Kalaallit Nunaat nunasiaatinngortippaat

Hans Egede tusaamasimassavat. Palasiuvoq danskiullunilu norskiusoq, 1700-kkunni ’kalaallit Guutimik nalusut’ Kristumiunngortinnissaannik kissaateqartoq, inuunermilu annersaa Kalaallit Nunaanni danskit nunasiaateqalernissaannut atorlugu. Ikittuinnaalli nunasiaatinngortitsiniarnerpassuit iluatsinngitsut ilisimasaqarfigigunarpaat.

Soorlu ilisimaviuk, 1728-mi ’Grønlandimi’ danskit nunasinissaannik iluamik misileraaqqaarnermi pinerluttut, atortittartut, pinngitsaalisamik aappariit toqunerillu eqqumiitsut pillugit oqaluttuaqartoq?

Tamanna tikitsinnagu immmaqa nunasiaateqarnermi oqaluttuat tupinnarnersaat aallarniutigisinnaavarput.

1721-mi pivoq, Hans Egedelu danskit kunngi Frederik sisamaannit akuerineqarpoq Grønlandiliarnissaminik, Danmarkillu nunasiaateqalerniarnerisa siullersaat qeqertapiluunersuarmi aallartillugu.

- Egede nammineq oqaluttuarpoq ’Guutimik nalusut nujuartanik’ taasani annertuumik misiginneqatigilersimallugit. Annaakkusuppai Kristumiunngortillugillu, Emil Andersen Københavnip ilisimatusarfiani ph.d.-ngorniartoq aamma naalagaaffiup katersugaasivissuani sulisoq aallartippoq.

- Kunngimut pingaarnerpaavoq paquminalaarmat Grønlandimi kunngimik taanissaq, aammali kalaallit Danmark avaqqullugu Europami inuiannik allanik niueqateqartarlutik. Aqutsisuunera apeqquserneqarsinnaavoq, Emil Andersen oqarpoq.

Suliniut ’Håbets koloni’ ajalusoortoq

Taamaattumik Hans Egede ilaquttani sulisumilu ilai illuliornissami ikiuuttussat peqatigalugit aallarpoq. Ataatsimoorlutik kalaallit uppertunngortinniarlugit sulissapput. Nunasiaateqarnialernerli ajalusoorpoq. ’Håbets koloni’ Hans Egedep taagutigisaa Kalaallit Nunaata kitaani maannakkut Nuup qanittuani qeqertaaqqaniippoq.

- Sumiiffik taanna anorlerajullunilu pujornikkaavoq. Tassani najugaqarniarnissaq ajornakusooqaaq, Emil Andersen nassuiaavoq.

Tamatuma saniatigut kalaallit tassani najugaqartut niueqatiginiarnerat pilersaarutaasutut ingerlanngilaq. Hans Egede nunasiniartullu ilimagisaminniit Europamit nioqqutissaatiminnut annikinnerusumik arferup orsuanik pissarsisarput. Taamaattumik Hans Egede 1724-mi nutaami nunasinialerpoq, maannakkut Håbets kolonimit 300 kilometerit missaannik avannarpasinnerusumi.

Nunasiaateqarfilli nutaaq Nepisenemik taaneqartoq aamma iluatsinngilaq. Naammattunik nerisassaqanngilaq, silalu peqqarneeqaluni. Taamaalillutik danskit aallartitat aasarmat Håbets Kolonimut uterput, nunasisut ikittunnguit tassani najugaqartut, peqqumaatissanik nutaanik aallerniarlutik.

- Nepisenemut utermata nunasiffiat pukkitsormiunit arfannianit niuertunillu nungullugu ikuallanneqarsimavoq. Pukkitsormiummi danskit tassaniinnerat namminneq kalaalliniit arferup orsuanik niuernerminnut aarlerinartutut isigaat, taannami Europami aqqusinerni qaammaqqutini ikummataasarmat, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Pukkitsormiut ikuallaanerat ikummarissaataavoq

Danskit nunasiffianik ikuallaaneq tassaasimagunarpoq Danmarkimi Kunngip Frederiit sisamaani uummarissaataasoq.

