Danmarkimi kalaallit inuusuttullu ilinniagaqartut ilisimasaqannginnermit isummiussereernermik kinguneqarsinnaasumit aniguisillugit inuunerissaarnerulersinniarlugit qanoq iliortoqarpa.
Apeqqut tamanna, naatsumik oqaatigalugu, qallunaat ministeriinut pingasunut akeqquneqarpoq.
Danmarkimi kalaallit inuusuttullu ilinniagaqartut ilisimasaqannginnermit isummiussereernermik kinguneqarsinnaasumit aniguisillugit inuunerissaarnerulersinniarlugit qanoq iliortoqarpa.
Apeqqut tamanna, naatsumik oqaatigalugu, qallunaat ministeriinut pingasunut akeqquneqarpoq.
Akuutitsinermut ministeri Kaare Dybvad Bek (S) naapertorlugu kalaallit Danmarkimiittut 17.000-18.000-t pillugit Danmark immikkut pisussaaffeqarpoq.
- Kinaluunniit, qanorluunniit tunuliaqutaqaraluaruni, isummiussereerneqarneq assigiinngisitsinerlu pissutigalugit annilaangasussaanngilaq. Isumaqarpungalu ataatsimoorluta oqaluttuarisaanerput tunngavigalugu kalaallit Danmarkimiittut immikkut akisussaaffigigigut, Kaare Dybvad Bek §-20 naapertorlugu akissummi folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) tigusaani erseqqissaavoq.
Aaja Chemnitz oqaluuserisap malittareqqiiviginissaamut piareersimalluni AG-mut oqarpoq.
- Nunanut allanut ministeri sapaatip-akunnerata tulliani ataatsimeeqatigissavara, tassanilu ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanermut iliuusissatut pilersaarummut atatillugu suliniutit suli amerlanerusut aallartinneqarnissaat sammineqassaaq. Isummiussereertarneq annikillisinniarlugu iliuuseqarnerit sapinngisamik annertusarneqassapput, oqarpoq.
35 millionit
Aaja Chemnitzip qallunaat Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarnerulernissaannik suliniuteqarnerat qanoq innersoq paasiniarlugu akulerutsitsinermut, atuartitaanermut ilinniartitaanermullu ministerit pingasut saaffigai. Tamatuma saniatigut naalagaaffiup suleqatigiissitaani naligiissitaaneq pillugu suliniuteqarneq qanoq ingerlanersoq paaserusuppaa.
Aaja Chemnitzip apeqqutini Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaanit kingullermit (2024) tunngavilerpai, tassanilu naligiissitsineq pillugu arlalinnik innersuussuteqarpoq – ilaatigut ukiup siuliani misissuinermut aamma innersuussuteqarluni.
Kalaallit ilinniartut tamangajammik (82 procentit) ilinniartoqatitik qallunaat Kalaallit Nunaat pillugu ‘annikitsuinnarmik’ imaluunniit ‘annikitsumik’ ilisimasaqartut misigisimagaat misissuinerup ersersippaa.
Naalagaaffik kalaallit oqaatsiminnik, kulturiminnik kinaassutsiminnillu attassiinnarnissaat qulakkeerniarlugu suliniuteqarluartariaqartoq, aamma kalaallit Danmarkimiittut suliniutinik eqqortumik ataqatigiissaarinermut peqataatinneqartariaqartut ilisimatusarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaani aamma allassimavoq.
- Kalaallit naligiissumik pineqarnissaat naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq, piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniagaqarlutalu sulinitsinni pingaarutilimmik alloriarnerput nuannaarutigaara, Kaare Dybvad Bek oqarpoq.
Naalagaaffiup suleqatigiissitaasa, qaammatit marluk affarlu matuma siorna (marsip aallaqqaataani) sulilersut, naalakkersuisut ammip qalipaataa tunngavigalugu nikassaanermut iliuusissatut pilersaarutaanni suliniutit aqqaneq-marluk qanoq piviusunngortinneqarnersut nakkutigigaat ilisimatitsivoq.
