigiissitap innersuussutai najoqqutaralugit
isumaqatigiinniarnerminik allanngortitsilluni. (Aamma paasisat takukkit).
– Siumup isumaqatiginninniarnermi periaasia
atorsinnaanngilaq, naggataatigullu Danmarkip isumaqatiginninniarnernik
unitsitseqqusilluni piumasaqarnerannik kinguneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaata
isumaqatiginninniarnermi missingersuummik naammassisaqarnissaata tungaanut,
Frederik Harhoff oqarpoq. Sivisuumik isumaqatigiinniarnerit
Namminersornermut inatsimmi § 21-mi Nunatta
namminiilivinnissaanut aqqut pillugu ima allassimavoq:
Kalaallit innuttaasut
aalajangiissapput, tamatumalu kingorna Danmarkimi naalakkersuisut Nunatsinnilu
naalakkersuisut Nunatta namminiilivinnissaanik isumaqatiginninniarnermik
aallartitsissapput.
- Sooruna isumaqatigiinniarnerit ukiut
sisamat ingerlaneranni naammassineqarsinnaanngitsutut isumaqarfigigitit?
– Isumaqatigiissut annertooq paasiuminaatsunik imaqartoq Danmarkimi
naalakkersuisunit aamma Naalakkersuisunit naammassillugu
isumaqatigiissutigeqqaartussaammassuk, taannalu Inatsisartunit, Nunatsinni
innuttaasunit aamma Folketingimit akuersissutigineqartussaalluni, Frederik
Harhoff oqarpoq.
Namminersornermut ataatsimiititaliarsuup
2008-mi isumaliutissiissutaani isumaqatigiissutip imarisai allaatigineqarput —
tamatumani ilaatigut pineqarlutik illuutit pigisat, politiki, inatsisinut
tunngasut aningaasaqarnerlu ilanngullugit.
Naalagaaffik Nunatsinni sanaartukkanik suli
amerlasuunik piginnittuuvoq, ilaatigut politeeqarfinnik Nuummilu
pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmik nutaamik. Namminersornerullutik
Oqartussat akisussaaffinnik Danmarkimit tigusigaangata, aningaasat illullu
ilaasarput, namminiilivinnissarli pissappat Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup
pigisaanik pisiarineqartarnerannut tunineqartarnerannullu tunngasut
erseqqissarneqartariaqarput.
- Sanaartukkat taakku arlaatigut akilerneqartariaqassapput, Frederik Harhoff
isumaqarpoq.
Kalaallit Danmarkimi najugaqartut eqimattakkuutaat assigiinngitsut,
najugaqavissut najugaqarallartullu Danmarkimi assigiinngitsunik pisinnaatitaaffeqarput, soorlu
universitetini qaffasinnerusunilu ilinniarfinni ilinniagaqarsinnaanermut,
utoqqalinersiaqarsinnaanermut aamma aningaasat utoqqalinersiatut ukiumoortumik
tunniunneqartartunut tunngasut kiisalu Rigshospitalimi
katsorsarneqarsinnaanermut tunngasut.
– Pisinnaatitaaffiit assigiinngitsorpassuit
pineqarput, namminiilivinnerullu kingorna amerlanerpaanut pissusissamisoortumik
qulakkeerneqartussaasut, tamakkuli isumaqatigiissutigineqaqqaassallutik,
Frederik Harhoff oqarpoq.
Isumaqatigiissummi aamma akisussaaffiit 30-t sinneqartut Namminersorlutik
Oqartussanit suli tiguneqarsimanngitsut aamma Nunatta namminiilivinnerata
kingorna aatsaat tiguneqarsinnaasut ilanngunneqassapput:
Eqqartuussiviit
qullersaat, naalagaaffiup tunngaviusumik inatsisai, naalagaaffimmut
innuttaassuseqarneq, nunanut allanut, illersornissamut isumannaallisaanermullu
politiki, kiisalu aningaasaqarnermut politikki.
Savalimmiormiut ajalusoortut
Savalimmiut Danmarkillu isumaqatigiinniarneranni ukiut tusindillit nikinneranni
pisumi, naalagaaffimmut innuttaassuseqarnermut ataatsimoortumillu tapiissutit,
Savalimmiut Danmarkillu akornanni isumaqatigiinniarnerni ajalusoorutaapput.