- Ilimanarpoq kamarujussuarsimassasoq. Danskimmi nunasiffianik ikuallaaneq Danmarkimut saassussineruvoq, Emil Andersen nassuiaavoq.

Taamaattumik tamatuma kingornagut Kunngi suna tamaat sakkugalugu nunasiaateqalernissaanut iliuuseqarpoq, taamaaliornikkut inuiaat allat soorlu Pukkitsormiut Tuluillu Nunaat Danmarkip Grønlandimik qeqertamilu pisuussuterpassuarnik ’piginnittuuneranik’ apequsiiniarnerit pinngitsoortinniarlugit. Taamaalilluni nunasiaateqalerniarnermi suliniut »annertuumik sukateriffigineqarpoq«, Emil Andersen oqaluttuarpoq. 1728-mi Kunngip inuit 100 missaat Grønlandiliartippai. Immikkut toqqagaapput Grønlandimik nutaamik atasinnaasumillu nunasiaateqalersitsisussat, ilaallutik sakkutuut, sulisartut, imarsiortut arfanniallu. Ersarinnerusumilli oqaatigalugu ilaatigut pineqarput Danmarkimi sakkutuujusimasut aqqaneq marluk arnanik 12-nik katittussat. Oqaluttuarisaanerup oqaluttuarineqarnerani ilaatigut arnanik ’attartukkanik’ taaneqarput, tassaallutik Københavnimi Christianshavnimi arnanut parnaarussivimmeersut.

Sakkutuujusimasut inussiaatinngortitat

Kikkummiuku taakku sakkutuujusimasut toqqakkat?

- Tyskiusimagunarput. Taamanikkummi danskit sakkutuui – 1700-kkunni sakkutoorpassuit allat assigalugit – nunanit tamalaaneersuupput, Emil Andersen erseqqissaavoq.

Naak sakkutuut sakkutuujunerminni pinerluuteqarsimagaluartut, annermik tillinniarnermikkut, nakuusernermikkut aammali qimaariaraluarnermikkut. Taamaattumik Grønlandiliarnissaminnut neqeroorfigineqartinnagik Københavnimi pallittaalisami inussiaataapput, inuunertik naallugu tassaniittussatut.

- Sussaanngitsunik atugaqarput pinngitsaalillugillu sulisinneqarlutik, issoq, ujaqqat oqimaatsut assartorlugit imalunniit Københavnimi tatsinut assaallutik. Pillakkatut inussiaatitullu inuupput, soorlu piiaasunik filmini takusartakkat, singernermikkut kalunneqarlutik oqimaatsumik oqimaaloqutitalinnik, Emil Andersen nassuiaavoq.

Tassanngaannerli inussiat uku sakkutuujusimasulluunniit pitsassuarmik periarfissaqalerput. Grønlandimi nutaamik inuuneqalersinnaapput, pinngitsaalisamik arnanut katitinneqarlutik saniatigullu nunasiaat avataaneersunut illersortussaallugu.

- Namminneq toqqaanertut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Københavnimiikkusuppit kalunnernik pitussimallutit imaluunniit Grønlandimi inoorusuppit? Emil Andersen oqarpoq.

Tamarmik akuersipput.

Arnanut parnaarussivimmiit arnat attartukkat

Arnammi aqqaneq marluk sakkutuunut katittussat qanoq pippat?

Matumani danskit atorfilittaasa Christianshavnimi Børnehuset asannilersoorfigaat, tassaasoq arnanut meeqqanullu parnaarussivittut ittoq imaluunniit perorsaavik.

- Tassani najugaqartut nalinginnaasumik pinerluuteqarnerminnut soorlu atortittartuunerminnut tillinniarnerminnullu pillaatisiaat, Emil Andersen oqarpoq nangillunilu:

- Sakkutuujusimasutuulli toqqagassinneqarput. Tassaniiginnarniarpisi imaluunniit Grønlandiliarusuppisi nutaamillu aallartillusi? Tamarmik akuersipput.