- Tamatumunnga 2028-p tungaanut 35 millionit koruuninik immikkoortitsivugut. Suliassamilu tamatumani aamma kalaallit kulturiata oqaatsiisalu attatiinnarneqarnissaat kiisalu kalaallit peqataatinneqarnissaat ataqqillugit sulinerup ingerlanneqarnissaa pingaarnerpaatissavara, Kaare Dybvad Bek allappoq
Atuartitsissutigineqartussatut aalajangikkat allattorsimaffianniittoq
Aaja Chemnitzip isummiussereertarnermik akiuiniarneq ilaatigut inuusuttut Kalaallit Nunaanni ullumikkut atugarineqartunik paasinninnerunissaannut tunngatippaa.
Danskit ilinniartitaanermut ministeriannut Mathias Tesfayemut paragraf 20 naapertorlugu apeqquteqarnermini Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit ilisimatusarfiup innersuussutaa naapertorlugu naalagaaffeqatigiinni - nunanilu avannarlerni marlunni ilinniartitsineq oqaluttuarisaanermut tunngasuinnaasussaanngitsoq innersuutigaa.
Tesfaye naapertorlugu qallunaat meerartaasa Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilinniarnissaat qallunaat naalakkersuisuinut „pingaaruteqangaarpoq“.
- Tamanna pinngitsoorani ilinniartitsissutigineqassaaq, naqissusiivoq.
Kalaallit Nunaannit Savalimmiunillu Atuakkiat atuakkanut pinngitsoorani atuartitsissutigineqartussatut aalajangikkatut taaneqartartunut — atuartut atuarfimmi paasisaqarfigisassaannut — ilanngunneqaraluttuinnarput.
- Naalagaaffeqatigiinni atuakkiortut ilinniarnertuunngorniarfinni qallunaatut ilinniartitsinermi atuakkianut atuartitsissutigineqartussanut ukiumi atuarfiusumi 2026/2027-miit ilanngunneqassapput, ministeri ilisimatitsivoq, taamatuttaarlu ullutsinni – nunasiaanerullu nalaani – Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilinniusiornermut katillugit 16 millionit koruunit immikkoortinneqarsimasut Aaja Chemnitzimut akissummini ilanngullugu ilisimatitsissutigaa.
- Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilinniartitsineq atuakkani oqaluttuarisaanermut tunngasuniinnaanngitsoq, aammali qallunaatut, inuiaqatigiilerinermi, uumassusililerinermi, kemilerinermi nunalerinermilu ilinniartitsinermi tulluartuullunilu naleqquppoq, Mathias Tesfaye isumaqarpoq, taannalu suliniutit allat oqaloqatigiissutiginissaannut ammalluni aamma oqarpoq.
Tapersersortit
Danmarkimi ilisimatusarnermut ilinniartitaanermullu ministerip Christina Egelundip (M) kalaallit Danmarkimi ilinniartut aamma maluginiarpai. Taassuma Atlantikup avannaani aningaasaliissutit aqqutigalugit inuusuttunut siunnersuisarnermut – kiisalu suliniutit allat ilinniartut nutaamik ulluinnaqalernerannut iluaqutaasussat – pillugit aningaasaliisoqarsimanera nuannaarutigaa.
- Suliniummut tunngatillugu 2028-p tungaanut aningaasaliisoqarpoq. Aningaasaliissutit Kalaallit Illuutaannut Aarhusimiittumut, taakkunanngarpiaq suliniuteqartuusunut, pituttorsimapput, Egelund ilisimatitsivoq.
Naalakkersuisut kalaallit ilinniagaqartut tikeqqammersut atugarissaarnerunissaat anguniarlugu iliuuseqarnerusariaqarnerat Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimatusarfiup innersuussutigigaa Aaja Chemnitzip naalakkersuisunut saaffiginnissummini eqqaasitsissutigaa.
- Naalakkersuisut piffissami matumani nalinginnaasumit tusarnaarusunneruppat?
- Ministerinut apeqquteqaraangama “iluatsittartut” amerlasut isumaqarpunga. Aamma §-20 naapertorlugu apeqquteqarama Kalaallit Nunaanneersumik passeqalersinnaalerpoq. Maanna siornatigornit amerlanerulaartunik akuersisoqarsinnaagunarpoq, Aaja Chemnitz akivoq.