Taamanimiilli Danmarkip naalagaaffinnut
marloqiusamik innuttaassuseqarsinnaaneq akuersaalerpaa. Kalaallit
tunngaviusumik inatsisissaattut siunnersuutigineqartoq 2023-meersoq
naapertorlugu, innuttaasoq nunami allami
naalagaaffimmut innuttaasoq inatsisiliortoqarneratigut Nunatsinni naalagaaffimmut innuttaassuseqartussatut
akuerineqarsinnaavoq, siunnersuutigineqartumili illuanut saatillugu qanoq
pisoqarsinnaanera taaneqanngilaq.
Nunaanni tunngaviusumik inatsisissatut
siunnersuut 2023-mi upernaakkut saqqummiunneqartussaq naapertorlugu innuttaasoq
nunami allami innuttaassuseqartoq inatsisitigut Kalaallit Nunaanni
innuttaassuseqalersinnaavoq, akerlianilli siunnersuutimi allassimanngilaq.
Inunnut arlalinnut, ilaatigut kalaallinut soraarnerussutisialinnut Danmarkimut
nuuttartunut, Danmarkimi atugarissaarnermik aaqqissuussinermik
iluaqutiginnissinnaassappata, Danmarkimi naalagaaffimmut innuttaassutsiminnik
attassiinnarsinnaanissaat aalajangiisuussaaq.
– Kalaallit nunaminni naalagaaffinngorsimasumi innuttaassuseqarnerminnut
peqatigitillugu Danmarkimi naalagaaffimmut innuttaassuseqarnerminnik
attassiinnarnissaat inassutigilluinnarumavara, Frederik Harhoff oqarpoq.
Aammattaaq namminiilivinnerup kingorna Nunatta Danmarkillu aningaasaqarnikkut
attaveqaqatigiinnerat eqqarsaatigineqartariaqarpoq.
Ministeriunerusartut Poul Nyrup Rasmussen
(1993-2001), Anders Fogh Rasmussen (2001-09), Lars Løkke Rasmussen (2009-11
aamma 2015-19) aamma Helle Thorning Schmidt (2011-15) Nunatsinnut
naalagaaffinngorsimasumut neqeroorutigaat naalagaaffiup tapiissutai ataatsimoortut
ukiuni sisamani atuutiinnassasut, tamatumalu kingorna naalagaaffik
tapiisarunnaassasoq. Mette Frederiksenip Nunatsinnut namminiilivissimasumut
naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutigisartagassai
oqaaseqarfigerusunngilai, isumaqatigiissuteqarnissamut isumaqatigiinniarnissat
§ 21-mi taaneqartut suli aallartinneqarsimanngimmata.
– Isumaqarpunga Kalaallit Nunaata Danmarkip ataatsimoortumik
tapiissutigisartagai ingerlaannartumik atorunnaarsikkumanavianngikkai,
piffissamilli ikaarsaariarfeqarnissaa kissaatigissagaa, immaqa ukiuni qulini,
isumaqatigiissummut ilanngunneqartussamik, Frederik Harhoff oqarpoq.
Naalagaaffeqatigiinnerup
atorunnaarsinneqarnissaa
Frederik Harhoffip naliliinera
naapertorlugu, Danmarkimi naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut
isumaqatigiinniarnerat sivikinnerpaamik ukiunik sisamanik sivisussuseqassaaq,
tamatumalu kingorna namminiilivinnissaq pillugu isumaqatigiissut Inatsisartunut
saqqummiunneqassalluni.
Isumaqatigiissut taasissutigineqannginnerani
Inatsisartuni akuerineqaqqaartariaqarpoq, Inatsisartuni ilaasortat
taamanikkussamut qanoq katitigaanissaat apeqqutaatillugu. Isumaqatigiissulli kisimi naammanngilaq, immikkuualuttummi tamarmik
Nunatsinni atuutilersinneqartariaqarmata.
– Innuttaasut taasitinneqareerpata ukiuni qulini, immaqa
sivisunerusumik, naalagaaffeqatigiinneq atorunnaarsikkiartuaarneqartussaavoq,
Frederik Harhoff naliliivoq.
Frederik Harhoffip nunat inoqqaavisa imminnut aalajangiiffigisinnaanerat
pillugu ph.d.-nngortini 1993-imi illersorpaa. Taanna atuaganngorlugu
saqqummersinneqarpoq, taaguutigalugu »Rigsfællesskabet«.