Arnaapput 20 aamma 30 akornanni ukioqartut, saniatigut toqqarneqarlutik sukkasuumik naartulersinnaasutut nalinerneqarnermikkut.

Aappariit Danmarkimi katitinneqarput ’arlalissuit katinnerattut’ Grønlandimullu aallarput tassani arlalinnik illuliussallutik ullumikkut Nuup Kangerluani taaneqartartumi danskit nunasiaataanik ingerlalluartumik pilersitsiniarlutik, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Arnallu arlaqartut naartulerput. Imaanngitsoq uitaaminnit, Rigsarkivetimi allagaatit nassaarineqaqqammersut naapertorlugit.

- Taamanikkut nunasiaataasumi nunamik naalagaasoq Kunngimut allappoq aappariilersitsineq una ajalusuuissimasoq. Amerlanerit katitassatut toqqarneqartorlu imminnut saperput. Sumullu tamaanga sammiveqarlutik inuugunarput, Emil Andersen nammineq allakkamik taassuminnga atuarsimasoq oqaluttuarpoq.

Qanorli ilerianngitsoq aappariiaat allanik ajuutigisarsiornissamiit allanik isumaliutissaqalerput. Grølandiliartinneqarnerminni angalanerup kinguaattoornerata saniatigut taamaalilluni juuniunngitsumi juulimili tikillutik, nunasiniartut sananissaminnut atortussaqarpianngillat. Silalu iluaqutaanngilaq.

- Sialussiortuarput. Ullaassakkut pingasuniit unnukkut qulingiluanut sulisarput. Septembarip naanerani taamaallaat illu ataaseq sanavaat, inuillu 100-niit amerlanerupput. Taamaattumik arlallit suli tuperniipput, oktobarimi apisalernerani, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Ineqarnikkut pissutsit ajortut nerisalunnerlu kiisalu isugutak silallu nillernera nunasiaatilinni nappaalanermik pilersitsipput.

- Oktobarimilu napparput, kiisamilu aasaqqimmat inuit 45 toqosimapput, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Aappariit ataasiinnaat aappariiginnarput

Sakkutuujusimasut arnallu Christianshavnimi Børnehusetimeersut akornanni arnat tallimat angutillu tallimat missaat toqupput. Taamatut toqorartoqarneratigut aappariit tamangajammik nuleerlutillu uillarput, aappartik toqummat. Aappariit ataasiinnaat aniguipput.

- Aappariit aniguisut imminnut toqqarsimapput appariit allat akornanni makitsisoqartinnagu, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Tassaapput Tysklandimit sakkutuujusimasoq Johan Meyer danskerlu Maria Madsdattter, silap pissusaanit peqqarniitsumit eqqaminnilu nappaalanermit angiuisut, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

- Johan sakkutuuniit qimaasimavoq Mariarpiaq katinniarlugu, tigusaallunili. Kingorna Maria parnaarussaavoq parnaarussivimmiit qimaaniarnerani ikiorsimagamiuk.

Pineqaatissinneqarsimasut marluk Grønlandiliarnissaq toqqarsimavaat nunasiaateqalerniarluni suliniummi ikiuunniarlutik.

- Taakkuuppullu aamma aappariinni kisiartaallutik kiffaanngissuseqarlutik Danmarkimut angerlarsinnaasut, Emil Andersen nassuiaavoq.

1730-mimi Kunngit Frederiit sisamaat toquvoq, kingoraartaalu Christiaat arferngat angummisuulli nunasiaateqarniarluni suliniummik pingaartitsitiginngilaq.

1731-mi Christiaat arferngata danskit nunasiaateqarfiani kiserngoruttut kingulliit Danmarkimut angerlaqquai, nunasiaateqalerniarnerlu tamaativinneqarpoq.

- Taamaalilluni Grønlandimi danskit nunasiniarnerat taamaatinneqarpoq. Taamanikkumiit siunissami niernermik ingerlatsisut naalakkersuisullu atorfilittaat Grønlandimi ajoqersuinartorneq niuernerlu sammilerpaat, Emil Andersen naggasiivoq.